Browsing by Subject "häiritsevä käytös"

Suomen koulutuspolitiikan siirtymä kohti uusliberaalia mallia 1990-luvulta lähtien (Lindberg, 2013) on vaikuttanut myös niihin asenteisiin ja tavoitteisiin, joiden mukaan koulujen toimintakulttuuria muodostetaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet poikkeavuuden yhteiskunnallisesta “ideaaliyksilön” normista, voivan johtaa oppilaan käytöksen haastavaksi tai ongelmalliseksi kategorisoimiseen (esim. Brunila & Lanas, 2019, Honkasilta, 2022). Tämän tutkielman tavoitteena oli rakentaa kuvaa opettaja-oppilas vuorovaikutuksen taustalla vaikuttavista toiseuden tuottamisen mekanismeista ja niiden ilmenemistavoista kou-lun arjessa. Lisäksi tutkielma pyrkii tarjoamaan vaihtoehtoisen, yhteiskuntakriittisen, lähes-tymistavan erilaisuuden kohtaamiseen opettaja-oppilas vuorovaikutuksen tukemiseksi. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tarkastelussa ollut aineisto kerättiin ERIC-, EBSCO- ja Google Scholar-tietokannoista helmi-huhtikuussa 2023. Lopullinen aineisto koostuu yhdeksästä vertaisarvioidusta, pohjoismaalaisesta tutkimusartik-kelista, jotka käsittelivät opettaja-oppilas vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan, tai oppilaan näkökulmasta. Lisäksi kaikki aineiston artikkelit olivat täysin, tai osin, etnografisin menetelmin tuotettuja. Aineiston analyysi oli narratiivisen tutkimuksen mukaisesti aineistolähtöistä ja isoa kuvaa rakentavaa. Analyyttistä lukemista ohjasi toiseuden tuottamisen prosessin lisäksi La-naksen ja Kiilakosken (2022) kuvaus ”häiritsevästä käytöksestä”, sekä Lanaksen ja Brunilan (2019) esittämä ideaaliyksilön ahdas normi. Tutkielman tulokset osoittivat, että opettaja-oppilas vuorovaiku-tuksen taustalta on mahdollista tunnistaa useampia toiseutta tuottavia mekanismeja. Tutki-muksen artikkeleista esiin nousevia mekanismeja oli heteronormatiivisuus, rodullistaminen, psykiatrisointi, sekä rajoittaminen, joka näkyi myös muiden mekanismien ilmenemistavoissa. Oppilaiden käytöksen ja vapauden rajoittamisen lisäksi toiseuttaminen näkyi käytännössä mm. oppilaisiin kohdistetussa retoriikassa, opettajille vieraiden teemojen välttelynä, oppilas-ryhmien stereotypisointina ja oppilaiden vastuuttamisena.