Browsing by Subject "feminismi"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolistereotypioiden ilmenemistä ja purkamista analysoimalla Disneyn Frozen – Huurteinen seikkailu -kirjaa. Tutkimuksessa selvitän keinoja, joilla Frozen pyrkii purkamaan sukupuolistereotypioita, mutta samalla tarkastelen sitä, millaisia sukupuolistereotypioita kirjassa esiintyy. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia sukupuolistereotypioita Frozenissa esiintyy? 2. Miten Frozen pyrkii purkamaan sukupuolistereotypioita? Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytän kvalitatiivisia eli laadullisia menetelmiä. Pohjustan tutkimustani laajalla teoriaosuudella, joka avaa tutkimuksen kannalta olennaisia ja tärkeitä käsitteitä. Analysoitavana aineistona toimii Disneyn (2013) Frozen – Huurteinen seikkailu -kirja. Analyysissä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, koska teoria toimi olennaisena ohjaavana tekijänä aineistoa analysoidessani. Sisällönanalyysi myös tarjosi mahdollisuuden esittää tutkimustulokset selkeässä ja tiiviissä muodossa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset nostivat esiin, että Frozenissa ilmenee myös sukupuolistereotypioita, kuten naisen heikompi asema miehiin nähden ja miehen näkeminen pelastavana toimijana. Frozen kuitenkin myös pyrkii purkamaan sukupuolistereotypioita usein keinoin. Nainen esimerkiksi nähdään vasten sukupuolistereotypioita aktiivisena toimijana ja kirjan hahmoilla ilmenee sekä maskuliinisia että feminiinisiä piirteitä. Kirja sisältää siis sukupuolistereotypioita purkavia aineksia, mutta myös jäänteitä vanhoista sukupuolistereotypioista.
-
(2021)Tavoitteet Tavoitteenani oli tutkia uuden kotimaisen lastenkirjallisuuden lukijoilleen välittämiä mahdollisia maailmoja postmoderniin tapaan ymmärretyn yksilön kohtaamisen näkökulmasta. Alkuoletukseni mukaan valitsemani aineisto mahdollistaa tämänkaltaisten asioiden tutkimisen. Lastenkirjallisuudesta tekemäni tulkinnat yhdistyvät reaalimaailmaan, sen teorioihin ja erityisesti osaksi varhaiskasvatusta. Merkittävimpiä taustateorioita minulla on postmoderneja subjekteja koskevat teoriat, jota tukemaan valikoin valmiisiin määrittelyihin ja yksilöön kohdistuviin oletuksiin kriittisesti suhtautuvia feministisiä teorioita. Taustatiedot lastenkirjallisuuden tutkimuksesta ohjasivat tutkimusaiheen valintaa ja merkitystä. Tutkimuksessa tutkitaan lastenkirjallisuuden mahdollisuutta representoida arvokkaan ja ainutlaatuisen yksilön ideaa ja tämän kohtaamista. Tutkimuksessa kysytään tämän selvittämiseksi, miten aineistossa näyttäytyy tuotetun subjektin ja rajoja rikkovan subjektin ilmeneminen ja tältä paikalta tapahtuva vuorovaikutus. Menetelmät Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka perustui valmiiseen aineistoon. Aineisto koostui kolmesta Tomi Kontion ja Elina Warstan kirjoittamasta ja kuvittamasta lastenkirjasta. Aineistoa tutkittiin teoreettisesti informoidulla lähiluvulla. Lähilukemisella syvennyin aineistoon, jota yhteistyössä teemoihin järjestämisen ja teoriataustan kanssa jäsensin ja hallitsin. Teoreettisesti informoituna lähilukuna tutkimuskirjallisuuden rooli oli merkittävä osa käsitteiden määrittelyä ja aineiston analyysia. Tulokset ja johtopäätökset Aineistosta löytyi monipuolisesti tuotetun subjektin ja rajoja rikkovan subjektin erilaisia representaatioita sekä myönteisiä että kielteisiä vuorovaikutuksen muotoja. Merkittäviä tuloksia olivat myönteiset kohtaamiset yhdessä yksilön ainutlaatuisuuden ja arvokkuuden tunnustamisen kanssa. Valitsemallani aineistolla on mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa pedagogisesti käytettynä toimia lapsuuden itseisarvon ja ihmisarvon sekä ihmisten välisen myönteisen kanssakäymisen ja yhdenvertaisuuden mallina. Aineistolla on lisäksi kriittisiin ajattelun taitoihin kannustavaa otetta, erityisesti kategorisointia kohtaan. Kummatkin sopivat uusimpiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin.
-
(2019)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkielmani tavoitteena oli tarkastella Beverley Skeggsin lähestymistapoja yhteiskuntaluokkaan ja luokkaeroihin sekä havainnollistaa käsitteiden sovellusmahdollisuuksia suomalaisessa kasvatussosiologisessa tutkimuksessa. Aiemmat luokan ja koulutuksen välistä suhdetta tarkastelleet tutkimukset ovat käsitelleet muun muassa koulutuksen periytyvyyttä tilastotietojen pohjalta, joten halusin perehtyä teoriapohjaiseen näkökulmaan. Tavoitteenani oli myös esittää, että luokkanäkökulma on antoisa tapa tarkastella yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) miten Beverley Skeggs lähestyy luokan käsitettä, ja 2) millä tavoilla suomalainen kasvatussosiologia voi soveltaa Skeggsin luokkateoriaa? Toteutin tutkielman systemaattisena käsiteanalyysina, jossa lähestyin luokkaa kattokäsitteenä esittelemällä kolme Skeggsin keskeistä käsitettä: legitimaatio, kirjaaminen ja arvostus. Mainittujen käsitteiden avulla avasin sosiaalisen position ja identiteetin, individualismin, omistamisen ja poliittisuuden näkökulmia yhteiskuntaluokkaan. Lopuksi esittelin viisi artikkelia (Tarja Toloselta kaksi ja Mari Käyhköltä kolme), jotka soveltavat Skeggsin käsitteitä, sekä laadin yhteenvedon kaikkien kolmen teksteistä. Tutkielmani pääteokset olivat Skeggsin kaksi kirjaa: Formations of class and gender: becoming respectable (1997) sekä Class, Culture, Self (2004). Tutkielman artikkelit löysin hakemalla Google Scholarista ja ohjaajani suosituksen myötä. Tulosten mukaan luokkataustalla oli merkitystä konkreettisten tekijöiden (kuten koulutus tai avioituminen) lisäksi muun muassa käsitykseen itsestä ja omasta toimijuudesta sekä omanarvontuntoon. Keskiluokan asema universaalina ihanteena asetti työväenluokan toissijaiseksi, mikä aiheutti väheksytyksi tulemisen tunteita ja häpeää. Eriarvoisuuden vähentämiseksi olisi tunnistettava luokkaerot ja niiden taustamekanismit.
Now showing items 1-3 of 3