Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "dementia"

Sort by: Order: Results:

  • Kognitiivisen stimulaatioterapian (CST) vaikuttavuus muistisairauksien kuntoutuksessa 
    Byckling, Mari (2016)
    Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus kognitiivisella stimulaatioterapialla (CST) on muistisairauksien kuntoutuksessa. CST on tutkimustietoon perustuva (evidence-based) kuntoutusmenetelmä, jonka on kehittänyt Spector tutkimusryhmineen (Spector, Orrell, Davies, & Woods, 2001). Muistisairaiden henkilöiden kuntoutukseen on tulevai-suudessa käytettävä yhä enemmän resursseja, sillä muistisairauksiin sairastuu jatkuvasti suurempi määrä ihmisiä vuosittain. Pelkästä lääkehoidosta ei ole saatu pysyviä tuloksia, joten myös lääkkeettömiä hoitoja tulisi edelleen kehittää. Erityisesti muistisairaille suunnattuja kuntoutusmuotoja ei toistaiseksi ole monia ja vielä harvemmilla on vahva tieteellinen näyttö taustallaan. Tämän tutki-muksen tutkimuskysymyksenä on: ”Millainen vaikutus kognitiivisella stimulaatioterapialla (CST) on muistisairauksien kuntoutuksessa?”. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Katsauksessa käy-tettiin tiedonlähteinä seuraavia tietokantoja: EBSCO, Medline ja Cochrane library. Haku-lausekkeena oli: ”cognitive stimulation therapy” AND (effects OR efficacy) AND (dementia OR Alz-heimer’s)”. Saatujen 56 hakutuloksen joukosta rajattiin abstraktin perusteella 32 tutkimusta lä-hempään tarkasteluun. Poissulkukriteereiden ja kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen tutkimuk-seen valittiin 6 artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän katsaustutkimuksen perusteella CST on hyödyllinen muistisai-rauksien kuntoutuksessa. Kaikissa mukana olleissa tutkimuksessa löydettiin positiivinen vaikutus kognitiivisiin kykyihin. Osassa tutkimuksista löydettiin lisäksi vaikutus elämänlaatuun tai mieli-alaan. Positiivisia kognitiivisia vaikutuksia löydettiin erityisesti kielellisillä osa-alueilla, joten mene-telmä voisi olla soveltuva muistisairaiden kielellisen kuntoutuksen välineeksi. Menetelmästä tarvit-taisiin jatkossa vielä lisää tutkimuksia, joissa selvitettäisiin laajemmin vaikutuksia elämänlaatuun sekä myös menetelmän soveltuvuutta eri kulttuureissa. Myös tarkempaa analyysia kielellisistä vaikutuksista kaivattaisiin.
  • Muistisairas henkilö ja läheinen : menetelmiä kommunikoinnin parantamiseksi 
    Hiekkavuo, Eeva (2016)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen tietoa erilaisista muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä välisen kommunikoinnin parantamiseen tähtäävistä menetelmistä. Tarkoituksena oli myös selvittää näiden menetelmien vaikutuksia erityisesti muistisairaiden henkilöiden kommunikointitaitoihin ja muistisairaiden henkilöiden tai heidän läheistensä elämänlaatuun. Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että kommunikoinnin ongelmilla on suuri vaikutus sekä muistisairaan henkilön että hänen läheistensä elämänlaatuun. Suuri osa aiemmasta tutkimuksesta on keskittynyt muistisairaiden henkilöiden ja hoitohenkilökunnan väliseen kommunikointiin. Tässä tutkimuksessa tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Millaisia menetelmiä on olemassa muistisairaan henkilön ja hänen läheisensä välisen kommunikoinnin parantamiseen? Onko jollakin näistä menetelmistä vaikutusta nimenomaan muistisairaan henkilön kommunikointiin? Onko jollakin näistä menetelmistä vaikutusta muistisairaan henkilön tai hänen läheisensä elämänlaatuun? Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin seuraavista tietokannoista: MEDLINE (Proquest), ERIC (Proquest), Linguistics and Language Behaviour Abstracts LLBA (Proquest) ja Academic Search Complete (EBSCO). Haku tuotti 91 tulosta, joista lopulliseen aineistoon valittiin 8 artikkelia. Aineistoon ei otettu mukaan sellaisia tutkimuksia, joissa tutkitaan muistisairaiden henkilöiden ja hoitohenkilökunnan välisen kommunikoinnin parantamiseen tähtääviä menetelmiä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa mukana olevat menetelmät olivat sisällöiltään ja lähtökohdiltaan vaihtelevia. Yhteistä oli teoriatiedon ja käytännön harjoittelun yhdistäminen. Kahdella menetelmällä todettiin olevan positiivinen vaikutus muistisairaan henkilön elämänlaatuun, mutta läheisten tilanteessa ei minkään menetelmän osalta havaittu muutoksia. Neljässä tutkimuksessa havaittiin muutoksia muistisairaan henkilön kommunikointitaidoissa. Parhaimman menetelmän kehittämiseksi ja menetelmien vaikuttavuuden osoittamiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Menetelmien toimivuutta tulee myös testata eri kielillä ja eri kulttuureissa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO