Browsing by Subject "diskurssianalyysi"
Now showing items 1-20 of 20
-
(2020)Viime aikoina avoimet oppimisympäristöt ovat herättäneet paljon keskustelua. Keskustelu on aktiivista ja kantaaottavaa, ja kyse on tärkeästä aiheesta. Pitkäaikaistutkimukselle avoimien oppimisympäristöjen vaikutuksesta on myös kova tarve. Tässä kandidaatintutkielmassa ta- voitteena on tarkastella, kuvailla ja analysoida viime aikoina mediassa voimakkaasti esillä ollutta keskustelua uusien, avoimien oppimisympäristöjen ympärillä. Tärkeitä termejä tutkiel- massa ovat oppimisympäristö ja avoin oppimisympäristö. Tutkielman aineistoa analysoitiin diskurssianalyyttisesti. Diskurssianalyysin aineisto koostui 10:stä Helsingin Sanomissa syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana julkaistusta kirjoituksesta, joista yksi oli toimittajan kirjoittama, ja loput 9 mielipidekirjoituksia. Analysoitavaa aineistoa kertyi yhteensä 26 sivua. Aineistosta löytyi kaksi päädiskurssia. Avoimiin oppimisympäristöihin kriittisesti suhtautuva diskurssi ja niitä puolustava diskurssi. Molemmat jakautuivat vielä useampaan aladiskurssiin. Vahvempi, kriittisesti suhtautuva diskurssi jakautui neljään aladiskurssiin: pysyvyys luo tur- vaa, muuttuvuus ei -diskurssiin, lasten etua vaativaan diskurssiin, haittojen diskurssiin ja päät- täjiä kyseenalaistavaan diskurssiin. Heikompi, puolustava diskurssi jakautui puolestaan kah- teen aladiskurssiin: vastuusta vetäytymisen diskurssiin ja hyötyjen diskurssiin. Koska keskus- telu on niin kriittisesti painottunutta, voidaan myös todeta, että tutkimusta avoimien oppimis- ympäristöjen vaikutuksista ja toimivuudesta tarvitaan lisää.
-
(2019)Global climate change is one of the greatest threats of our time. Global climate has warmed up already about one degree from pre-industrial level due to human activity. An increase of more than 1.5 degrees will presumably lead to a situation where living conditions on earth are becoming intolerable in increasingly large areas. Global climate change is a wicked problem that is extremely difficult to resolve. Children of our time are living with the consequences of climate change. They will require a wide range of skills in the future. This challenges also the education system. In this thesis, I’m dealing with fundamentals of climate change education and the possibilities of sustainability education. This bachelor’s thesis is a critical discourse analysis. It´s purpose is to study how the global climate change is discussed in the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2018 and what kind of discourses of future does it have. The results of my analysis show that even though sustainability is emphasized in the material, climate change is not discussed. The eco-crisis or global climate change is not mentioned in the material at all. However, the threat of eco-crisis is recognized, because sustainability is empha-sized. The well-being of nature is seen human-centered. However, the child image in the material supports the principles of ecologically wise education. The relationship towards nature is con-cerned meaningful. The material recognizes that the world is changing and that the need for ex-tensive expertise is growing. The future is approached positively. The material emphasizes that children should be involved in everything that concerns their own lives.
-
(2019)Aim of the study. Flipping can mean two pedagogical approaches, the flipped classroom or the flipped learning. In flipped classroom method students are introduced to content at ho-me and the exercises happens at school. When flipped classroom is a method, flipped learning is more like a ideology of learning. In flipped learning teacher is actually flipping many of the traditional pedagogical assumptions about teaching and learning. The aim of this bachelor thesis is to identify and recognice different ideologies and values behind flipped learning and it’s pedagogical model. This bachelor thesis is based on the pedagogical model of flipped learning by Toivola & Silfverberg (2014) and the book “Flipped Learning” (2017) by Toivola, Peura & Humaloja. Flipping has been popular around the world in recent years among teachers who are trying to change the traditional learning culture and that is why I found its backround theories and values important to research. Methods. I started the analysing process by identifying themes from the data. Soon I reali zed that ideological features are too hard to find just by theming. Finally I found discourse analysis as my research approach. Discourses and ideologies are often linked together, as discourses are the manners of speaking, that constructs the social reality and ideologies. Results and conclusions. As a result of this thesis, four discourses with idelogigial features and values behind the pedagogical model of flipped learning were identified. The discourses were the discourse of individuality, the discourse of learning commiunity, the discourse of flipped learning as a human learning and the discourse of digitalization. The discourses also link closely to each other. The humane belief about childrens ability to learn was strong in these discourses, but I also identified values that are based on neoliberalism.
