Browsing by Subject "elementary school"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2022)Tutkimukseni hypoteesina oli, että kiusaamista tapahtuu koulupäivän sisäisissä liikuntatilanteissa. Tutkimuskysymyksinä olivat 1. Millaisia kiusaamisen muotoja esiintyy liikuntatilanteissa peruskoulussa? 2. Millaisia keinoja opettajalla on puuttua kiusaamiseen? Tutkimuksen tulokset auttavat opettajia, myös muita aikuisia, tunnistamaan erilaiset kiusaamisen muodot ja sitä kautta ennaltaehkäisemään tai puuttumaan kiusaamiseen. Toteutin tutkielmani kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni koostui seitsemästä vertaisarvioidusta artikkelista ja yhdestä väitöskirjasta. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisesti muodostettujen kiusaamismuotojen mukaisesti. Keskeisimpiä kiusaamisen muotoja olivat fyysinen, sanallinen ja sosiaalinen kiusaaminen. Sosiaalinen kiusaaminen on määritelty myös epäsuoraksi fyysiseksi ja epäsuoraksi sanalliseksi kiusaamiseksi. Henkinen kiusaaminen pitää sisällään sekä sosiaalisen että sanallisen kiusaamisen. Tutkielmassani nousi esille, että kiusaamista tapahtui koulussa sekä liikuntatilanteissa, että muissakin koulupäivän sisäisissä tilanteissa. Yleisin kiusaamisen muoto oli sanallinen kiusaaminen, mutta myös fyysistä ja sosiaalista kiusaamista esiintyi. Sanallisessa kiusaamisessa kiusattua nimiteltiin, haukuttiin, puhuttiin pahaa selän takana tai ärsytettiin. Liikuntatilanteissa esiintyi yhtä paljon kiusaamista kuin muillakin oppitunneilla, eli liikuntatilanteet eivät itsessään ole kiusaamista edistäviä tilanteita. Opettajan rooli nousi yhdeksi isoimmaksi tekijäksi kiusaamisen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Keinot ennaltaehkäistä tai puuttua olivat terävöittää tarkkailua sellaisissa tilanteissa, joissa kiusaamista esiintyi eniten. Lisäksi liikuntatilanteiden suunnittelulla oli oma merkittävä rooli kiusaamiseen ennaltaehkäisyssä. Tästä tutkielmasta on hyötyä opettajille sekä muille aikuisille, jotka ovat osana koulupäivän sisäisissä liikuntatilanteissa. Jatkotutkimuksena voisi tutkia miten liikuntatilannekiusaaminen vaikuttaa oppilaiden liikuntakäyttäytymiseen.
-
(2020)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä positiivisen pedagogiikan menetelmillä voidaan tukea alakoulun oppilaiden hyvinvointia ja miten nämä kyseiset menetelmät vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin. Hyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa positiiviseen psykologiaan nojautuvan PERMA-hyvinvointiteorian kautta, josta haettiin yhteyksiä myös kukoistuksen käsitteeseen sekä itseohjautuvuusteoriaan. Aiempien tutkimusten mukaan hyvinvointi koostuu myönteisistä tunteista, sitoutuneisuudesta, myönteisistä ihmissuhteista, merkityksellisyydestä sekä saavuttamisesta. Positiivinen pedagogiikka puolestaan nähdään positiivisesta psykologiasta nousevana pedagogisena suuntauksena, joka korostaa lapsen merkityksellisyyttä, vahvuuksia, myönteistä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä lapsen omaa toimijuutta. Tässä tutkimuksessa yksilöitiin erilaisia positiiviseen pedagogiikkaan linkittyviä menetelmiä ja niiden vaikutuksia alakouluikäisten lasten hyvinvointiin. Tutkimusaineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaisesti. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdesta tietokannasta, Helkasta ja ERIC:istä, kun tutkimuksen hakutermit sekä sisäänotto- että poissulkukriteerit oli määritelty tarkasti. Tutkimukseen päätyi laadullisen seulonnan jälkeen 9 julkaisua. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Hyvinvointia edistävät positiivisen pedagogiikan menetelmät liittyivät myönteisen minäkuvan kehittämiseen, turvallisiin ja myönteisiin ihmissuhteisiin, aitoon ja oikea-aikaiseen palautteen antoon ja kannustukseen sekä lasten toimijuuden lisäämiseen. Erityisen tärkeäksi muodostui luonteenvahvuuksiin tutustuminen ja niiden käyttö, yhteisöllinen ja myönteinen työskentelykulttuuri, rehellinen ja täsmällinen palaute sekä lasten oman elämän omistajuuden edistäminen. Positiivisen pedagogiikan menetelmillä oli vaikutusta oppilaiden hyvinvointiin. Oppilaat kokivat enemmän myönteisiä tunteita, sitoutuneisuutta ja merkityksellisyyttä positiivisen pedagogiikan interventioiden jälkeen kuin ennen interventioita. Lisäksi oppilaiden myönteiset ihmissuhteet vahvistuivat ja he kokivat myös saavuttamisen kokemuksia. Positiivisen pedagogiikan menetelmät lisäsivät erityisesti elämäntyytyväisyyden kokemusta ja oppilaiden itsearvostusta sekä vahvistivat myönteisiä ihmissuhteita niin opettajan ja oppilaan kuin myös oppilaan ja vertaissuhteiden välillä.
-
(2016)Goals. The writing performance level of finnish schoolchildren has raised concerns over the past few years. The present study is part of a longitudinal intervention study (RoKKi) which has created an encouraging feedback model for trying to find ways to enhance writing skills. Pupil experience has not figured significantly as an issue in writing research, so this thesis will tackle that subject by asking if the encouraging intervention affected the writing experiences of the 5th-graders and how the pupils experienced writing in different genres. Peer review is a central element of the encouraging feedback model. The idea of the model is that the pupils feel that attention is being paid to what they have written. Methods. The study was carried out in three 5th-grade classes between autumn 2011 and autumn 2012. The established class had already used the encouraging feedback model before the intervention. The treatment class started to use it at the beginning of the intervention and continued to use it throughout the whole school year. In the control class, the teacher gave feedback according to a more traditional manner. The data consists of four measures of the writing experience. They were analysed using one-way analysis of variance (one-way ANOVA) and repeated measures ANOVA. Results and conclusions. The writing experiences of the pupils varied statistically significantly in the three classes. The established class had the most-positive experience of writing, whilst the control class had the least-positive experiences. The interaction of the class and the intervention was not statistically significant, which means that the variation in the writing experiences was instead linked more to the variation that occurred during the intervention (e.g. genre or the intervention) than to the starting situation of the classes. The different classes experienced the same genre, e.g. opinion, very differently. As expected, the writing of stories was experienced more positively than writing factual texts. The fact that the established class had the most-positive experiences of writing suggests that the encouraging feedback model might be useful in long-term use.
Now showing items 1-3 of 3