Browsing by Subject "identiteetti"

Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella aikaisempia tieteellisiä tutkimuksia cosplaysta antaen harrastuksesta todenmukaisen yleiskuvan ja raportoida miten käsityö ilmenee cosplayssa sekä miten harrastus tukee harrastajan identiteettiä. Tutkimuksen menetelmänä toimi narratiivinen kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto on koottu kansalliskirjasto finna.fi verkkosivun kautta. Aineistohaku on rajattu vuosille 2018-2023 vertaisarvioituihin englanninkielisiin tieteellisiin julkaisuihin, jotka sisältävät DOI-tunnisteen. Hakusanoina käytettiin tutkimuksessa ”cosplay” AND ”craft*” ja ”cosplay” AND ”identity”. Kriteereiden täyttäneet hakutulokset läpikäytiin ja lähdemateriaaleiksi valikoitui vain selkeästi cosplayta käsittelevät artikkelit, joita oli kahdeksan. Cosplayn käsityöllisyyden ilmenemisen mahdollistajana toimi taloudellinen tuki. Ennen cosplay-puvun tekoa alkoi prosessi pakollisella suunnittelulla, hyvälaatuisten referenssikuvien hakemisella, tarvittavien tekniikoiden opettelulla ja materiaalipohdinnoilla. Käsityö tuli esille useilla tavoin tutkimuksissa kuten vaatteiden, proppien, peruukkien ja meikkauksen yhteydessä. Cosplay tukee harrastajan identiteettiä sosiaalisten suhteiden ja hyväksyvän yhteisöllisyyden avulla. Cosplay ja crossplay mahdollistavat oman identiteetin tarkastelun ja yhdessä artikkelissa tuli esille oman uskonnon yhdistäminen cosplay-pukuun, mikä voi olla suuri osa omaa identiteettiä.

Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa selvitetään Suomeen muuttaneiden italialaisten ruokatottumuksia ja niiden muuttumista Suomessa asuttuna aikana. Ruokatottumukset ovat tapoja ja toimintaa ruoan ympärillä, mihin lukeutuvat esimerkiksi raaka-aineiden valinta, ruo-anvalmistus ja ateriointi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä haastateltavien ruokatottumukset ovat muuttuneet, mistä ruokatottumuksista he ovat pitäneet kiinni ja mitkä tekijät selittävät näitä muutoksia ja muuttumattomuutta. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Suomessa asuvaa italia-laista. Haastattelut toteutettiin yksilöteemahaastatteluina maaliskuussa 2020. Kerätty haas-tatteluaineisto analysoitiin teemoittamalla. Tulokset ja johtopäätökset. Haastateltujen ruokatottumukset olivat muuttuneet Suomessa asuttuna aikana. Muutoksia oli tapahtunut etenkin käytetyissä raaka-aineissa, valmistetuissa ruoissa, aikataulussa, perinteissä sekä sosiaalisissa suhteissa ruokatottumusten ympärillä. Vahvimmin muutoksia selittivät raaka-aineiden saatavuus, laatu ja hinta sekä muuttuneet perhesuhteet. Syyt muuttumattomuuden taustalla liittyivät etenkin makuun, tottumuksiin ja muistoihin, perinteisiin sekä ruokatottumuksiin kohdistuviin asenteisiin.

The aim of this study is to investigate how business leaders and supervisors experience about identifying their own role and what kind of role expectations they experience that their subordinates set to them. I also define concepts of leaders and supervisors. The main concepts that I define are identity, identification, role and role expectations. I also outline about how subordinates can set expectations to leaders and supervisors. This study is qualitative study and I have used content analysis as analysis method. The data is collected through interviews. I interviewed four business leaders who are also supervisors and have subordinates.The main results in this study are that the experience act as leader or superior can explain through power and responsibility. Also belonging part of team can explain experience about social identity. Some of the interviewees emphasized their team being distinct as positive way from others which may refer to need of positive identity. All interviewees experienced that they have grown up into their role and most of them experienced that their role has changed through time. Also most of interviewees experienced that their work role can occur outside work context which may refer about importance of their role. All interviewees experienced that their subordinates set role expectations for them regarding development, clarity, action and responsibility. It is interesting to consider about the question that are those experienced role expectations actually the same as their subordinates think.