-
(2016)Sustainable fashion is phenomena that also fast fashion brands have taken as a part of their business plan. Clothing companies tell about their responsibility goals for sustainability development in corporate sustainability reports. These responsibility reports are usually used as a base for marketing texts in clothing companies’ Internet sites, and consumers can base their opinions about a company’s responsibility on these texts. The aim of this study is to research the discourses of sustainable fashion that companies are building in their marketing texts and how the marketing texts’ perceptions of sustainable fashion are related to the concept of sustainable fashion as defined in the study. The qualitative study was carried out using discourse analysis as the study method. The data consisted of three global clothing companies’ marketing texts that were collected from their internet sites and further from the categories that address responsibility. The data was analyzed by searching expressions that could embody sustainability or sustainable fashion. These expressions were then categorized as possible discourses of sustainable fashion. Five discourses of sustainable fashion were found. The discourse of responsibility typified the importance of responsibility to the companies by investing in responsibility by setting policies and by improving the supply chain management. The discourse of presence concentrated on the companies’ social activities such as education and employment of children and women on the production countries. The discourse of collaboration emphasized collaboration as especially positive action to the companies, helping them in building more positive picture and get forward with their actions. The discourse of nature conservation emphasized the reduction of the natural resources and the prevention of environmental problems. The discourse of consumerism concentrated on guiding the consumers on more sustainable activities. Based on the results, the clothing companies’ perceptions of sustainable fashion concentrate especially on securing the ecological and social sustainability. The economical side of sustainability emerged mostly as companies’ desire to keep the prices affordable. The business is not built on sustainability, but instead it can be seen as separate part of the business, which appears for example as separate sustainable fashion collections.
-
(2018)Confucianism can be considered as the most important ideology in China, because it was China’s official ideology for more than 2000 years. During this period of time it intertwined with China’s culture, and formed its own discourse to the Chinese society. Confucianism is described as a moral and as a society philosophy, which concentrates on a specific type of education and behaviour. Given this, I will analyse from this point of view how Confucian discourse is expressed in Chinese teachers’ discussion on education and their values. Furthermore, I will survey how they see that Confucianism has affected their values. My material consists of four semi structured interviews, all three of them composed of three bigger themes. Every interviewee is a Chinese teacher, who teaches Mandarin Chinese in Finland. My method of analysis is a discourse analysis, which I see appropriate because I am studying how Confucian discourse occurs in the speech of the interviewees. In my conclusions, I will introduce the three most visible main themes of Confucian discourse. The main themes are communality, seeking for harmony, and respecting the elderly because these themes can be pointed out distinctly from the discourse of the interviewees. The way that interviewees tend to use a passive structure or ‘we’ pronoun, indicates how the communality is a major part of their lifestyle. The respect for elder people and the aim to harmony is visible in concrete examples, like how they try to act obediently, and suppress their negative feelings in the conflict situations. Chinese teachers also openly agreed that Confucianism has affected their value system, since the Confucian values are taught at home subconsciously. Moreover, the values are taught at school consciously, for example by reading Confucian texts. All in all, it would be very interesting to do more research on how Confucian values can be detected in China’s education system.
-
”Koulu on kiinnekohta” : diskurssianalyysi kasvatusvastuun rakentumisesta opetusalan ammattilehdessä (2019)Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millä tavoin opetusalan ammattilehdessä puhutaan kasvatusvastuusta, vanhemmuudesta ja kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittävät koululle opetustehtävän lisäksi kasvatustehtävän, mutta julkisessa keskustelussa on esitetty syytöksiä vanhempien heikentyneestä kasvatusotteesta. Kasvatusvastuun rajat ovat epäselvät. Tässä tutkimuksessa selvitettiin diskurssianalyysin keinoin, kuinka näitä rajoja määritellään kasvatuksen ammattilaisten keskuudessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) ammatti- ja järjestölehdestä Opettajasta. Kaikki OAJ:n jäsenet saavat lehden jäsenetuna, minkä vuoksi lehden kirjoitukset antoivat todenmukaisen kuvan kasvatuksen ammattilaisten välillä käydystä keskustelusta. Lukuvuonna 2016–2017 ilmestyneet lehdet kuvasivat ajankohtaisesti elokuussa 2016 perusopetuksessa käyttöönotetun opetussuunnitelman vaikutuksia. Tutkimuksessa muodostettiin oppilaan kokonaisvaltaisen tukemisen diskurssi, opettajan rajallisten resurssien diskurssi ja yhteistyön diskurssi. Oppilaan kokonaisvaltaisen tukemisen diskurssi esiintyi aineistossa hallitsevana. Tutkimuksen perusteella koulu ottaa paljon vastuuta lapsen kasvatuksesta ja kokee sen olennaiseksi osaksi tehtäviään. Opettajan työ koetaan kuitenkin raskaaksi. Taloudelliset säästöpaineet, kiire ja vastuu oppilaista kuormittavat. Vanhemmuutta tuetaan paikoin, mutta päällimmäisenä kotitausta näyttäytyy eriarvoistavana tekijänä ja vanhemmuus heikohkona. Yhteistyö koetaan tärkeäksi, mutta sen määrässä ja toimintamuodoissa on vaihtelua.
