Browsing by Subject "dysleksia"

The purpose of this study was to find out what kind of means do preschool teachers have for identifying dyslexia and how they evaluate these means. Earlier research has proven that dyslexia can be identified before school-age. An abnormal linguistic development, a deficiency in phonological skills, slowness in naming and especially having challenges in learning the alphabet are all possible signs of dyslexia. I find this topic to be worthy of studying because preschool and the fall of 1st grade are crucial periods in which a child’s self-image as a learner is built. Identifying dyslexia in preschool enables an early intervention and the successful construction of a capable learner self-image. The study was carried out with a qualitative research method and material was gathered using a theme interview. The material was gathered during October and November 2016 interviewing five preschool teachers who had experience of working in preschools in Helsinki. The material was transcribed and separated into groups by themes which demonstrated themes used in the research questions. The material was analyzed using a theory based content analysis method. According to the results of the study preschool teachers used observation, tests, professional and occupational co-operation and co-operation with parents, as ways of identifying the dyslexia. Nevertheless all means were considered to reinforce one another The most useful and easier to use way proved to be observation and specified tests. The availability of useful means were considered to vary depending on the activity of the teacher. Teachers wished to receive more information on tests to survey the matter within preschoolers. As a conclusion it can be stated that preschool teachers use diverse ways of identifying dyslexia. Specific tests applicable for preschoolers for surveying the skills used in reading and the preparedness for it, are needed and asked for. Because the study was carried out in only one county, the results can not be transferred to others. Counties have their own ways of identifying dyslexia and deciding on the proper assistance needed around the matter. The results of this study could be utilized for improving and developing ways or means of identifying dyslexia.

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan selkokielestä annettujen suositusten mukaisten selkomukautusten vaikutusta selkokielen kohderyhmiksi määriteltyjen ryhmien tekstin ymmärtämiseen. Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä helpommin ymmärrettävää kieltä. Tutkimuksessa tarkastellut mukautukset on jaettu teksti- ja sanatason mukautuksiin sekä visuaalisiin keinoihin, kuten kuvatukeen ja typografiaan. Selkokielen kohderyhmistä tarkastellaan lähemmin neurobiologisista syistä ja kieliympäristöstä johtuen kielen haasteita kohtaavia. Tutkimuksessa pyritään löytämään keinoja, joilla eritystarpeisten ryhmien tekstin ymmärtämistä voidaan tukea etenkin koulutuksen näkökulmasta. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että heikko lukutaito johtaa usein kielellisten taitojen heikkenemiseen suhteessa ikätasoon, heikkoon minäpystyvyyden tunteeseen, tiedonhaun hankaloitumiseen ja siten oppimisvaikeuksien laaja-alaistumiseen, joten ymmärtävän lukutaidon edistäminen on erityispedagogiikan näkökulmasta oleellista. Samalla tuetaan osallisuutta, joka on myös opetussuunnitelmassa asetettu tavoite. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkastellaan kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta selkokielestä sekä sen vaikutuksesta erityistarpeisten ryhmien tekstin ymmärtämiseen. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä vuosina 2019–2021 julkaistusta empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimuksen aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä, joka perustuu tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen mukaan teksti- ja sanatason mukautusten ja visuaalisten keinojen vaikutuksiin erityistarpeisten ryhmien tekstin ymmärtämiseen. Tulokset ja johtopäätökset. Tekstitason selkomukautus hyödytti kaikkia ryhmiä joiltain osin. Kehitysvammadiagnosoiduilla aikuisilla tekstitason mukautus ei vaikuttanut luetun ymmärtämiseen, mutta selkokielinen teksti tuki lasten kommunikointikykyä tarinasta keskusteltaessa. Lukivaikeusdiagnosoiduilla nuorilla selkomukautus tuki ymmärtävää lukutaitoa. Muulla kuin äidinkielellään opiskelevia lapsia selkomukautus auttoi suoriutumaan paremmin luonnontieteen kokeesta. Visuaalisista keinoista hyötyivät kaikki kohderyhmät: kuvatuki paransi muulla kuin äidinkielellään opiskelevien lasten koetuloksia sekä helpotti etenkin aikaisemmin vähän lukeneiden lukivaikeusdiagnoosin saaneiden nuorten aikuisten lukuprosessia. Selkeä kirjasin auttoi kehitysvammadiagnosoituja oppimaan määrällisesti enemmän uusia sanoja. Selkokieliset mukautukset siis edistivät erityistarpeisten ryhmien tekstin ymmärtämistä, ja ne lisäsivät erityisryhmien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.