Browsing by Subject "fenomenografia"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2021)This research seeks to clarify the factors that promote learning in craft lessons, the needs for support, and the factors behind them from the perspective of craft teachers. I also get acquainted with how craft teachers experience the realization of three-level support in the context of craft. For this research, three craft teachers who teach in comprehensive schools, were inter viewed. The interviews were conducted remotely due to the prevailing covid-19 pandemic. The implementation of the research is guided by a qualitative phenomenographic approach and the themes that emerge from the theory. After transcription, the interview material was analyzed by means of phenomenographic analysis, and the results of the study have been presented in descriptive categories specific to phenomenographic analysis. The results also present a three-step support model based on the experiences of craft teachers. The aim of this research is to describe the forms of support used by craft teachers and the factors that promote the provision of support in craft lessons. The results resulted in four categories of description that were collectively constructed from teachers ’perceptions are; work community support, diversity of teaching, safe adult and a functional learning environment. Teachers identified various ways to promote support, such as collegial support, variations in differentiation, materials and tools, the use of different group work and peer support, the importance of student knowledge in identifying support needs and the role of one's own role in earning students trust. Teachers had differing views on the implementation of the three-step support model in craft classes. A collective understanding of the forms of support used by teachers is built in the results to give an indication of how teachers apply different levels of forms of support in their work
-
"Koska satoi vettä" : Laadullinen tutkimus varhaiskasvatuksen opettajien asenteista ulkoilua kohtaan (2021)Varhaiskasvatuksessa pääsääntöisesti ulkoillaan aamupäivällä sekä iltapäivällä. Ulkoilulla on tärkeä merkitys lapsen kasvulle, kehitykselle sekä oppimiselle. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitkä seikat vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajan päätökseen ulkoilusta sekä tarkastellaan varhaiskasvatuksen opettajien asenteita ja käsityksiä lapsiryhmän ulkoilusta. Suomessa on tehty jonkin verran tutkimuksia ulkoilun merkityksestä ja sen tuottamista hyödyistä. Kuitenkin melko vähän on tutkittu varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa ulkona toimimista ja syitä miksi ulkoilusta mahdollisesti luovutaan. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnetään fenomenografista menetelmää. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluja toteutettiin seitsemän kappaletta (n=7). Vapaaehtoiset haastateltavat löytyivät varhaiskasvatuksen sosiaalisenmedian kanavista. Lisäksi haastateltavia valikoitiin myös ns. lumipalloefektillä. Kaikki haastateltavat ovat työskennelleet vähintään vuoden varhaiskasvatuksessa sekä ovat tällä hetkellä töissä varhaiskasvatuksessa. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat eivät osanneet kuvata kuin hyvin ohuesti sitä, mitä paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan ulkoilusta. Haastattelujen perusteella varhaiskasvatuksen opettajat kyllä hahmottavat ulkoilun osana arkipäivää, mutta ulkoilua koskeva puhe on osin negatiivista. Tutkimuksen perusteella ulkoilu on toiminto, joka toteutuu parhaiten, mikäli varhaiskasvatuksen opettaja itse arvostaa ulkoilua. Yksittäisen varhaiskasvatuksen opettajan asenteen lisäksi koko työyhteisön jaettu asenne sekä käsitykset vaikuttavat ulkoilun toteutumiseen, sillä varhaiskasvatuksen työyhteisöissä näyttää vallitsevan sanaton kulttuuri siitä, että iltavuorolaiset saavat päättää ulkoilusta.
