Browsing by Subject "finnish as a second language"

Tavoitteet. Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin opettamisessa vieraskielisille lapsille (Halme, 2011, s. 86-101). Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää ja kuvata keinoja, joilla varhaiskasvattajat voivat tukea vieraskielisen lapsen suomen kielen kehittymistä sekä millaisia kokemuksia varhaiskasvattajilla on suomi toisena kielenä- opetuksen toteuttamisesta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin käyttäen sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella, joka jaettiin kahdessa suomi toisena kielenä- opetukseen liittyvässä Facebook-ryhmässä. Aineiston analyysi eteni käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä luokittelemalla strukturoitujen kysymysten vastauksia taulukoiksi. Kyselyyn vastasi 29 henkilöä. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella varhaiskasvattajat tukevat vieraskielisten lasten suomen kielen kehittymistä mielestäni monipuolisin keinoin, niin auditiivisia kuin erilaisia visuaalisia keinoja ja menetelmiä hyödyntäen. Suurin osa vastaajista (26/29) oli kuitenkin sitä mieltä, että eri päiväkotien välillä on eroja vieraskielisten lasten suomen kielen tukemiseen liittyen. Vastaajista 12/29 koki suomi toisena kielenä- opetuksen toteuttamisen laadukkaasti ja monipuolisesti mahdottomaksi käytössä olevilla resursseilla. Lisäksi muun muassa aika koettiin liian rajalliseksi vieraskielisten lasten suomen kielen oppimisen tukemiseksi. Kyseessä on siis osittain jopa haastavaksi koettu pedagoginen toiminta, joka on tärkeä ja jopa välttämätön apu ja tuki monelle lapselle varhaiskasvatuksen piirissä. Suomen kielen oppiminen on kuitenkin merkittävä tavoite varhaiskasvatusvuosina ennen koulun aloitusta (Pitkäranta, 2016, s. 4).