-
(2020)Tämän kandidaatin tutkielman aiheena oli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvon diskurssin rakentuminen Opetushallituksen verkkojulkaisuissa. Tutkielmassa pyrittiin määrittelemään tasa-arvon käsitteen saamia sisältöjä sekä sitä, mistä oikeastaan puhutaan, kun käsitellään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvoa. Tutkielmassa tasa-arvon käsite laajeni yleisestä tasa-arvon määritelmästä sukupuolten tasa-arvona laajempaan määritelmään, joka pitää sisällään yhdenvertaisen kohtelun. Tutkimusaineisto koostui Opetushallituksen verkkojulkaisuista, joissa käsiteltiin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvoa peruskoulun vuosiluokilla 1 – 9 sekä peruskouluun valmistavassa opetuksessa. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytettiin diskurssianalyysiä, jonka avulla aineistosta on määritelty tasa-arvon diskurssin rakentavat merkityssysteemit, joista tutkimuksen tulokset muodostuivat. Tuloksien mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvon diskurssi rakentui kolmesta eri merkityssysteemistä. Puhuttaessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa- arvosta, puhuttiin siitä suorin sanaviittein tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, tai käsiteltiin sitä rasismin tai mahdollisuuksien tasa-arvon kautta. Rasismin merkityssysteemiin sisältyi selkeästi alaryhmä, jossa tasa-arvosta puhuttiin kulttuurin kautta. Mahdollisuuksien tasa- arvoon puolestaan sisältyi alaryhmä, jossa käsiteltiin kielitaidon merkitystä tasa-arvon toteutumisessa.
-
(2017)Traditionally psychological theories approach performance orientation as a personal trait or character. This study is based on the question if these traditionally individual considered traits could be consequency of social discourses. I consider neoliberal ethos as a governance by which individuals begin to govern themselves according to political interests. In neoliberal context entrenepreunial self becomes a new model of ideal self and governing themselves according this ideal individuals aim to redeem their proper citizenship and to secure their ”market value” in rising competition. Pursuing ideal self individuals adopt an entrenepreunial and performance oriented mentality and start to direct their actions and govern themself according these rationalities. The data consist of three half-structured interviews by general and adult education students of University of Helsinki. I study how society and its values is discussed by data and what are the individual consequences of neoliberal discourse and how individuals govern themselves by self techonlogies. The data is analyzed in discourse analytical way. The results consists of three chapter. At first chapter I analyzed how interviewees discuss about society and its values. Economical rules, result orientation and individual responsibility were emphasized but it could also be read that social responsibility was rising. At the second chapter I analyzed citizenship in neoliberal context. ”Zero-citizenship” was associated with participation of labor markets while reaching an ideal citizenship was associated with entrepreneurial performance rationalization and self governance. It was interesting that individuals detach themself of neoliberal governace e.g. through depression. This also makes agency possible. At third chapter I analyzed how downshifting and well-being have become an alternative to neoliberal demands althoug they could also be read as a new ways of governing the self. In this study is shown how neoliberal governance can effect harmful to individuals’ well-being. Mental health issues have traditionally been considered as a patological diseases but study’s results questions this view while considering these issues as a way to detach from neoliberal governance. Performance orientation is originated both individual and society and according to my reading some individuals are more sensitive to some ways of governance per se and adopt some subjectivities better than others. In future it would be intetersting to combine psychological and social perspectives when studying the formation of the self.
