Browsing by Subject "hallinta"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Nykypäivänä mediassa keskustellaan parisuhteiden ja perheiden raha-asioista. Lehtiartikkelit, podcastit ja blogit ehdottavat, miten pariskunnat voisivat jakaa taloudelliset resurssinsa keskenään ”reilusti”, sekä miten lapsille tulisi opettaa taloustietoja ja -taitoja. Parisuhteen tai perheen perustaminen ovat elämänkulun siirtymävaiheita, jolloin taloudellinen tilanne muuttuu ja talouden hallinta sekä yhteisten resurssien jakaminen korostuu. Tutkielmassa tarkastellaan rahankäyttöä ja tulojen jakamista lapsiperheissä erilaisiin käyttökohteisiin. Lisäksi tarkastellaan lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta kulutuspäätöksissä. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa viitekehys rakentuu kansainväliseen tutkimusperinteeseen perheen rahankäytöstä sekä viimeaikaisiin kotimaisiin tutkimuksiin. Kirjallisuuteen perehtymällä sekä tietoa yhdistelemällä ja tulkitsemalla tieto jäsentyi kolmeen käsittelylukuun. Ensimmäinen käsittelyluku taustoittaa ja esittelee perheiden rahankäyttöä yleisesti. Varsinaiset tutkimuskysymyksiin vastaavat luvut käsittelevät resurssien jakautumista ja hallintaa lapsiperheissä sekä lasten ja vanhempien vuorovaikutusta. Lapsiperheissä kaikki eivät jaa lähtökohtaisesti samaa elintasoa ja hyvinvointia. Rahojen hallintaan vaikuttavat käytettävissä olevat tulot, niiden alkuperä sekä lasten lukumäärä ja lasten ikä. Rahojen jakautuminen ja käyttö on perheissä sukupuolittunutta. Miehet vastaavat rahallisesti merkittävistä hankinnoista ja naiset päivittäistavaroista. Myös lapset osallistuvat perheessä kuluttamiseen. Lasten ja vanhempien välisellä vuorovaikutuksen laadulla on merkitystä, millaisia kulutusasenteita ja talouden hallinnan taitoja lapset omaksuvat.
-
(2017)Traditionally psychological theories approach performance orientation as a personal trait or character. This study is based on the question if these traditionally individual considered traits could be consequency of social discourses. I consider neoliberal ethos as a governance by which individuals begin to govern themselves according to political interests. In neoliberal context entrenepreunial self becomes a new model of ideal self and governing themselves according this ideal individuals aim to redeem their proper citizenship and to secure their ”market value” in rising competition. Pursuing ideal self individuals adopt an entrenepreunial and performance oriented mentality and start to direct their actions and govern themself according these rationalities. The data consist of three half-structured interviews by general and adult education students of University of Helsinki. I study how society and its values is discussed by data and what are the individual consequences of neoliberal discourse and how individuals govern themselves by self techonlogies. The data is analyzed in discourse analytical way. The results consists of three chapter. At first chapter I analyzed how interviewees discuss about society and its values. Economical rules, result orientation and individual responsibility were emphasized but it could also be read that social responsibility was rising. At the second chapter I analyzed citizenship in neoliberal context. ”Zero-citizenship” was associated with participation of labor markets while reaching an ideal citizenship was associated with entrepreneurial performance rationalization and self governance. It was interesting that individuals detach themself of neoliberal governace e.g. through depression. This also makes agency possible. At third chapter I analyzed how downshifting and well-being have become an alternative to neoliberal demands althoug they could also be read as a new ways of governing the self. In this study is shown how neoliberal governance can effect harmful to individuals’ well-being. Mental health issues have traditionally been considered as a patological diseases but study’s results questions this view while considering these issues as a way to detach from neoliberal governance. Performance orientation is originated both individual and society and according to my reading some individuals are more sensitive to some ways of governance per se and adopt some subjectivities better than others. In future it would be intetersting to combine psychological and social perspectives when studying the formation of the self.
-
(2022)Velka vaikuttaa meidän jokaisen elämään. Jokainen on vastuussa vähintään valtionvelasta. Velka läpäisee erilaiset valtasuhteet, joista tutkielmani kannalta keskeisin on hyvinvointivaltion ja sen palveluiden käyttäjien välinen velkasuhde. Yksilö on velkaa valtiolle saamistaan julkisista palveluista, kuten koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Nämä sosiaaliset oikeudet, jotka aiheuttavat valtiolle taloudellista velkaa, muuttuvat yksilön sosiaaliseksi velaksi, ja yksilön velvollisuus on maksaa tätä velkaa takaisin. Velka valtasuhteena liittyy ennen kaikkea talouteen ja rahaan, mutta kiinnostukseni kohdistuu tässä tutkielmassa itse valtasuhteeseen ja siihen liittyvään hallintaan. Tavoitteenani on tarkastella, kuinka velkaa voi lähestyä muiden kuin taloustieteellisten käsitteiden kautta. Tutkielmassa avataan erilaisia tapoja, kuinka velka tuottaa hallintaa ja kuinka velkaa maksetaan takaisin. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käyttämäni tutkimuskirjallisuus rajautuu enimmäkseen filosofiseen ja sosiologiseen hallinnan tutkimukseen. Tarkastelen velkaantumista, velkaa ja sen takaisinmaksua erilaisten hallintaan liittyvien käsitteiden avulla, kuten minuus ja moraali. Bourdieun pääomat ja elämäntyyli ovat myös työni keskeisiä käsitteitä. Käsitteiden avulla kuvaan, kuinka velan logiikka ohjaa ihmisten elämää. Velka tuottaa hallintaa minuuden ja moraalin kautta. Minuus ja moraali saavat ihmisen uskomaan velkaantuneisuuteensa. Ihminen voi olla kiitollisuudenvelassa valtiolle esimerkiksi saamastaan koulutuksesta tai muista taloudellisista ja sosiaalisista etuuksista. Ihminen voi tuntea myös syyllisyyttä velastaan. Tällöin hän tunnustautuu olevansa velkaantunut. Velvollisuudentunto saa hänet maksamaan velkaansa takaisin. Velkaa maksetaan takaisin vaihtamalla, kerryttämällä ja hyödyntämällä pääomia oikein. Velan takaisinmaksu on kaikkien yhteinen asia, minkä vuoksi velan maksua edellytetään kaikilta ihmisiltä. Velkaantunut ihminen omaksuu tietynlaisen elämäntyylin, jolla hän ilmentää omaa kunnollisuuttaan paitsi valtiolle, myös muille ihmisille. Jokaisella ihmisellä on vapaus valita, kuinka hän toimii. On kuitenkin pakko toimia normien mukaisesti tullakseen hyväksytyksi valtion ja muiden ihmisten silmissä.
Now showing items 1-3 of 3