Browsing by Subject "elämänhallinta"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Suomalaisten liikunta-aktiivisuus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan polarisoitunut niin, että ne, jotka harrastavat liikuntaa harrastavat sitä aiempaa enemmän, ja ne, jotka eivät harrasta liikuntaa, harrastavat sitä niin vähän kuin mahdollista. Polarisoituminen näyttäytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan eri sosioekonomisten statusten omaavien välillä siten, että mitä matalampi sosioekonominen status on, sitä vähemmän liikuntaa harrastetaan. Sen sijaan korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset harrastavat vielä aiempaa aktiivisemmin liikuntaa, ja tämä lisää heidän mahdollisuuksiaan hyvinvoinnin ja terveyden kannalta entisestään. Pitkään on puhuttu psykofyysissosiaalisesti haitallisesta syrjäytymiskehityksestä, joissa etenkin nuoret aikuiset jäävät yhteiskunnan syrjään, syrjäytyvät. Esitän tutkielmassani syrjäytymisen ja pahoinvoinnin tutkimuksen tilalle ja vaihtoehdoksi elämänhallinnan taitojen ja tuen kehittämistä. Tutkimustulosten mukaan liikuntaharrastus voidaan nähdä elämänhallinnan ja syrjäytymisen ehkäisemisen keinona. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden ja harrastustoiminnan tukemisella pyritään siihen, että myös sosioekonomisissa riskiryhmissä kasvavat lapset innostuvat ja pystyvät harrastamaan liikuntaa. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen nuorilla ja lapsilla näyttäisi vaativan monialaisesti tukea sekä kodilta, koululta että kolmannen sektorin toimijoilta. Sekä seuratoiminta että matalan kynnyksen liikuntaharrastustoiminta tarjoavat sosiaalisia suhteita ja iloa tuottavaa tekemistä. Matalan kynnyksen hankkeita tarvitaan kuitenkin lisää, koska seuratoiminta on tilastojen mukaan nykyään liian kallista pienituloisille perheille
-
(2020)Tavoitteet. Tutkielmani tavoite oli tarkastella, miten tutkimuskirjallisuudessa käsitellään va-paa-ajan liikuntaharrastusten ja koulumotivaation yhteyttä. Tavoitteenani oli tarkastella eri-tyisesti sitä, kuinka aihepiirin kirjallisuudessa on huomioitu nuorten jaksaminen sekä hyvin-vointi. Näkökulmana nuorten hyvinvointiin on erityisesti elämänhallinnallinen puoli, eli se, kuinka he päivänsä ja viikkonsa rytmittävät sekä hallitsevat omaa ajankäyttöänsä. Motivaa-tio koulua ja harrastamista kohtaan nähdään rakentuvan tavoiteorientaatioon ja erityisesti suoritusmotivaatioon perustuen. Suoritusmotivaatioteorian mukaan nuori ryhtyy toimintaan saavuttaakseen jonkin tavoitteen tai päämäärän. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä liikuntaa pi-detään nyky-yhteiskunnassa hyvinvoinnin kannalta välttämättömänä tekijänä, mutta samalla jo nuoruudessa koetaan jatkuvasti enemmän stressiä. Menetelmät. Tutkimus oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, johon etsittiin keväällä 2020 tietoa kaikkien Suomen yliopistojen tietokannoista. Mukaan tutkielmaan päätyi yhteensä 15 lähdeteosta, joissa oli mukana artikkeleita tieteellisissä lehdissä, yksi toimitettu teos, väitös-kirjatutkimuksia, pro gradu -tutkielmia sekä valtioneuvoston, opetusministeriön, opetushalli-tuksen ja nuorisotutkimusverkoston julkaisuja. Aineiston järjestelyssä käytettiin apuna sisäl-lönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta havaittiin vapaa-ajan liikuntaharrastusten ja koulu-motivaation yhteydestä myönteisiä, kielteisiä ja tilannesidonnaisia vaikutuksia koulumotivaa-tioon. Myönteisiä tekijöitä esitettiin olevan esimerkiksi parantuneet sosiaaliset taidot, jotka edesauttavat oppimista. Lisäksi esiintyi näkemys, jonka mukaan vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavat oppivat hallitsemaan omaa ajankäyttöään tehokkaammin. Kielteisiä puolia esi-tettiin olevan esimerkiksi haasteet löytää aikaa läksyjen tekoon sekä lähinnä harrastuksiin kohdistuva mielenkiinto. Erityisesti viimeksi mainittu huoli toistui usein aineistossa. Tilan-nesidonnaisesti yhteys nähtiin liittyvän siihen, kuinka opettaja suhtautuu harrastamiseen. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja aineiston niukkuus kuitenkin osoittaa, että aiheeseen liittyvää tutkimusta kaivataan lisää.
Now showing items 1-2 of 2