-
(2019)The purpose of this study is to examine the different ways in which parents of children participating in municipal early childhood education conceive what is important in early childhood education. In addition, it is investigated in the study how parents’ perceptions coincide with national early childhood education policy’s values and goals for children’s develpoment and education. The subject is approached from the viewpoint of parents’ expectations and perceptions, and parent-teacher collaboration and early childhood education plan conversation. While conducting this study, it was found, that scientific research regarding parents’ expectations and perceptions of early childhood education is limited.According to studies abroad (Iceland, Malta and Australia) parents wish for early childhood education to develop their children’s development comprehensively, but especially their social skills, self-confidence, self-reliance, and ready the children for school. Furthermore, the parents in Iceland and Malta considered it important for the children to feel and to be kept safe. The staff of early childhood education was expected to possess approriate professionalism and competence, as well as to like children, and to treat them with respect and as individuals. The material for the study was collected through a survey that was distributed to the parents through e-mail. The survey was anonymous, and was conducted in one of the metropolitan area’s large municipality. The study received 155 answers from parents, whose children attended municipal early childhood education at the time of this study being conducted. The survey was held at the end of 2018, when all their children’s early education plan conversations had been held at the day care centers. With respect to this, it could be assumed that all of the parents taking part in this study had at least a couple of month’s worth of experience of their children’s early childhood education, and had in addition reflected on goals for their child’s education. As a result from this study it can be stated that the parents’ expectations of early childhood education can be grouped through phenomenographical analysis into seven categories of description, according to which the parents consider 1) the development of children’s social skills and supporting their social relationships; 2) offering children goal-oriented and diverse activies and create a basis for life-long learning; 3) treating children as individuals; 4) the children’s development is supported comprehensively; 5) the children’s safety is ensured; 6)there are sufficient resources to execute quality education; and 7) the needs of the families are met to be important in early childhood education. Moreover, the parent’s expectations coincided with the national early childhood education policys values and goals for children’s development and education, apart from involvement.
-
(2022)Tavoitteet. Käsillä oleva ekologinen kriisi vaatii kiireellisiä uudistuksia myös kasvatuksen ja koulutuksen kentältä. Ekososiaalinen sivistys on uudenlainen sivistysmuotoilu, joka lisättiin uusimpaan perusopetuksen opetussuunnitelmaan osaksi kasvatuksen ja opetuksen arvopohjaa. Kaiken toiminnan pohjana tulee olla ekologinen kestävyys, jonka päälle sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä voidaan rakentaa. Uusi sivistyskäsitys keskittyy vastuullisuuden, kohtuullisuuden ja ihmistenvälisyyden edistämiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastelen opettajakouluttajien näkemyksiä ekososiaalisen sivistyksen käsitteestä sekä sen sovellettavuudesta opettajankoulutuksessa. Tutkimus tuo tärkeää tietoa opettajakouluttajista sekä opettajankoulutuksesta aikakaudella, jossa opettajat kamppailevat yhä lisääntyvän työmäärän ja vastuun kanssa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu perinteisen sivistyskäsityksen, ekososiaalisen sivistyksen sekä luontokäsityksen muotoilusta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisten tutkimusmenetelmien mukaisesti puolistrukturoitua, temaattista haastattelumenetelmää käyttäen. Haastattelun aineisto koostui kahden opettajakouluttajan haastattelusta, jotka toteutettiin etäyhteyksin maaliskuussa 2021. Etähaastattelut äänitettiin ja litteroitiin myöhempää analyysia varten. Tutkimuksen keskiössä olivat opettajakouluttajien näkemykset ja merkityksenannot tutkittavasta aiheesta, joten analyysi toteutettiin fenomenografista analyysia hyödyntäen. Analyysi rakentui yksityiskohtaisemmista merkitysyksiköistä kohti laajempia kuvauskategorioita. Opettajakouluttajien käsityksiä kuvaava tulosavaruus ekososiaalisesta sivistyksestä sekä sen sovellettavuudesta opettajankoulutuksessa muodostivat tutkimuksen tulokset. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että ekososiaalinen sivistys näyttäytyy opettajakouluttajien näkemyksissä yhtäältä tärkeänä mutta monimutkaisena. Ekososiaalisen sivistyksen sovellettavuus opettajankoulutuksessa ilmeni opettajakouluttajien näkemyksissä ongelmallisena ja sattumanvaraisena. Uudenlaiseen sivistysmuotoiluun sisältyy niin filosofisia, arvoristiriitaisia ja poliittisia pulmia, jonka vuoksi ekososiaalisen sivistyksen toteutuminen ei ole opettajakoulutuksessakaan yksinkertaista. Arvopohjamuutokset vaativat aikaa lähteäkseen käyntiin. Tulevaisuustaitojen opettaminen kuten epävarmuuden sieto, sinnikkyys, aktivismi sekä rikkaat tunnetaidot edistävät osaltaan ekososiaalisen sivistyksen toteutumista.
-
(2019)The purpose of this study was to describe early childhood educator’s views on play as a learning environment. Recent studies have supported the importance of play in the early childhood education but yet it seems that there is not enough time for play in practice. In the context of Finnish early childhood education, the significant role of play is highlighted in the curricula and in the educator’s beliefs and values. However, according to several studies, these values are often difficult to implement in practice. The research questions were what kind of views educator’s has on play as a learning environment, how educators support play and argue its importance and does the educator’s perspectives differ by educational background. The participants were two early childhood teachers and two nurses who were working in preschool at the same kindergarten. Research material was collected by theme interviews and the data was analyzed utilizing phenomenography. In phenomenography, the goal is to find variation between people’s perceptions. Three main categories and six more detailed subcategories were formed as a result of the analysis. The first main category “educator’s views of play as a learning environment” included four subcategories: “the definition of play from educator’s perspective”, “playful teaching”, “play as a socioemotional learning environment” and “play as a central learning environment”. The second main category “different ways to support play” contained subcategories “supporting the fluency of play” and “enriching play”. In addition, there was one main category “challenges” which described the challenges that seemed to prevent educators from supporting play. According to the findings of this study, there were three different educator’s roles in play: mediator, safety monitor and observer.
-
(2020)Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää freelancerina toimivien esittävän taiteen pukusuunnittelijoiden käsityksiä oman ammattialansa asiantuntijuudesta. Pyrin selvittämään, millaisina taitoina ja toimintatapoina ammatissa tarvittava ja edellytettävä asiantuntijuus ilmenee ja miten freelancerius työn tekemisen muotona vaikuttaa asiantuntijuuteen. Työni tarkoitusta voi luonnehtia kartoittavaksi ja kuvailevaksi. Tutkielmani paikantuu aikuiskasvatustieteeseen ja käyttämäni teoreettinen viitekehys nojaa asiantuntijuustutkimuksen teorioihin. Käytin laadullisessa tutkimuksessani fenomenografista tutkimusotetta, jonka kautta pyrin ymmär-tämään freelancer-pukusuunnittelijoiden käsityksiä oman ammattialansa asiantuntijuudesta. Hankin aineiston haastattelemalla neljää alalla toimivaa freelancer-pukusuunnittelijaa. Analysoin aineiston fenomenografisen analyysin keinoin nostamalla aineistosta tutkimuskysymyksen kannalta keskeiset tulkintayksiköt ja muodostamalla niistä laajemman tason kuvauskategorioita. Pyrin löytämään aineistosta mahdollisimman paljon erilaisia käsityksiä. Tutkimuksessani freelancer-pukusuunnittelijoiden asiantuntijuus ilmeni monin tavoin: keskeisinä toimintatapoina näyttäytyivät luova ongelmanratkaisu sekä halu ja kyky kehittää asiantuntijuutta yhä korkeatasoisemmaksi. Tärkeimmiksi taidoiksi käsitettiin substanssiin liittyvien taitojen ohella sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot. Merkityksellisimmäksi koettiin yhteisöllinen uuden luominen sekä onnistuminen ryhmäprosessissa. Asiantuntijuus ilmeni sekä yksilöllisinä että yhteisöllisinä toimintatapoina. Luovuus kietoutui ajatteluun, toimintaan ja oppimiseen monin tavoin sekä ainutkertaisena ’historiallisena luovuutena’ että arkisempana ’psykologisena luovuutena’. Freelanceriuden merkitys asiantuntijuudessa ja osaamisessa näyttäytyi tarvittavan osaamisen ja taitojen painottumisena ns. työelämätaitoihin sekä käsityksinä siitä, että freelancereiden osaaminen poikkeaa vakituisessa työssä olevien kollegoiden osaamisesta. Freelancer-työhön koettiin liittyvän sekä vapautta että epävarmuutta. Työ koettiin hyvin merkityksellisenä. Ymmärrys freelancer-taitelijan työstä iloineen ja haasteineen sekä siellä tarvittavasta osaamisesta avaa näkymiä myös muuttuvan työelämän ja ’uuden työn’ tarkasteluun.