-
(2018)Tavoitteet. Työn tavoitteena oli selvittää, millä tavoin korkeakoulutettujen työttömyydestä ja työllistymisestä mediateksteissä puhutaan. Työn lähtökohtana oli mediassa vuosien 2017-2018 vaihteessa käyty keskustelu työttömien aktiivimallista. Koska keskustelu painottui vahvasti ammatilliseen osaamiseen ja työssäoppimiseen, halusin tarkastella sitä, miten korkeakoulutetuista puhutaan tätä aiheeseen liittyen. Tutkimuskysymykset: 1. Korkeakoulutuksen suosion kasvu Suomessa vuosikymmenten varrella on johtanut koulutusinflaatioon. Miten käsitys koulutusinflaatiosta heijastuu työttömyyttä ja työllistymistä käsittelevissä teksteistä? 2. Koulutusjärjestelmää voidaan pitää meritokratian neutraalina mitta-asteikkona. Ajatellaanko Suomessa, että yksilön taidot, yrittäminen ja koulutus tuovat oikeutetusti mukanaan korkeamman statuksen ja tulot? 3. Taloudelliset intressit vaikuttavat useiden näkemysten mukaan yhä vahvemmin yksilöihin kohdistuviin koulutusvaatimuksiin. Millä tavoin tämä näkyy teksteissä korkeakoulutettujen työllistymisestä ja työttömyydestä puhuttaessa? Menetelmät. Analysoin korkeakoulutettujen työttömyyttä ja työllistymistä käsitteleviä Helsingin Sanomien uutistekstejä neljän kuukauden ajalta diskurssianalyysin keinoin. Pohjasin diskurssianalyysini suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa painotettuihin näkemyksiin diskurssianalyysin tekemisestä sekä Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin lähtökohtiin. Aineistosta valikoitui yhteensä kuusi tekstiä analyysin kohteeksi. Tulokset ja johtopäätökset. Teksteistä nousi esiin kolme diskurssia: koulutusinflaation käsitystä torjuva diskurssi, meritokratiaa kyseenalaistava diskurssi sekä koulutuksen hyötyä ja taloudellisuutta korostava diskurssi. Aineistonkeruuaikana kirjoitettiin tutkimusaiheeseen liittyen kolmesta aihepiiristä: työttömien omaehtoisesta kouluttautumisesta, useamman korkeakoulututkinnon suorittamisesta ja tohtorien työllistymisestä. Toimittajien vahvana lähtöoletuksena kaikissa teksteissä oli, että koulutuksen tulee tuottaa konkreettista ja mitattavissa olevaa hyötyä ollakseen jollain tasolla hyväksyttävää. Käsitys koulutusinflaatiosta ja ymmärrys nykyajan kehityssuunnasta kouluttautua yhä enemmän ja korkeammalle puuttuivat pitkälti teksteistä. Myös meritokraattinen ajattelu joutui kyseenalaiseksi.
-
(2020)Satujen kertominen on luontainen osa kasvamista ja yhteisöllisyyttä. Koska erityisesti lapset kuulevat jatkuvasti kertomuksia, on oleellista pohtia, mitä oikeastaan tarinoilla välitämme. Jo-kapäiväisessä puheessamme, toiminnassamme, kirjoissa ja oikeastaan kaikessa, luomme sekä toistamme ajatuksia siitä, millaisia asioiden tulisi olla. Tämä koskee myös oletuksia su-kupuolista. Jatkuvasti huomaamattamme rakennamme uudelleen käsitystä siitä, millainen esimerkiksi ihanteellisen äidin tulisi olla. Tässä tutkielmassa onkin tarkoitus selvittää, millaisia sukupuolten representaatioita sekä toimijuutta lastenkirjallisuudesta löytyy ja onko niissä ta-pahtunut muutoksia 1990-luvulta nykypäivään. Aineisto koostuu yhdeksästä eri-ikäisille lapsille suunnatusta kirjasta, joissa esiintyy ihmis-hahmoja. Aineisto rajattiin kielen ja julkaisuajan mukaan, jonka jälkeen teokset valittiin satun-naisesti sopivien joukosta. Erikseen analysoitiin 1990-luvun alun, 2000-luvun alun ja nyky-päivän lastenkirjallisuutta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä, jossa oletuksena on, että teksti luo ympärillämme olevaa maailmaa. Erityisesti painopisteenä käy-tettiin oletusta siitä, kuinka kieli luo todellisuutta. Äidin osa lasten ja kodin huolehtimisessa korostui läpi analyysin. Isät puolestaan olivat enemmän taustalla tai vaihtoehtoisesti mukana urheilussa tai muussa perinteisesti maskulii-nisiksi ajatelluissa asioissa. Perinteiset roolit perheissä olivat vahvasti esillä niin 1990-luvun alun kuin 2000-luvun alunkin aineistoissa. Nykypäivän lastenkirjallisuutta edustavissa teok-sissa, puolestaan perheet eivät olleet enää yhtä vahvasti mukana tarinassa, mutta äitien rooli lohduttajana korostui. Suurta muutosta ei vaikuta tapahtuneen 1990-luvun ja nykypäivän välil-lä lastenkirjallisuuden hahmoissa, mutta on havaittavissa perinteisen maskuliinisuuden ja fe-miniinisyyden häivyttämistä.
