Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "harrastaminen"

Sort by: Order: Results:

  • Nykypäivän äiti käsityöharrastajana 
    Koskinen, Eleonoora (2021)
    Tavoitteet. Käsitöiden harrastaminen on olennainen osa monien äitien vapaa-ajanviettoa. Käsitöiden harrastamisen kirjo on laaja ja harrastamisen taustalla on erilaisia syitä. Käsitöihin liittyy voimakkaita positiivisia mielikuvia niin niitä itse tekevien, kuin muidenkin mielissä. Käsi-työtaidot ovatkin arvostettua pääomaa. Käsitöiden tekeminen on yleensä pakon tai velvolli-suuden sijasta miellyttävä mahdollisuus. Moni kokeekin käsityöharrastuksen rentouttavaksi ja voimaannuttavaksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nykypäivän äitien vapaa-ajan viettotapoja. Erityisesti tarkastellaan syitä käsitöiden tekemiseen tai niiden tekemättö-myyteen. Tutkimuksella haluttiin selvittää myös, vaikuttaako lapsuudenkodin käsityöharras-tukset siihen tekevätkö äidit käsitöitä nykypäivänä. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen kyselytutkimuksena. Verkkokyselyyn vastasi anonyymisti 45 äitiä, iältään he olivat 24-51 -vuotiaita. Jaoin linkkiä kyselylomakkeeseen Facebookissa suljetussa äitiryhmässä sekä WhatsAppissa eräässä äitiryhmässä. Lisäksi jaoin linkkiä joille-kin ryhmiin kuulumattomille äideille. Analysoin aineistoa sisällönanalyysillä. Muodostin vas-tauksista teemoja. Tulokset ja johtopäätökset. Äideillä on vähän vapaa-aikaa ja se aika halutaan viettää mielui-sella mutta hyödyllisellä tavalla. Tämän aineiston pohjalta voi sanoa, että nykypäivän äidit harrastavat monipuolisesti käsitöitä. Äidit myös mielsivät käsitöiksi hyvin erilaisia asioita. Lapsuudenkodin käsityöharrastukset eivät näyttäneet aina olevan yhteydessä siihen, kuinka äidit harrastavat käsitöitä nykypäivänä. Äiti, jonka kotona oli tehty käsitöitä, ei kuitenkaan välttämättä tehnyt niitä nyt. Vastaavasti äiti, jonka kotona ei ollut tehty käsitöitä, saattoi hy-vinkin tehdä niitä nykypäivänä. Suurin osa vastaajista teki käsitöitä ja niitä oli tehty myös hei-dän lapsuudessaan. Äitien vapaa-ajanvietossa näkyi selvästi perhe- ja kotikeskeisyys. Käsi-työt olivat liikunnan jälkeen toiseksi suosituin tapa viettää vapaa-aikaa. Käsityöt suuntautuivat tyypillisesti kotiin tai perheen käyttöön ja ne tehtiin useimmiten tarpeeseen. Suurimmat syyt sille, miksi äiti ei tehnyt käsitöitä oli ajan- ja kiinnostuksenpuute. Vapaa-aikaa on vähän ja sitä ei välttämättä tahdota käyttää käsitöihin, ellei niistä erityisemmin nauti.
  • Ompelublogit osana käsityöharrastusta : teemahaastattelututkimus viiden ompelubloggaajan kokemuksista 
    Salin, Kukka (2017)
    Kandidaatin tutkielmani käsittelee blogin käyttöä osana ompeluharrastusta. Tutkimuskysymyksikseni muotoutuivat seuraavat: (i) mitä ompelublogin ylläpitäminen on ja (ii) miten ompelublogi on osa käsityöharrastusta. Tällaisten ompeluaiheisten blogien ylläpitäjää kutsuin työssäni ompelubloggaajaksi. Aiheen vähäisen tutkimuksen vuoksi en asettanut hypoteeseja. Blogit ovat nykyaikaisena sosiaalisen viestinnän muotona herättäneet kiinnostusta ja niitä on tutkittu laajalti. Käsityön osalta neuleblogit ovat olleet tutkimuksen keskiössä. Niistä on tehty muun muassa useita pro gradu -tutkielmia. Ompeluaiheisia blogeja koskevia tutkimuksia sen sijaan ei juuri löydy. Tutkimukseni tarkoitus oli osaltani lisätä tietoa tästä uudesta tutkimusalueesta. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelun keinoin. Haastateltaviksi valikoitui viisi eteläsuomalaista ompelubloggaajaa. Haastateltavilta vaadittiin, että heidän pitämänsä blogit sisälsivät pääosin ompeluaiheisia julkaisuja, blogi oli ollut olemassa vähintään vuoden ja julkaisuja piti tulla aktiivisesti. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Keskeisimpinä tutkimustuloksina selvisi, että ompeluharrastuksen pohjalta oli virinnyt innostus bloggaamiseen. Tapoja ylläpitää blogia oli useita, ja jokainen haastateltava oli muodostanut itselleen oman yksilöllisen tapansa hyödyntää blogia osana ompeluharrastusta. Haastatteluaineistosta nousi esiin kaksi monin tavoin vastakohtaista bloggaajatyyppiä. Nimesin ääripäät passiiviseksi ja aktiiviseksi bloggaajaksi. Passiiviselle bloggaajalle tyypillisiksi ominaisuuksiksi erottui, että ommellut tuotteet olivat melko yksinkertaisia, ositetun käsityön periaattein tehtyjä, ja uuden julkaisun tekeminen kuvien ottamisesta tekstin luomiseen vei vain vähän aikaa ilman että bloggaaminen olisi aiheuttanut stressiä tai velvollisuudentunteita. Aktiivinen bloggaaja sen sijaan käytti paljon aikaa julkaisun eri vaiheiden tekemiseen ja toimi muutoinkin monella tavalla vastakohtaisesti passiiviselle bloggaajalle. Yhteistä kuitenkin oli, että blogia kirjoitettiin pääsääntöisesti itseä varten. Kaikki haastateltavat kokivat myös, että yksinäisestä käsityöharrastuksesta oli blogin myötä tullut yhteisöllistä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO