Browsing by Subject "diversity"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Perinteisen ydinperheen rinnalle on noussut yhteiskunnan ja kulttuurin muuttuessa erilaisia perhetyyppejä. Aiemman tutkimustiedon mukaan nämä erilaiset perhetyypit ovat vähitellen siirtyneet myös lastenkirjallisuuteen. Lastenkirjallisuuden avulla lapset voivat oppia ja kohdata erilaisia asioita. Perheiden monimuotoisuus tavoittaa varmasti jokaisen lapsen viimeistään peruskoulussa. Lastenkirjallisuus on yksi muoto, jonka kautta lapset voivat saada tietoa perheiden monimuotoisuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lastenkirjallisuudessa esiintyviä perheitä ja erilaisia perhetyyppejä. Tutkimuksessa tarkastellaan ja vertaillaan kahden eri murroskauden aikana julkaistujen realististen lasten kuvakirjojen perheiden ja perhetyyppien eroja. Tutkimuksen avulla halutaan selvittää, miten perhetyypit eroavat 1910–1950-lukujen ja 2010-luvun lastenkirjoista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimukseen valittiin kirjoja kahdelta eri lastenkirjallisuudessa tapahtuneelta murroskaudelta. Analysoitaviksi kirjoiksi valittiin kuusi kirjaa, kolme molemmilta murroskausilta. Kirjoiksi valittiin Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki, Laura Ingalls Wilderin Pieni talo suuressa metsässä, Astrid Lindgrenin Melukylän lapset, Anneli Kanton Vilma Virtanen ja uimataito, Elisa Niemisen Lotta Torvinen ja salaperäisen käärön arvoitus ja Katriina Rosavaaran Villiina ja isosiskopakkaus. Kirjoista löytyi neljää eri perhetyyppiä: ydinperhe, suurperhe, ”aviopari ilman lapsia, puolisot eri sukupuolta” ja sateenkaariperhe. Lähes kaikki kirjan perheistä voitiin tyypitellä useammaksi kuin yhdeksi perheeksi. Eniten kirjoissa oli ydinperheitä. Eri murroskausilla julkaistujen kirjojen perhetyypeissä oli jonkin verran eroja. Kirjan perhetyyppeihin ja murroskausien eroihin vaikuttavat yhteiskunnassa vallitsevat olosuhteet ja tilanteet sekä mielipiteet ja käsitykset perheistä. Tutkimuksen avulla voidaan löytää lapsille hyviä kirjoja, jotka käsittelevät erilaisia aikakausia ja perheitä. Näiden kirjojen avulla lapsi voi tarkastella omaa perhettään suhteessa muiden perheisiin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tutkimukseen valittuja kirjoja ja kirjojen perheitä voidaan tarkastella esimerkiksi keskustelun, leikin ja kuvataiteen avulla.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet Osallisuutta on tutkittu paljon varhaiskasvatuksen tutkimuksen kentällä, mutta erityisesti osallisuuden sosiaalinen aspekti näyttäytyy harvemmin suomenkielisessä tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esiin keinoja, joilla sosiaalista osallisuutta voitaisiin vahvistaa moninaisessa lapsiryhmässä. Lisäksi tutkielmassa käsitellään sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen hyötyjä ja haasteita. Osallisuuden ohella inkluusio, moninaisuus ja kulttuuri rakentavat tämän tutkimuksen teoreettista viitekehystä ja ne ovat keskeisiä käsitteitä myös tutkimuksen tuloksissa ja johtopäätöksissä. Menetelmät Tutkimus on kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus systemaattisin painotuksin. Aineisto valikoitui teoreettisen viitekehyksen käsitteiden johdattelemana ja haut kohdistuivat seuraaviin palvelimiin: Helka sekä The Journal of Early Childhood Education Research (JECER). Lopullinen aineisto muodostui kuudesta sosiaaliseen osallisuuteen kytkeytyvästä vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Aineiston analysoinnissa käytin sisällönanalyysiä, jossa etsin aineiston tutkimuksista samankaltaisuuksia ja muodostin havainnoistani ylä- ja alaluokkia tutkimuskysymysten pohjalta tehtyihin pääluokkiin. Tulokset ja johtopäätökset Tulokset osoittivat, että ympäristöllä, varhaiskasvattajilla sekä toimintakulttuurilla on selkeä vaikutus sosiaalisen osallisuuden toteutumiseen. Toisaalta sama tekijä voi joko estää tai edistää osallisuutta. Moninaisuus linkittyi tuloksiin muun muassa siten, että sosiaalinen osallisuus voi selvästi vaihdella tilanteista, yksilöistä ja tukikeinoista riippuen. Kokonaisuudessaan sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen rakentuukin usean tekijän varaan yksittäisistä hetkistä koko yhteisön kulttuuriin. Tutkimuksen aineistossa kuitenkin painottui se, kuinka tärkeää on antaa lapsille riittävästi omaehtoisuutta, tarjoten samalla riittävä pedagoginen tuki ja läsnäolo. Sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen hyödyissä nousi esiin myönteiset vaikutukset hyvinvointiin, sosioemotionaalisiin taitoihin ja sosiaalisesti kestävän kulttuurin muodostumiseen.
Now showing items 1-2 of 2