-
(2017)In this thesis, I give a critical look for discourse and the ideals of community in Finnish national core curriculum for basic education 2014. I compare the results with students’ reported experiences of peer community. Communal learning, the active role of a student and practices that highlight peer learning have been the latest trends in Finnish education. In earlier studies these learning theories have been addressed separately with the study of peer relations and dynamics. As there has been a swift change in the nature of education from teacher centered towards communal learning practices, it is important to understand the circumstances where the communal learning takes place. Previous research has shown that for the children gaining popularity among the peers is often more important than succeeding academically. That emphasizes the need to study the relationship between school’s social aims and peer relationship power dynamics in order to adjust the goals and pay attention to possible challenges to them as well as social equality in social learning practices. This study was a critical discourse analysis. The general parts of the Finnish national core curriculum for basic education served as data for the analysis. The focus of the analysis was on the themes of communality and students’ engagement and participation in it. The themes were created based on theory and previous studies. The analysis was executed through careful reading, utilizing methods of rhetoric discourse analysis. The research tradition used was critical so the focus was on the power dynamics and revealing inequalities. The results showed that the Finnish national core curriculum has set up high expectations for communal practices. However, they were idealistic when comparing the dynamics in peer relationships. They did not pay attention to the effect of pupil’s social status which affects pupil’s possibilities to participate. That creates a change of inequality in communal practices as the curriculum favors pupils that already have strong social skills, high status and ability to affect others. The results are not applicable to represent the reality but give an idea and critic to the challenges of the nature of curriculum in this social context of peer relationships. Further research is needed to test these hypothesis.
-
(2024)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitetään miten osa-aikatyöstä puhutaan mediassa, eli millaisia diskursseja siitä tuotetaan. Osa-aikatyöläisten määrä kaikista palkansaajista on ollut viime vuosina tasaisessa kasvussa, joten aihe on hyvin ajankohtainen. Medialla on merkittävä rooli siinä, millaisena osa-aikatyö näyttäytyy ihmisille. Aineisto ja menetelmät. Valitsin tutkimusaineistoksi maksuttomat verkkouutiset, koska ihmiset luottavat Suomessa vahvasti uutisiin, ja maksuttoman alustan vuoksi ne ovat saavutettavissa mahdollisimman monelle. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytin diskurssiteoriaa, joka pohjautuu sosiaalisen konstruktionismin ja Focault’laisen koulukunnan perinteeseen, joissa kielellinen ja sosiaalinen toiminta nähdään merkittävänä todellisuuden rakentajana. Tutkimusaineistona toimii kolme Ylen verkkopalvelusta löytynyttä osa-aikatyötä käsittelevää uutista vuosilta 2021-2023. Analyysimenetelmänä käytin diskurssianalyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Diskurssianalyysin avulla aineistosta löydettiin kuusi erilaista diskurssia: toimeentulo -diskurssi, elämäntilanne -diskurssi, kannustinloukku -diskurssi, valinta –diskurssi, mahdollisuus -diskurssi ja passiivisuusdiskurssi. Lähes kaikki diskurssit lomittuivat osittain toistensa kanssa. Osa diskursseista oli hallitsevammassa roolissa kuin toiset, esimerkiksi sen perusteella tuliko samoja diskursseja esiin jokaisessa aineistoon valituista artikkeleista vai vain osassa niistä. Tutkimuksesta nousi myös vahvasti esille jännite siitä, puhuttiinko osa-aikatyöstä pakkona vai mahdollisuutena, joka oli analyysin yksi keskeisimmistä johtopäätöksistä. Selkeästi aineiston hallitsevin diskurssi oli toimeentulo -diskurssi jonka ydin oli osa-aikatyön vaikutukset työntekijän taloudelliseen pärjäämiseen.
-
(2016)Objectives. During the last decades and curriculums the teaching of history in elementary school has changed. Student´s ability to use historical knowledge has become more and more important. This has also influenced on the schoolbooks. The purpose of this study is to analyze the information schoolbooks from different decades give from Crusades, events that are far away from student’s everyday life. The main focus is to analyze the historical reasons and means of historical empathy given in these schoolbooks. Methods. The schoolbooks chosen to this study were Muinaisuudesta nykyaikaan (1970), Historia 6 (1993) and Aikamatka maailman historiaan (2004). The schoolbooks were chosen from different decades, because the interest was also on the change of their content. The chapters about the Crusades were analyzed on what and how they told about historical reasons behind the Crusades and how they enabled historical empathy. This study was theory bound qualitative study. Gained information was analyzed using content analysis and discourse analysis. It was also attached to the wider theory of historical consciousness. Results and conclusions. The reasons given to the Crusades varied on the schoolbooks. The oldest schoolbook gave the least amount of reasons and the reasons given were general. The discourses found on the schoolbooks were the discourse of church, the discourse of appearance and the discourse of identification and emotions. These results reflect the change in the teaching of history and its curriculum.