Ympäristökriisi on globaali ja yhteiskunnallisesti tärkeä asia, sillä se vaikuttaa merkittävästi jokaisen hyvinvointiin. Yhtenä ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen liiallista käyttöä kiihdyttävänä tekijänä on liiallinen kuluttaminen, jota voidaan pyrkiä hillitsemään muuttamalla kulutustottumuksia vastuullisemmaksi. Kulutustottumuksien syntyminen ja muuttuminen liittyy vahvasti kuluttajan identiteettiin. Kuluttamisen avulla luodaan omaa identiteettiä ja sosiaalista todellisuutta sekä tuodaan esiin omia arvoja ja yhteiskunnallista asemaa. Identiteetin yhtenä osana voi olla esimerkiksi kuva itsestä vastuullisena kuluttajana, joka kertoo yksilön arvoista. Identiteettiin vaikuttavat myös sosiaaliset tekijät, kuten sosiaaliset vaikuttajat sekä sosiaaliset verkostot. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kotitaloustieteen näkökulmasta, millaisia vaikutuksia identiteetillä ja erityisesti sosiaalisella identiteetillä voi olla vastuulliseen kuluttamiseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koottiin käyttämällä avainsanoja, joiden avulla etsittiin tutkimuksia, artikkeleita ja teoksia hakupalveluista, kuten Google, Google Scholar, Helka ja Vaski. Aineisto koostui kulutuksen, vastuullisen kulutuksen, eettisen kulutuksen, identiteetin, sosiaalisen identiteetin ja kuluttajaidentiteetin aihepiireistä tehdystä aiemmasta tutkimuksesta. Tutkielman tulosten mukaan identiteetin ja sosiaalisen identiteetin vaikutukset vastuulliseen kuluttamiseen ovat moninaiset. Aiemmasta tutkimuksesta voitiin päätellä, että sosiaalinen identiteetti, sosiaaliset ryhmät sekä sosiaaliset vaikuttajat ovat merkittävässä asemassa vastuullisen kuluttajaidentiteetin rakentumisessa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sosiaalisen ryhmän yhteinen ympäristöystävällinen ideologia vahvistaa vastuullista kuluttajaidentiteettiä ja vastuullinen kuluttaminen näkyy myös ostopäätöksissä. Tukea ja vahvistusta vastuulliseen kuluttamiseen on saatavilla esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla. Toisaalta sosiaalisen median vaikuttajilla nähdään olevan merkittävä vaikutus erityisesti nuorten kuluttajaidentiteetin rakentumiseen kuitenkaan edistämättä vastuullista kuluttamista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vastuullisen kuluttamisen tukemisessa. Lisäksi tutkimus osoittaa tarpeen huomioida sosiaalinen identiteetti, kun kuluttajia ohjataan kohti vastuullista kuluttamista.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kolmannen kulttuurin lasten kokemuksia kulttuuri-identiteetin rakentumisesta. Aiemman tutkimustiedon valossa kiinnostavaksi muodostui kolmannen kulttuurin lasten kokemukset monikulttuurisen taustan tuomista mahdollisuuksista ja haasteista, sekä varhaiskasvatuksen roolista kulttuuri-identiteetin tukijana. Lopullisiksi tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia kolmannen kulttuurin lapset kohtaavat kulttuuri-identiteettinsä rakentumisessa? ja Millaisia kokemuksia haastateltavilla on kolmannen kulttuurin lasten kulttuuri-identiteetin tukemisesta varhaiskasvatuksessa? Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja haastateltavat valikoituvat monikulttuurisen taustansa perusteella. Tutkimuksen haastateltavat oli tietoisesti valittu siten, että kolmannen kulttuurin lasten vanhemmat edustivat keskenään eri kulttuureita ja kulttuurit poikkesivat valtakulttuurista. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea henkilöä videopuhelun yhteydellä. Haastateltavista kaksi olivat kolmannen kulttuurin lapsen vanhempia ja yksi oli itse kolmannen kulttuurin lapsi. Koska tutkimuksessa keskitytään haastateltavien omakohtaisiin kokemuksiin, valikoitui analyysimenetelmäksi fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote. Löytyneet ilmiöt kolmannen kulttuurin mahdollisuuksista ja haasteista olivat kokemukset avarakatseisuudesta, erilaisuuksien ymmärtäminen, monikulttuurisuuden kokeminen rikkautena, kiinnostus ja tietämättömyys kotikulttuuria kohtaan, mukautumiskyky, monikielisyys ja yhteenkuuluvuudentunne muiden ei-valtakulttuurista tulevien kanssa sekä erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne. Haastattelujen perusteella monikulttuurinen tausta koettiin rikastavana asiana. Lisäksi tuloksissa selvisi, että varhaiskasvatuksessa monikulttuurista taustaa huomioitiin haastateltavien mukaan vaihtelevasti, pääosin päiväkodissa järjestettyjen juhlien ja tapahtumien kautta. Mielenkiintoinen ilmiö oli se, että haastateltavien kokemukset varhaiskasvatuksen tarpeesta huomioida monikulttuurista taustaa erosivat toisistaan. Yksi tapa huomioida nämä esille nousseet ilmiöt voisi olla kolmannen kulttuurin lasten ja perheidensä kulttuuritaustaan liittyvien tarpeiden yksilöllinen ja tarpeiden mukainen huomioiminen.

