Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "haastattelututkimus"

Sort by: Order: Results:

  • Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksen arjessa 
    Kumpukallio, Timo (2023)
    Tavoitteet. Lapsi kasvaa keskellä uskonnollista, katsomuksellista ja kulttuurista moninaisuutta. Usein erityisesti uskontoja lähestytään päiväkodeissa arjen haasteina ja rajoitteina toimintaan. (Hujala & Turja, 2020, luku 11.) Kulttuurinen moninaisuus, erilaiset uskonnot sekä katsomukset nähdään paitsi rikkautena monissa päiväkodeissa, nähdään ne myös rajoitteina (Haapsalo ym., 2017, s. 145). Tutkimuksellani haluan herättää varhaiskasvatuksen opettajat pohtimaan syitä, mitkä estävät tai vaikeuttavat katsomuskasvatuksen toteuttamista. Varsinkin juuri aloittava varhaiskasvatuksen opettaja voi olla epävarma siitä, miten eri katsomuksia lähestytään ja opetetaan lapsiryhmässä. Tämän vuoksi pyrin tuottamaan tietoa tavoista toteuttaa katsomuskasvatusta. Tutkimukseni tarkoituksena oli kerätä varhaiskasvatuksen opettajilta tietoa siitä, miten katsomuskasvatusta toteutettiin lapsiryhmissä. Tutkimukseni toinen tarkoitus oli kartoittaa syitä siihen, mitkä estivät tai vaikeuttivat katsomuskasvatuksen toteuttamista. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten katsomuskasvatusta toteutetaan varhaiskasvatuksen arjessa? 2. Mitkä syyt estävät tai vaikeuttavat katsomuskasvatuksen toteuttamista? Menetelmät. Tutkimukseni aineiston muodostin haastattelemalla kymmentä varhaiskasvatuksen opettajaa Vantaalla toimivissa päiväkodeissa. Aineiston keruumenetelmänä käytin laadullista puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluista saamani aineiston analysoin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni mukaan merkittävin tapa toteuttaa katsomuskasvatusta oli keskustelu lasten kanssa. Toiseksi merkittävin tapa oli ryhmän katsomuksiin tutustuminen. Muita tapoja olivat muut kuin päiväkodin järjestämät tilaisuudet, valmiit materiaalit katsomuskasvatuksen toteuttamiseen, päiväkodin järjestämät tilaisuudet sekä vanhempien apu. Merkittävin syy, mikä esti tai vaikeutti katsomuskasvatuksen toteuttamista varhaiskasvatuksen arjessa tutkimukseni mukaan, olivat kasvattajista johtuvat syyt. Toiseksi merkittävin syy oli vanhemmista johtuvat syyt. Kolmas syy oli resursseihin liittyvät syyt.
  • Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä 
    Mecklin, Minttu (2024)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa varhaiskasvatuksen kentältä tietoa työntekijöiden hyvinvoinnista sekä tunnistaa hyvinvointia heikentäviä ja lisääviä tekijöitä. Tutkimuksen tarve nousi varhaiskasvatuksen tämänhetkisestä yhteiskunnallisesta tilanteesta, jossa yhä useammat koulutetut varhaiskasvatuksen opettajat vaihtavat alaa epäsuotuisten työolojen vuoksi. Varhaiskasvatuksen opettajat ovat olleet edellisissä opettajien työhyvinvointia käsittelevissä tutkimuksissa aliedustettuina (Nislin, 2016). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui varhaiskasvatuksen opettajien pedagogisesta johtajuudesta, työhyvinvoinnin käsitteistä ja Rauramon (2008) Työhyvinvoinnin portaat -mallista. Tässä tutkimuksessa pyritään hahmottamaan millaisia vaatimuksia ja voimavaroja varhaiskasvatuksen opettajat kohtaavat työssään. Aiemmissa tutkimuksissa työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi on koettu mm. heikko yhteiskunnallinen arvostus sekä urakehitysmahdollisuuksien puute (Kangas, Ukkonen-Mikkola, Sirvio, Hjelt & Fonsén, 2022). Kokemus varhaiskasvatustyön mielekkyydestä on ollut yksi merkittävimmistä työhyvinvointia lisäävistä tekijöistä (Kangas ym., 2022; Ukkonen-Mikkola & Fonsén, 2018; Venninen & Leinonen, 2012). Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin Osaava varhaiskasvatus -hankkeen puolistrukturoiduista fokusryhmähaastatteluista. Tässä laadullisessa tutkimuksessa käsiteltiin neljän fokusryhmähaastattelun aineistoja, joihin osallistui 17 varhaiskasvatuksen opettajaa eri puolilta Suomea. Hankkeen tutkijoiden keräämät aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Työhyvinvointia kuvaavien arvosanojen perusteella haastatteluun osallistuneet varhaiskasvatuksen opettajat kokevat jaksavansa työssä kohtuullisen hyvin. Eniten työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi mainittiin heikot resurssit, puutteet johtamistaidoissa ja lisääntyvä työmäärä. Eniten työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi mainittiin riittävät resurssit sekä työilmapiirin laatu. Monet haastateltavista kokivat ammattitaitoisen ja koulutetun työ-kaverin kaikista tärkeimpänä voimavarana työssään.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO