Browsing by Subject "draamagenret"

Tässä tutkielmassa avataan suomalaista draamakasvatusta, sekä kuvataan teatteria sen kontekstissa. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että draama esiintyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa lukuisia kertoja, mutta se toimii lähinnä opetusmetodina. Myös teatteri mainitaan perusteissa, mutta sen merkitystä ei avata tarkemmin. Historiaa käsiteltäessä kuvaan niitä vaiheita, joiden kautta esimerkiksi nykyiseen tilanteeseen on tultu. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka pyrkii aiheen laaja-alaiseen kuvaamiseen. Tutkimuksessa pyrittiin antamaan yleiskuva draamakasvatuksesta ja teatterista sen osana. Tutkimukseen otettiin piirteitä myös narratiivisesta kuvailevasta kirjallisuuskatsauksesta: aihe asetettiin historialliseen narratiiviin ja asioita järjestettiin jatkumoksi. Aineistona tutkimuksessa toimi valikoitu kirjallisuus, jota haettiin Helsingin Yliopiston tietokannoista Helkasta ja Heldasta, Ellibs kirjastopalvelusta, sekä Kansalliskirjaston Finna.fi-tiedonhakupalvelusta. Hakusanoina toimivat draamakasvatus, draamapedagogiikka sekä teatteri. Aineisto koostuu tiedejulkaisujen tutkimusartikkeleista sekä draamakasvatuksen oppikirjallisuudesta. Aineistoa valitessa tarkasteltiin sen suhdetta käsiteltävään aiheeseen. Analyysissä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä, jossa keskityttiin esimerkiksi teeman ja aiheen analysoimiseen. Tutkimuksessa todettiin, että draamakasvatusta voidaan lähestyä monista näkökulmista, joita määrittää usein jonkinlainen vastakkainasettelu: onko esimerkiksi keskiössä toiminta vai tuotokset, osallistuminen vai katsominen. Tulokset osoittavat, että draamakasvatus on kirjo erilaisia työskentelytapoja, joissa näitä edellä kuvattuja funktioita voidaan painottaa eri tavoilla. Teatterista todettiin, että se voi olla joko oma taidemuotonsa traditioineen ja merkkijärjestelmineen, mutta myös osa draamakasvatusta. Johtopäätöksenä esitetään, että teatterilähtöisyys on draamatyötapojen taustalla. Tutkimuksessa todettiin, että usein jakoa näiden kahden välille tehdään muun muassa yleisön roolin ja toiminnan funktioiden kautta. Vaikka teatterilähtöisyys ei peruskoulussa ole isossa roolissa esimerkiksi opetussuunnitelman perusteiden valossa, on se kuitenkin kiistatta osa draamakasvatusta sen nykyisen vakiintuneen jaottelun perusteella.