Tämän kandidaatin tutkielman päämääränä on selvittää lapsen itsesäätelyä ilmiönä ja kuinka lapsen itsesäätelyä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tutkielman kautta on tarkoitus löytää konkreettisia keinoja varhaiskasvatuksen ammattihenkilöille, jotta he voivat tukea lasta itsesäätelyn kehittymisessä ja ymmärtää lapsen ei-toivotun käytöksen taustalla olevia syitä. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston analyysissa on käytetty temaattista analyysia. Tutkielmassa on tutkittu itsesäätelyä ja sen tukemista varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkielman aineisto koostuu pääosin suomalaisesta aineistosta, joka pitää sisällään neljä väitöskirjaa ja kuusi tieteellisestä artikkelia, joista kolmeon kansainvälistä artikkelia. Aineiston väitöskirjat on julkaistu aikavälillä 2009-2023. Aineistossa käsitellyt tieteelliset artikkelit ovat ajalta 2017-2023. Tutkielmassa lapsen itsesäätely nähdään kehittyvänä ja opittavana taitona, johon lapsi tarvitsee tukea. Kun lapsi kokee itsensä uhatuksi, hän joutuu stressiaktivaatioon, jolloin hänen autonominen hermostonsa aktivoituu. Mikäli lapsen itsesäätely on heikkoa, hän toimii ei-toivotulla tavalla. Tutkielman tuloksissa on löydetty viisi lasten itsesäätelyn tukemisen keinoa varhaiskasvatuksessa. Aikuisen tulee olla sensitiivinen ja lasta huomioiva. Aikuinen toimii kanssasäätelijänä lapselle ja auttaa lasta käsittelemään tunteitaan. Lapsiryhmän osuutta itsesäätelyn oppimisessa ei tule väheksyä, sillä lapsi oppii itsesäätelyä myös vuorovaikutuksessa vertaistensa kanssa. Selkeys ja rajat tuovat lapselle turvallisuuden kokemuksen. Aikuisen tulee vahvistaa lapsen myönteistä identiteettiä, koska silloin lapsi näkee itsensä hyvänä ja haluaa toimia oikealla tavalla.

In this study I discuss shoe collecting as a phenomenon of consumerism and present different viewpoints as to why women’s desire to collect shoes sometimes exceeds necessity and practicality. Clearly we attach many different meanings and values to shoes, both unconsciously and on purpose. How do women, who purchase shoes markedly more than can be termed reasonable, themselves view their habit? What kind of different meanings do shoes have for them? I collected my data using theme interviews. I chose my interviewees based on the criteria that either they themselves identify, or their friend or acquaintance identifies them as passionate shoe collectors. An interesting aspect about shoe collectors is that women recognise themselves easily from the description of one and are pleased to be identified as such. They seem to accept shoe collecting as a positive vice. I interviewed five women from different age groups and economic backgrounds. Thus, their situation differed in terms of how much they could spend on shoes. I planned the interviews based on the viewpoints found in the literature I researced. I transcribed the interviews and used discourse analysis to identify and categorise themes from the data. I then discussed them side-by-side with the theory. The themes that emerged from the data also had an influence on the viewpoints included in the study and the aspects I wanted to emphasise. Most of my interviewees did not have any clear arguments for collecting or accumulating shoes, but being around all the pairs of shoes would bring up many quite surprising connections to other subject matters. The irresistibility of shoes, brought up viewpoints of the concept of identity construction, the influence of fashion, style, adornment, aesthetic object, comfort and practicality. I also discuss the communicational aspect of shoes in terms of the individual’s relationship to their community, blending in or standing out. Spending, collecting and owning were integral parts of the phenomenon, but so were defining of the self and building continuity. Collected and kept shoes form a link between a woman’s past, present, and future identities. They document the zeitgeist and memories.

