Browsing by Subject "eläinavusteinen pedagogiikka"

Tämän kandidaatintyön tehtävänä on selvittää minkälaiset koira-avusteisen pedagogiikan menetelmät auttavat tukea tarvitsevaa oppilasta koulun toimintaympäristössä. Tarkoituksena on käsitellä koulukoiran toimintamahdollisuuksia koulukontekstissa sekä tuoda esille koira-avusteisuuden merkitystä tukea tarvitsevalle oppilaalle sosiaalisen ja emotionaalisen tuen, käyttäytymisen sekä kognitiivisen kehityksen ja oppimisen kautta. Tarkastelun kohteena on myös koira-avusteisen pedagogiikan perusedellytykset sekä ongelmakohdat. Kiinnostus koira-avusteista pedagogiikkaa kohtaan on nousussa ja tähänastiset tutkimukset osoittaisivat kyseisen pedagogiikan olevan hyvin perusteltu ja positiivinen lisä luokkahuoneisiin. Tämä tuore pedagogiikan muoto tarvitsee kuitenkin yleistyäkseen vielä lisää tutkimusnäyttöä suomalaisessa koulumaailmassa sekä esimerkkejä käytännöntyöstä. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuoda aiemman tutkimustiedon valossa uutta tietoa koira-avusteisesta pedagogiikasta ja sen tarjoamista vaikutuksista tukea tarvitseviin oppilaisiin. Kandidaatintutkielma toteutettiin systemaattisena, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jolloin tutkielma pohjautui jo tutkittuun tietoon. Aineistoina käytettiin sekä kansainvälistä että kotimaista alan kirjallisuutta aiheesta. Aineistonkeruu tehtiin Helka-tietokannasta sekä Google Scholarista erilaisten hakusanayhdistelmien avulla manuaalisesti. Tutkimustulokset osoittivat, että koira-avusteinen pedagogiikka on yksi tuore ja ainutlaatuinen tukimuoto koulun toimintaympäristöön mahdollistamaan oppilaiden hyvinvoinnin ja kehityksen tukemisen. Kirjallisuuskatsauksen mukaan koulukoira mahdollistaa opetuksen laajat toteuttamistavat, joita on myös helppo varioida eri oppiaineisiin. Koulukoirien läsnäolon vaikutukset olivat tutkimuksen mukaan hyvin monipuolisia oppilaan sosioemotionaalisille taidoille, oppimiselle sekä käyttäytymi- selle. Koira-avusteinen pedagogiikka voi auttaa lasta saavuttamaan esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustasolla sellaisia asioita, joihin ei kenties päästäisi ilman suvaitsevan ja viattoman koirakaverin apua. Aihe vaatii kuitenkin lisää kotimaista tutkimusta, jotta koira-avusteisesta pedagogiikasta saadaan lisää näyttöä juuri suomalaisessa koulukontekstissa ja näin saadaan lisättyä koira-avusteisen pedagogiikan hyötyjen luotettavuutta.

Tutkimukseni tavoitteena oli löytää ajankohtaisen kirjallisuuden avulla tietoa varhaiskasvatusikäisten lasten empatiakyvyn kehityksestä vuorovaikutuksessa eläinten kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esiin uusi näkökulma eläinavusteisesta pedagogiikasta myös varhaiskasvatusympäristössä. Aiempia tutkimuksia liittyen varhaiskasvatukseen ja eläinavusteiseen pedagogiikkaan on vähän. Kuitenkin nämä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten ja eläinten välisillä vuorovaikutussuhteilla on suuri merkitys lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä, kuten muun muassa tunne- ja empatiataitojen kehitykseen. Lasten kokonaisvaltainen kehitys ja oppiminen eläinten kanssa on merkittävä näkökulma oppimiseen, jota kohtaan tutkijoiden mielenkiinto kasvaa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) ”Millä tavoin lasten empatiakyky kehittyy vuorovaikutuksessa eläinten kanssa?” ja 2) ”Millä tavoin eläinavusteista pedagogiikkaa voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa?” Tutkimusmenetelmänäni käytin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen avulla tutkitaan jo tehtyä tutkimusta ja sen perusteella luodaan uutta pohjaa tietylle näkökulmalle. Kirjallisuuskatsaus antaa tutkijalle vastuuta ja vapautta valita aineisto ja tutkimuksen näkökulma tukeutuen jo aiempaan tutkimukseen. Aineistokseni valikoitui kolme eri artikkelia, jotka liittyivät eläinavusteiseen pedagogiikkaan varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa. Tein aineistostani sisällönanalyysin, jossa luokittelin lausetasolla tutkimukseni kannalta tärkeät osat aineistosta. Lasten empatiakyvyn kehitys oli merkittävää vuorovaikutuksessa eläinten kanssa. Lasten empatiakyvyn kehitykseen vaikutti myös kasvattajien taito huomioida merkityksellisiä tilanteita lasten ja eläinten välillä. Lasten empatiakyvyn kehitykseen vaikuttavat positiivisesti eläimet, kasvattajat ja muu ympäristö, kuten koti. Eläinavusteista pedagogiikkaa hyödynnettiin eri tavoin varhaiskasvatuksessa. Menetelminä oli esimerkiksi tutustuminen eläimiin ja niiden lajityypilliseen käyttäytymiseen, kesyjen eläinten kosketteleminen sekä pehmoeläinten halaileminen. Varhaiskasvatuksen ja eläinavusteisen pedagogiikan yhdistäminen luo omat haasteensa, mutta myönteisiä puolia on paljon enemmän. Varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa toimittaessa eläinavusteista pedagogiikkaa kannattaisi hyödyntää mieluiten oikeiden eläinten avulla. Eläinavusteista pedagogiikkaa voitaisiin käyttää myös osana tunnetaitojen kehittymistä sekä osana kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä.