Browsing by Subject "ei-tehtäväsuuntautuneisuus"

Tavoitteet. Matemaattiset taidot ovat heikentyneet Suomessa 2000-luvun alusta alkaen, mutta samaan aikaan matemaattisen osaamisen tarve kasvaa (Joutsenlahti ym., 2018). Pohjan matemaattiselle osaamiselle muodostavat neljä keskeisintä matemaattista taitorypästä, jotka ovat lukumääräisyyden taju, matemaattisten suhteiden ymmärtäminen, laskemisen taidot ja aritmeettiset perustaidot (Aunio & Räsänen, 2016). Ryppäiden alueelle sijoittuva lukukäsitteen hallinta koostuu lukumäärien ja numeeristen symbolien suhteiden ymmärtämisestä sekä lukujonon ymmärtämisestä ja sillä operoimisesta. Lukukäsitteen hallintaa voidaan mitata 4–7,5-vuotiailla lapsilla Lukukäsitetestillä (ENT-Fin). (Aunio, 2006.) Tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa kuvaa pienen uusimaalaisen kaupungin 4–7,5-vuotiaiden lasten lukukäsitteen osaamisesta suhteessa ikään ja sukupuoleen sekä ei-tehtäväsuuntautuneisuuden tekijöihin. Tavoitteena oli tuoda näkyväksi tilanne lukukäsitteen hallinnassa kyseisen kaupungin osalta. Menetelmät. Tutkielmassa käytetty aineisto oli kerätty Pirjo Aunion tutkimusryhmässä 2003–2023 testaamalla pienen uusimaalaisen kaupungin 4–7,5-vuotiaita lapsia Lukukäsitetestillä. Testin yhteydessä oli kerätty tietoja myös iästä ja sukupuolesta sekä ei-tehtäväsuuntautuneisuuden ilmenemisestä. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin epäparametrisin menetelmin, koska aineisto ei täyttänyt parametrisille menetelmille asetettuja vaatimuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Kyseisen kaupungin suoriutuminen Lukukäsitetestissä oli valtakunnallisia normeja parempaa. Kuitenkin 5 ja 5,5-vuotiaiden tulokset olivat heikompia kuin kaupungin muilla ikäryhmillä verrattuna valtakunnallisiin keskiarvoihin. Syynä tähän voi olla ikävaiheeseen liittyvät kehityshaasteet, poikkeukset opetuksen resurssoinnissa, suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa tai varhaiskasvatukseen osallistumisessa. Tyttöjen ja poikien väliltä ei löytynyt eroja testisuoriutumisessa, vaan molemmilla näyttää olevan yhtä hyvät lähtökohdat matematiikan oppimiseen. Ei-tehtäväsuuntautuneisuuden tekijöistä vahvimmin yhteydessä testisuoriutumiseen olivat keskittymisvaikeudet ja motivaatiovaikeudet. Nämä kaksi saattoivat nousta esiin keskinäisen yhteyden vuoksi, jossa motivoitunut toiminta edellyttää keskittymistä. Kirjallisuuskatsaus ja jatkotutkimus keskittymisen ja motivaation yhteyksistä toisiinsa sekä vaikutuksista testi- ja oppimistilanteisiin myös testiä edeltävän tilanteen näkökulmasta toisivat lisää ymmärrystä asiaan.