-
(2021)Yhteiskunnassa vallalla olevat asenteet heijastelevat myös lastenkirjallisuuteen. Näin ollen on perusteluta tutkia, miten vammaisuutta kuvataan nykypäivän lastenkirjojen tekstiosuuksissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia vammaiskuvia vuonna 2019 julkaistu Helmi-kirjasarja tuottaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lastenkirjojen vammaiskuvat rakentuvat yhä edelleen ennakkoluulojen varaan. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan vammaisuuden ja lastenkirjallisuuden teorioita, josta muodostuivat myös tutkimuskysymykset: ”Millaisia diskursseja Helmi-kirjasarjassa vammaisuudesta rakentuu?” ja ”Miten vammaisuutta representoidaan kirjasarjan teksteissä?”. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin diskurssianalyyttista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin talvella 2020 hyödyntämällä Helmet-kirjaston ja Lastenkirjainstituutin omia tietokantoja. Aineiston keruussa yhteä kriteerinä oli se, että vammaisuuden on oltava kirjan kantavana teemana. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui lopulta kotimainen kolmiosainen Helmi-kirjasarja. Tutkimusaineistosta muodostettiin viisi (5) vammaisdiskurssia, jotka nimettiin seuraavasti: erilaisuuden diskurssi, ongelmadiskurssi, tragediadiskurssi, medikaalinen diskurssi ja normaalisuusdiskurssi. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että vammaisuutta kuvattiin kirjasarjassa ainoastaan fyysisenä ominaisuutena. Vammaisuus nähtiin yksilön patologiana, jota myötäilee vammaisuuden yksilökeskeinen puhetapa. Aineistokatkelmissa korostui ongelmakeskeinen puhetapa vammaisuudesta. Myönteistä puhetapaa oli selkeästi vähiten. Tulosten toivotaan tuovan ymmärrystä siitä, millä tavoin vammaisuutta representoidaan tämän päivän lastenkirjoissa. Varhaiskasvatushenkilöstö voi tietoisilla kirjavalinnoilla tukea lapsen kasvua ja ymmärrystä moninaisuudesta, tarjoamalla monipuolista kirjallisuutta marginaalissa olevista ryhmistä.
-
(2017)The aim of this study was to examine how political parties brought out questions about social equality in their platforms for communal elections of Helsinki in 2017. It has been stated that inequality and income disparity have been on the rise in the Nordic countries since the end of 1980’s. Social policy has not been able to prevent the polarization of the society. Since language both describes the world but also changes it, it is important to examine the discourses in the platforms to understand the changes in social equality. This study is a discourse analysis done by using Carol Bacchi’s What’s the Problem represented to be? (WPR) analysis. With WPR analysis this study concentrates on those discursive patterns in which problems of social equality have been represented. The material includes platforms of all ten political parties which in the elections got at least one council member through to the municipal council. The material was collected from the parties’ web pages in October 2017. In the material studied there was found social equality problem representations that were typical for parties’ values. Problems of social equality were often described from the viewpoint of equal opportunity, economy and neo-liberalism, exclusiveness, and egalitarianism. Features of equal opportunity discourse were found almost throughout the material studied, which was in line with the conception of its hegemonic status. In many platforms problems of social equality were kept silent for example when speaking about early childhood education as a question of the parents’ choice of freedom instead of as a way to increase equality between children. On the grounds of the analysis, the representations of social equality problems varied between parties, but the equal opportunity discourse was a common feature. In addition, the societal discussion about rising inequality and immigration was seen as a strong background discourse, which affected the way problems were represented.
-
(2021)Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) velvoittaa opetuksen ja oppikirjojen edistävän sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tämä tarkoittaa myös, että opetuksessa tulee käsitellä sukupuolen moninaisuutta. Aiemman oppikirjatutkimuksen mukaan nämä tavoitteet eivät ole oppikirjojen osalta täyttyneet. Oppikirjojen representaatiot ovat tuottaneet essentialistista kuvaa naisten ja miesten välisistä eroista, maskuliiniset hahmot ovat olleet yliedustettuina ja hahmot ovat esiintyneet stereotyyppisissä rooleissa. Viimeaikaisissa pro gradu -tutkielmissa on kuitenkin huomattu myös hieman muutosta aiempaan. Tämän tutkielman tarkoitus on kuvata ja analysoida kahden alakoulun suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjan sukupuolen representaatioita, eli sitä miten kirjoissa esitetään, mutta myös samalla tuotetaan käsityksiä sukupuolista. Analyysin teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisesti. Analyysin menetelmänä on diskurssianalyysi. Uusi kipinä 3 ja Kulkuri 3 -kirjoissa pojat esitetään suurimmaksi osin seikkailijoina ja toimijoina tyttöjen ollessa vastuullisia, kilttejä ja lukuintoisia. Uusi kipinä 3:ssa tosin tärkein tyttörooli on isommassa ja toiminnallisemmassa osassa kuin tärkein poikarooli. Molemmissa kirjoissa on useita tyttökuvauksia, joissa tyttö on rohkea toimija. Yhdessä Uusi kipinä 3:n tarinassa stereotypia pojasta itsestään selvänä sankarina asetetaan vitsin aiheeksi. Naisten ja miesten roolit jakautuvat suurimmaksi osaksi perinteisesti erityisesti ammattien suhteen. Miehiä on myös enemmän rooleissa, joilla on valtaa. Kirjoissa ei ole yhtään sukupuolen- tai seksuaalisuuden moninaisuuteen viittaavaa representaatiota, mutta heteroihastuksia kyllä. Kirjat vahvistavat näin binaarista sukupuolikäsitystä ja heteronormia.