-
(2022)Tässä tutkimuksessa kiinnitän huomiota varhaiskasvatuksen ammattilaisten työhyvinvointiin. Viimeaikaiset tutkimukset ja selvitykset ovat nostaneet esiin huolen esimerkiksi resurssien puutteesta, sijaispulasta ja työn kuormittavuudesta. Lisäksi kunnilla on ollut haasteita saada koulutettua henkilökuntaa vakituisiin tehtäviin. Hyvinvoiva henkilöstö on varhaiskasvatuksen tärkein voimavara, sillä hyvinvoivat työntekijät toteuttavat laadukasta varhaiskasvatusta ja edistävät näin myös lasten hyvinvointia. Tutkimuksessani selvitän eri ammattinimikkeellä työskentelevien näkemyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin tiimissä, millaisissa tilanteissa koetaan työn imua sekä millaisia ajatuksia heillä on omasta työhyvinvoinnistaan. Toteutin tutkimukseni laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena fenomenografista tutkimusotetta apuna käyttäen. Keräsin tutkimusaineiston (N=16) puolistrukturoidulla kyselylomakkeella varhaiskasvatuksen ammattilaisilta marraskuussa 2021. Jaoin vastaajat kolmeen ryhmään: varhaiskasvatuksen opettajat, epäpätevät varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajat. Muodostin vastauksista kuvauskategorian Moniammatillisia näkemyksiä työhyvinvoinnista tiimeissä. Nimesin alaluvut peilaten niitä tutkimuskysymyksiini: työhyvinvointia edistävät tekijät, työhyvinvointia heikentävät tekijät, työn imuun vaikuttavat tekijät ja ammattinimikkeen vaikutus työhyvinvoinnin kokemukseen. Tulosten perusteella eri ammattiryhmät pitivät tiimin työhyvinvointia edistävinä tekijöinä samankaltaisia asioita. Kaikki nostivat esiin huumorin tärkeyden, avoimen keskustelukulttuurin ja luottamuksen työkaveriin. Myös samanlaiset arvot ja näkemykset tiimissä kannattelivat työhyvinvointia. Varhaiskasvatuksen opettajat ja epäpätevänä varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevät toivat esiin työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi esimerkiksi kiireen, työmäärän lisääntymisen ja inkluusion tuomat haasteet. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajat kokivat sijaisten huonosta saatavuudesta johtuvan muissa ryhmissä auttamisen raskaaksi. Resurssipula ja ammattitaidon puute nousivat kaikkien vastauksissa työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi. Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat työssään edelleen innokkuutta, ylpeyttä tekemästään työstä ja saavat työstä ilon ja onnistumisen kokemuksia. Tutkimuksessani eri ammattinimikkeet eivät vaikuttaneet kokemukseen työhyvinvoinnista, vaan vastaukset jakaantuivat eri ammattiryhmien välillä tasaisesti. Mielenkiintoista olisi, toisiko suuremman tutkimusjoukon vastaukset tai haastattelu esiin enemmän eroavaisuuksia ammattinimikkeiden välillä tai havaintoja tiimin sisäisistä suhteista, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin positiivisesti tai negatiivisesti.
-
(2019)Aims. Children’s eating behaviour develops early on and is maintained mostly through adulthood. For this reason, childhood is an important time to influence in those behaviours (Terveyttä ja iloa ruoasta 2018, pg. 13). Besides home Early Childhood Education and Care (ECEC) centre is the most important growth environment when it comes to developing eating behaviours. The purpose of food education in ECEC is to promote positive attitude towards food and eating and also support healthy eating behaviours (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, pg. 47). ECEC centre is also one of the first environments where a child can experience participation (Turja 2017, pg. 48). ECEC environment, which eating is a part of, should encourage child participation in all activities. Experiences of participation influences the well-being of children right now and in the future. (Terveyttä ja iloa ruoasta 2018, pg. 66.) The purpose of this study was to find out ECEC teachers’ perceptions of child participation in food education. The study also examines how ECEC teacher see their role as enablers of participation. Methods. The study was conducted as a qualitative study. The data was collected by conducting theme interview with three ECEC teachers. Research method used was phenomenography which studies perceptions of a certain phenomenon. The data was analysed with phenomenographic data analysis. Results and conclusions. The results show that the ECEC teachers have similar perceptions of child participation in food education. Food education was carried out mostly in the daily eating situations where child participation included giving the children an opportunity to self-regulate their eating, have discussions about food and opportunities to be heard in eating situations. Outside of the eating situations food education was very child-centred and happened mostly through play. ECEC teachers felt that their role as enablers of child participation was important. They had also figured out ways to help all children to have feelings of participation. Some teachers felt that rules of the institutional kitchen hinder child participation in some areas of food education.
Now showing items 1-8 of 8