Browsing by Subject "fonologinen tietoisuus"

The study aims to find out how children perform tasks that measures phonological awareness and what kind of differences they may have in those at the beginning of the first grade. Many researchers have pointed to the fact that there are differences between children in linguistic and phonological awareness So the hypothesis is that there are differences in children per-forming tasks which measures phonological awareness. Phonological awareness is the awa-reness of sounds of the words and it is one part of the linguistic awareness. Linguistic aware-ness means paying atenttion to the language and taking an outside reflection to the language. This study was quantitative research and the research method was an experimental study. The research took part in the first class of 25 students, 14 boys and 11 girls. The students ca-me from two different first grades. Data were collected at the beginning of the autumn, and it consisted of four phonological awareness tasks. The tasks were comparing the length of the words, hyphenation of words, and recognize the first and the last sound of the word. The data were analyzed using spss-programme, which was calculated as the average values of the va-riables in the case of phonolocigal awareness of the tasks. The differences between the va-riables examined in the Mann-Whitney U-test. Children who had been in kindergartens pre-school or in primary schools pre-school had sta-tistically significant differences in hyphenation of words. Children who had been in primary schools pre-school performed this task better. They also performed better in comparing the length of the words and recognizing the last sound of the word. It would seem, therefore, that the children who have been in primary schools pre-school are better in phonological aware-ness tasks than children who were been in kindergarten pre-school. However, the material was so small the results cannot be generalized. The results may also be affected by the fact that there were 17 children who have been in kindergartens pre-school and only 7 children in primary schools pre-school. Children from class 1A and 1B had a statistically significant difference in spelling. 1A class did statistically significantly better in hyphenation of words than 1B class. 1A did better in all of the phonological awareness tasks, except in recognizing the last sound of the word task, even though other differences were not statistically significant. 1A class' success in hyphenation task may explain the fact that there have been better hypenater in that class by chance.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä viimeaikainen tutkimus sanoo musiikkikasvatuksen yhteydestä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen, miten aihetta on tutkittu, millaisilla tutkimusasetelmilla, millaisia tutkimustuloksia on jo saatu ja mitä aiheesta ei olla vielä tutkittu. Asiaa tarkastelemalla tutkimuksen tavoitteena oli myös nostaa esille relevantit näkökulmat käytännön varhaiskasvatuksen työn kannalta ja selvittää voidaanko musiikkikasvatusta hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitystä. Tutkimuksen tarkoitus, tutkimustavoitteet sekä aineistotutkimuksissa ilmenevät asiakokonaisuudet ohjasivat tutkimuskysymysten muodostumista. Lopulta muodostui kaksi tutkimuskysymystä: Millainen yhteys tutkimuksissa on havaittu musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välillä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla? sekä Millaisilla tutkimusasetelmilla on havaittu myönteistä yhteyttä musiikkikasvatuksen ja varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehityksen välillä? Tutkimuksen tutkimusmetodina toimi systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessa on pyritty noudattamaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkkoja etenemisvaiheita. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen etenemisvaiheet olivat: aihepiirin rajaus, seulontakriteerien valinta, tietokantojen ja hakusanojen valinta, aineistotutkimusten valikointi sekä valikoituneiden tutkimusten raportointi (Metsämuuronen, 2011, s. 47–49). Aineistotutkimusten analyysin apuna tutkimuksessa on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen tarkempaan tarkasteluun valikoitui lopulta kuusi aineistotutkimusta. Aineistotutkimuksiksi valikoituneet tutkimukset olivat viimeisen kymmenen vuoden (2011–2021) aikana julkaistuja, englannin kielellä kirjoitettuja, vertaisarvioituja akateemisia julkaisuja. Kaikissa aineistotutkimuksissa tutkittiin musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Aineistotutkimusten kohderyhmän ikä vaihteli 2 ja 6 vuoden välillä. Tutkimustulokset osoittivat, että viimeaikaisten tutkimusten valossa musiikkikasvatuksella on ollut myönteistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen. Erityisesti musiikkikasvatus oli myönteisesti yhteydessä varhaiskasvatusikäisten lasten fonologisen tietoisuuden kehitykseen. Lisäksi tutkimustulokset antoivat näyttöä tutkimusasetelmista, joiden surauksena musiikkikasvatuksen myönteinen yhteys varhaiskasvatusikäisten kielen kehitykseen, on havaittavissa. Näitä tutkimusasetelmia olivat: tutkimuskohderyhmä, musiikkikasvatukseen osallistuneiden koeryhmien koot, musiikkikasvatukseen käytetty aika, musiikkikasvatuksellinen toiminta ja musiikkikasvatuksellisen toiminnan toteuttajat. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että musiikkikasvatusta on mahdollista hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatus-ikäisten lasten kielen kehitystä.