-
(2018)The purpose of this study was to examine the ways genders are represented in Suuri Käsityö magazine and how those have changed over time. The divide between what kind of crafts are considered as men’s work and what women’s work has been clear, and even though nowadays gender roles are less strict than before, traditional gender stereotypes still exist in modern society. Gender in relation to handicrafts has been studied previously especially in the context of craft education in schools, but the way genders are presented in craft magazines hasn’t been studied before. Media has a big influence on people’s thoughts and Suuri käsityö is one of the most popular craft magazines in Finland, which makes it an interesting subject for this study. The questions this study focuses on are 1.) How genders are repre-sented in Suuri Käsityö magazine? 2.) What kind of changes have happened in these repre-sentations when comparing year 2001 and 2017 magazines? The study has a qualitative approach on the subject and the data used consist of the entire 2001 and 2017 volumes of the Suuri Käsityö magazine. There were 11 issues published in 2001 and 10 issues published in 20017. So the entire data consisted of the written texts in 21 issues, and the representations of gender were analyzed using the method of discourse analysis. The compared volumes were chosen so that noticeable changes in gender repre-sentations could be distinguished from the data. The study showed that in the older issues woman was often described in very traditional and stereotypical ways as a mother and a wife, who does handicrafts for others, but rarely for herself. Children and men were rarely portrayed making handicrafts. Usually their role was to wear the clothes that someone else made for them, or in some cases help the mother in her craft projects. Nowadays the language used in the magazine has become less gendered, and overall the focus of the texts has shifted from describing the person making the product to describing the product itself. The old gender roles can still be found in the magazine’s con-tents, but they aren’t as evident as before, which follows the general changes that have happened in the ways how we understand men’s and women’s roles in today's society.
-
(2022)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan surua suomalaisissa lasten kuvakirjoissa. Sosiokulttuurisesta näkökulmasta lasten kuvakirja on kulttuurintuote, jossa heijastuvat aikamme ja kulttuurimme normit ja asenteet. Tavat, joilla surua kuvakirjoissa esitetään ja merkityksellistetään, opettavat lapsi-lukijoille surusta, suremisesta ja surevan kohtaamisesta. Sosiaalisen konstruktionismin ydinajatusten mukaisesti tässä tutkimuksessa nähdään, että kieli sekä kertoo todellisuudesta että rakentaa sitä. Kielellä on siis merkitystä, ja sitä on siksi tärkeää tutkia. Lasten kuvakirjoissa ikävät ja vaikeat aiheet ovat yleistyneet viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana (Heikkilä-Halttunen, 2010, 16), ja niihin on tartuttu myös lastenkirjallisuuden tutkimuksessa (ks. mm. Kokko, 2010; Heikkilä-Halttunen, 2010). Suruista muut kuin kuolemansuru ovat kuitenkin jääneet lähes kokonaan vaille huomiota. Lapsen elämään sisältyy laaja kirjo enemmän ja vähemmän arkisia suruja, joiden huomiotta jättäminen herättää kysymyksen siitä, mitä lapsen suruja aikuiset pitävät tärkeinä ja merkityksellisinä – ja mitä ehkä eivät. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin diskurssianalyysin keinoin. Analyysiin valikoitui neljä suomalaista, vuosina 2018–2021 julkaistua lasten kuvakirjaa, jossa suru on keskeinen aihe. Aineistonhaussa käytettiin Lastenkirjainstituutin ja HelMet-kirjastojen lastenkirjallisuuden tietokantoja. Kuvakirjassa sekä verbaalisella että kuvallisella kielellä on tärkeä osansa merkityksen luomisessa ja kommuni-koimisessa lukijalle (ks. mm. Heinimaa, 2001, 144). Näin ollen kuvakirjan analyysissa verbaalisen ohella myös visuaalista kieltä tulisi tutkia. Tässä tutkimuksessa kuvakirjojen verbaalista ja visuaalista kieltä tarkasteltiin kuvakirjatyyppien (Nikolajeva & Scott, 2001), kielen funktioiden (ks. Pietikäinen & Mäntynen, 2020, 2.4: Diskurssit ja kielelliset valinnat) ja lauseen prosessityyppien (Halliday & Matthiessen, 2004) käsitteistöön nojaten. Analyyttisten kysymysten avulla tehtiin huomioita tavoista, joilla surua aineistossa merkityksellistetään. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousseet surun diskurssit kertovat surusta, suremisesta ja surevan kohtaamisesta. Suru kuvattiin luonnollisena ja hyväksyttävänä mutta samaan aikaan epäsäännöllisenä ja ei-lineaarisena ilmiönä. Sureminen oli hyvin erilaista lapsilla ja aikuisilla. Lapsilla suru näyttäytyi etenkin kiukkuna ja huutona, aikuisista taas tuli surun myötä poissaolevia ja väsyneitä. Lapsen ja aikuisen roolit myös hämärtyivät, kun suru oli yhteistä. Surevat aikuiset eivät ehkä muistaneet pestä lapsen hampaita tai huolehtia, että tämä saa syödäkseen. Sureva kohdattiin keholla ennemmin kuin sanoilla. Lapsenkaan surua ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yritetty selittää tai sanoittaa. Halaaminen, silittäminen ja sylissä pitäminen olivat yleisimmät keholliset tavat kohda-ta lapsen suru.
