Browsing by Subject "family"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2022)Tutkielman tarkoituksena on luoda kokonaiskäsitys siitä, millaiset tekijät vaikuttavat arjen rytmittymiseen perheissä, jossa toinen tai molemmat vanhemmat työskentelevät vuorotöissä. Arjen toimintoihin mielletään usein työssäkäynti tai opiskelu, vapaa-ajan vietto sekä erilaiset kodin toiminnot. Arjen rytmit ja rutiinit ovat tärkeitä niin lapsille kuin aikuisille, sillä ne auttavat meitä vastaamaan muuttuviin ja pysyviin elämänsisältöihin sekä havaitsemaan muutosta ja pysyvyyttä. Vuorotyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka tapahtuu vaihtuvina vuorokaudenaikoina ja sekä poiketen tavallisesta viikkorytmistä, jossa viikonloput ovat työstä vapaita. Tutkielma kokoaa yhteen aiempaa tutkimustietoa arjen rytmittymisestä ja työn sekä perhe- elämän yhdistämisestä, jonka lisäksi tutkielmassa pohditaan erilaisia keinoja rytmittää arkea niin, että se tukisi perheen voimavaroja. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmetodiksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla tutkielman aihetta pystyttiin tarkastelemaan laajasti. Tutkimusaineisto koottiin lukuisista erilaisista teoksista, artikkeleista ja julkaisuista. Tiedonhaussa käytettiin erilaisia hakupalveluja, kuten Helsingin Yliopiston kirjaston tietokanta Helkaa, Google Scholaria ja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastopalvelua. Aineistosta muodostettiin yläluokat, joita pelkistämällä pystyttiin luomaan kolme erilaista pääluokkaa vuorotyöläisperheen arjen rytmittymisen vaikuttaviin tekijöihin. Pääluokkia ovat yhteiskunnan vaikutukset, yksilötason vaikutukset ja perhetason vaikutukset. Taulukoinnin avulla selkeytettiin aineistosta esiin nousseita teemoja. Aineisto koostui monipuolisesti niin suomalaisista kuin kansainvälisistä julkaisuista. Vuorotyöläisperheen arki on usein kiireistä ja vaatii joustoa, suunnittelua, neuvottelua sekä tiimiperheenä pelaamista. Vuorotyöläisperheen arjen rytmittymiseen vaikuttavia tekijöitä löydettiin niin yksilö-, perhe- kuin yhteiskunnalliselta tasolta. Yksilötasolla arjen rytmittymiseen vaikuttavat tunteet, erilaisten asioiden merkityksellistäminen ja yksilöiden voimavarat. Yhteiskunnallisella tasolla arjen rytmittymiseen vaikuttavat erityisesti työpaikka, kulttuurilliset tavat ja perinteet sekä yhteiskunnan toimintojen muutos ympärivuorokautiseksi. Perheen tasolla arjen rytmittymiseen vaikuttavat perheen koko, vapaa-ajan harrastukset, perheen resurssit ja rutiinit.
-
(2017)Motivation. The motivation for this research was to analyse the everyday life of Tove Jansson´s Moomin family through the components of the activity theory. The study is theoretically based on the concepts of everyday life and family research on home, family, the everyday life and division of la-bour between family members, and on the Korvela´s (2003) home economic based interpretations of Yrjö Engeströms´s (1987) activity system diagram. The homemaking activities of the Moomin family are looked at through these concepts and interpretations. The aim of the study is to analyse the repre-sentation of everyday life in a work of fiction by using the methods of scientific research, and gather up a description of everyday life which can be compared to theoretical framework. The research question is: What is the activity system of the Moomin family? Methods. The research data was distinguished from the first two chapters of the book Comet in Moominland and includes 21 situations where homemaking activities of the Moomin family are de-scribed. The situations were distinguished from the story through following criteria: Two or more members of the family must be in active interaction with each other, or at least one member whose activity constructs home as a physical and emotional space. The research was directed by the research data, and elements of activity system – object, subject, mediating artefacts, rules, community and di-vision of labour – were used as a keys to gather and analyse data and to examine the results. The re-search data was reconstructed in table format, which helped to distinguish the everyday life activities and the possible repetitive activities of the Moomin family from the data. The results were collated with the theoretical framework, which outlined the everyday life system of the Moomin family. Results and conclusions. The Moomin family life is the like any family with children. Moominmam-ma carries the expressive role and main responsibility of the homemaking chores. She is the heart, which keeps everyday life running fluidly on all levels. Moominpappa fills the instrumental role in the family. He takes care of construction work requiring physical strength, and ensures the safety of the family by placing himself between the family´s operational environment and the outside world. The son, Moomintroll, and adopted son, Sniff, live everyday life of children, developing their identi-ties through play and shared interactional relationship. The boys´ growing independency expands the family´s operational environment and drives the family´s everyday life. By taking both children in equal consideration both through actions and communications, Moominmamma in developing a sense of community between herself and Sniff and the rest of the family. The arrival of the Muskrat brings with it the end of the world, which represents a new object to the family’s everyday activities. The family reacts both as individuals and as a community, but finally they respond to the challenges and changes in their operational environments as a co-operating unity.
-
(2020)Perinteisen ydinperheen rinnalle on noussut yhteiskunnan ja kulttuurin muuttuessa erilaisia perhetyyppejä. Aiemman tutkimustiedon mukaan nämä erilaiset perhetyypit ovat vähitellen siirtyneet myös lastenkirjallisuuteen. Lastenkirjallisuuden avulla lapset voivat oppia ja kohdata erilaisia asioita. Perheiden monimuotoisuus tavoittaa varmasti jokaisen lapsen viimeistään peruskoulussa. Lastenkirjallisuus on yksi muoto, jonka kautta lapset voivat saada tietoa perheiden monimuotoisuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lastenkirjallisuudessa esiintyviä perheitä ja erilaisia perhetyyppejä. Tutkimuksessa tarkastellaan ja vertaillaan kahden eri murroskauden aikana julkaistujen realististen lasten kuvakirjojen perheiden ja perhetyyppien eroja. Tutkimuksen avulla halutaan selvittää, miten perhetyypit eroavat 1910–1950-lukujen ja 2010-luvun lastenkirjoista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimukseen valittiin kirjoja kahdelta eri lastenkirjallisuudessa tapahtuneelta murroskaudelta. Analysoitaviksi kirjoiksi valittiin kuusi kirjaa, kolme molemmilta murroskausilta. Kirjoiksi valittiin Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki, Laura Ingalls Wilderin Pieni talo suuressa metsässä, Astrid Lindgrenin Melukylän lapset, Anneli Kanton Vilma Virtanen ja uimataito, Elisa Niemisen Lotta Torvinen ja salaperäisen käärön arvoitus ja Katriina Rosavaaran Villiina ja isosiskopakkaus. Kirjoista löytyi neljää eri perhetyyppiä: ydinperhe, suurperhe, ”aviopari ilman lapsia, puolisot eri sukupuolta” ja sateenkaariperhe. Lähes kaikki kirjan perheistä voitiin tyypitellä useammaksi kuin yhdeksi perheeksi. Eniten kirjoissa oli ydinperheitä. Eri murroskausilla julkaistujen kirjojen perhetyypeissä oli jonkin verran eroja. Kirjan perhetyyppeihin ja murroskausien eroihin vaikuttavat yhteiskunnassa vallitsevat olosuhteet ja tilanteet sekä mielipiteet ja käsitykset perheistä. Tutkimuksen avulla voidaan löytää lapsille hyviä kirjoja, jotka käsittelevät erilaisia aikakausia ja perheitä. Näiden kirjojen avulla lapsi voi tarkastella omaa perhettään suhteessa muiden perheisiin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tutkimukseen valittuja kirjoja ja kirjojen perheitä voidaan tarkastella esimerkiksi keskustelun, leikin ja kuvataiteen avulla.
Now showing items 1-3 of 3