Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "demokratiakasvatus"

Sort by: Order: Results:

  • Riekkinen, Anna-Maija (2020)
    Tavoitteet. Vain kolmannes suomalaisista nuorista kokee saavansa kunnollisia valmiuksia kouluun tai lähiympäristöön vaikuttamiseen (Myllyniemi 2018). Samanaikaisesti 83% alaluokkien opettajista katsoo, ettei ole saanut riittävästi koulutusta demokratiakasvatuksen toteuttamiseen koulussa (Opetushallitus 2011). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, millaisia yhteiskunnallisia toimijoita opettajaopiskelijat ovat, miten he näkevät yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen kasvattamisen ja millaisia valmiuksia opettajankoulutus antaa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen kasvattamiseen. Teoreettisenä viitekehyksenä käytän aktiivisen kansalaisen ja demokratiakasvatuksen käsitteitä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kahdeksasta vertaisarvioidusta artikkelista, joista kolmessa käsiteltiin suomalaista opettajaopiskelijaa ja opettajankoulutuslaitosta. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajaopiskelijat pitivät aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamista tärkeänä tavoitteena. Suomalaiset opettajaopiskelijat pitivät opettajaa yhteiskunnallisena vaikuttajana ja käyttivät demokraattisia menetelmiä opetuksessaan. Erilaisilla kansalaiskasvatukseen liittyvillä ohjelmilla oli vaikutusta opettajaopiskelijoiden yhteiskunnallisen ymmärryksen kasvuun, mutta kriittisyys ei johtanut yhteiskunnallisen toimijuuden kehittymiseen. Suomalainen opettajaopiskelija lähestyi tarkasteltavassa aineistossa yhteiskunnallista kasvatusta säilyttävän perinteen kautta siinä missä muut länsimaalaiset opettajaopiskelijat näkivät tärkeänä kriittisemmän lähestymistavan yhteiskuntaan. Tässä mielessä suomalainen opettajaopiskelija asemoituu lähemmäs turkkilaisia opiskelutovereitaan kuin länsimaisia opiskelijakollegoitaan.
  • Sanni, Myllylä (2020)
    Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli syventyä tapaustutkimuksen keinoin Gutsy Go -toimintamallin puitteissa ideoituihin projekteihin ja nuorten rooliin niissä. Aihe on ajankohtainen, sillä hankkeen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä sekä nuorten osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden vähentymisestä. Gutsy Go -toimintamalliin liittyvä aikaisempi tutkimus on vielä hyvin vähäistä, sillä metodi on suhteellisen tuore. Tutkielmassa tarkastelen Gutsy Go -toimintamallin projektiviikkojen aikana syntyneitä projektivideoita ja niiden aiheita vuoden ajalta. Lisäksi tarkastelen toimijuuden, rauhan edistämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ilmenemistä projektivideoissa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) minkälaisiin aiheisiin nuoret tarttuvat Gutsy Go -projekteissa 2) miten nuoret edistävät rauhaa ja vaikuttavat yhteiskunnallisesti Gutsy Go -videoiden avulla sekä 3) miten toimijuus ilmenee Gutsy Go -videoilla? Toteutin tutkielman tapaustutkimuksena. Aineistoni muodostui Gutsy Go:n Youtube-kanavalla julkaistuista projektivideoista kuuden suomalaisen koulun Gutsy Go -viikoilta. Ajallinen rajaus oli syyskuusta 2018 syyskuuhun 2019 ja videoita aineistossa oli yhteensä 88 kappaletta. Analyysin toteutin laadullisena analyysinä. Analyysin pohjaksi muodostin projektivideoista kolmentoista teeman taulukon etsimällä yhtäläisyyksiä videoiden aiheista. Tämän jälkeen etsin videoista erilaisia rauhan edistämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja sekä toimijuuden ilmenemisen muotoja. Tulosten mukaan nuoret halusivat vaikuttaa projekteillaan sekä vahvasti yhteiskunnallisiin aiheisiin että ihmisten välisiin suhteisiin. Rauhan edistämisen keinoja videoilla olivat myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen, ennakkoluulojen rikkominen, luottamuksen rakentaminen ja yhteistyötaitojen sekä viestintä- ja reflektiotaitojen kehittäminen. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja olivat konkreettiset teot, tietoisuuden lisääminen, kannanottaminen, omien kokemuksien jakaminen, muiden mukaan haastaminen sekä asenteisiin vaikuttaminen. Toimijuus ilmeni videoissa niin yksilön, ryhmän kuin yhteisön tasolla vastuunottona, aloitteellisuutena, muiden tukemisena, itsensä ylittämisenä, aktiivisten tekojen tekemisenä muiden hyväksi sekä synergiaetuna. Videoilla näkyi myös hiljaista toimijuutta. Projektit olivat yhteiskunnallisesti vaikuttavia niin projektien tapahtumishetkellä kuin myöhemmin laajemmin videotallenteen myötä sosiaalisen median kautta.