-
(2021)Sukupuolisensitiivisyys on tärkeä osa varhaiskasvatuksen arvopohjaa ja sen toteutumiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tutkimusten mukaan sukupuolisensitiivisyys ei kuitenkaan vielä toteudu varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa varhaiskasvatuksen perusteiden ja varhaiskasvatuslain vaatimalla tavalla, vaan toiminta on edelleen sukupuolittunutta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ja käsityksiä varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ja vuorovaikutuksen sukupuolisidonnaisuudesta ja sukupuolisensitiivisyydestä. Tutkimuksen aineisto muodostui yhdestä fokusryhmäkeskustelusta, johon osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa. Diskurssianalyysin avulla tutkin, millaisia sukupuolisensitiivisyyteen ja tasa-arvoon liittyviä diskursseja varhaiskasvatuksen opettajien fokusryhmäkeskustelusta on tunnistettavissa. Analyysin perusteella aineistosta rakentui neljä diskurssia: 1) tasa-arvon ja sukupuolisensitiivisyyden diskurssi, 2) binaarisen sukupuolijärjestelmän ja sukupuoliodotusten diskurssi, 3) diskurssi koulutuksesta sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen mahdollistajana ja 4) sukupuolisensitiivisen leikinohjauksen diskurssi. Varhaiskasvatuksen opettajien puheesta välittyi oletus, että varhaiskasvatuksessa toimitaan sukupuolisensitiivisesti ja tasa-arvoisesti. Diskurssien perusteella monenlainen sukupuolen ilmaisu sallitaan ja leikkeihin kannustetaan ilman sukupuolioletusta. Diskurssit olivat kuitenkin osittain binaarista sukupuolijärjestelmää vahvistavia ja perinteiset sukupuoliroolit ja -odotukset ilmenivät niissä usein. Koulutuksen merkitys korostui sukupuolisensitiivisen vuorovaikutuksen ja toiminnan mahdollistajana. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kaivattiin yhdenmukaista koulutusta sukupuolisensitiivisyydestä, jotta työntekijät tunnistaisivat paremmin omat sukupuolittavat toimintatapansa ja pystyisivät kehittämään toimintaansa. Tulosten merkitys on sen tarjoamissa näkökulmissa sukupuolisensitiivisyyden ja tasa-arvon toteutumisesta varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa ja vuorovaikutustilanteissa. Kun edistysaskeleet ja epäkohdat tunnistetaan, voidaan edetä kohti tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta, jossa jokainen lapsi saa olla aidosti oma itsensä.
-
(2017)In this study I focused on how disability is represented and defined in media discourses. Central was the idea that the media has an important role and power to shape our understandings of the world, of ourselves and of others. Media also shapes our understandings of disability. The theoretical background of the study is based on the social model of disability, which locates disability and its problems not on the individual but on to the structures and attitudes of society. In this model disability is understood as a social phenomenon. The same conceptualization is also the starting point of the UN convention of the rights of persons with disabilities. My research questions were how disability is represented in the media and how the medical discourse appears and is challenged by the societal discourse. The data of the study consisted of 23 articles on disability. Articles were collected between January and April of 2016 from four widely read newspapers and from the Finnish Broadcasting Company YLE’s website. Articles consisted of personal interviews, opinion pieces and news stories. The data was analysed through critical discourse analysis. Based on the results of the study it seems that disability is still defined through medical terms in the media. In this discourse disability is compared to the alleged ”normal” and defined as ”the other”. Individualistic definitions were also present in the so-called heroic discourse, which represents disability as something to be overcome. The heroic discourse idealizes the kind of person who is capable of taking responsibility of one’s own life and success. The disability rights discourse in which societal inequalities are recognised and social change is demanded was represented as a counter discourse.
Now showing items 1-20 of 20