The identification of the first and the second generation of immigrants and the language skills of the population, in particular, the second generation on the basis of the statistics is proven to be challenging. In The United States there has been developed a system to divide immigrant generations into different categories to clarify the statistics, as well as to provide information about integration and language skills. Generations are divided into seven different categories. The second generation of immigrants is further divided into generations 2,0 and 2,5, of which 2,5 generation, children of international partnerships are in my special interest and my research subject. The aim of my thesis was to identify the possible need of the 2,5 generation´s students to participate in Finnish as a second language and literature teaching, as well as participation in their own mother tongue education. In addition, my goal was to find out how does the primary school support 2,5-generation´s bilingualism and multicultural identity. My interest is focused especially for the 2,5-generation´s visibility and consideration of everyday life from the perspective of primary school language teaching. I will try to explain in this thesis also the possible reasons why are so few people involved in the Finnish as a second language teaching or in their mother tongue education. I carried out a qualitative Bachelor's descriptive literature review. As my sources I had immigration, language, education, identity and statistics related literature, the basis of which I explored the generation 2,5 and a consideration of the role of primary school, especially from the perspective of the mother tongue teaching. If comparing the 2,0 and 2,5 generations, the 2,5 generation´s position was weaker in their own mother tongue teaching than the 2,0 generation´s position. Finnish as a second language seemed to be not so important for generation 2,5. Parents' language choices and the child's mother tongue registration was instead in a crucial role in supporting multilingualism and multicultural identity both at home and at school. 2,5-generation children's language resources are valuable capital for both the individual and society in general. Generation 2,5 children´s parents need support and encouragement in order to use the valuable language resources.

My Bachelor's thesis examines the connection between language and identity in the life of a multilingual child aged up to six years. There is plenty of prior research related to learning a language as well as the link between language and identity. On the other hand, it has been difficult to find comprehensive information regarding how a mother tongue and a second language or multilingualism and identity impact each other. My assumption nonetheless was that a minority language child of a lower status gradually develops into a higher status child through her or his progression in second language skills. My thesis is a literature review and it is based on the theories of an everchanging nature of identity by Hall (2002) and Bauman (2001) as well as theories by Cummins (1986; 2000; 2001) based on which language development is a dynamic process, with simultaneous development of first and second languages. With respect to mother tongue, I have relied on the theories of Skutnabb-Kangas (1988) and the theories of Karmiloff and Karmiloff Smith (2002) related to mother tongue acquisition and development as an interactive process between an individual and his or her environment. As to the second language, I have relied on the theories of Baker (2000) and Krashen (2013). I have selected content analysis as the method of my research as it is suitable for carrying out a systematic theoretical review. I conducted my research by analyzing and summarizing information from several selected studies and by categorizing this information into three different groups, based on which I have drawn the conclusions of my research. The results show that a child's identity development is dependent on the child feeling respected in the kindergarten. If the child feels accepted the way he or she is regardless of his or her background, the impacts on his self-esteem and identity development are positive. The child feels belonging to the group and is involved. Prerequisite for this is that the child is able to read and write in both languages. In this case multilingualism benefits the child since it is linked with success. If the child does not have the sense of being respected in the kindergarten, it poses a risk to the development of both of his languages and identity. In such a case multilingualism causes harm to the child’s learning and success, which can lead to social exclusion.

Tavoitteet. Ihmisellä on eri identiteettejä, jotka kehittyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Identiteettiä voidaan tukea tai horjuttaa. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut monikielisemmäksi ja –kulttuurisemmaksi. Moninaisuuden ollessa arkipäivää, erialisten lasten ja perheiden tulisi mäkyä osana lastenkirjallisuutta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset ottavat kuvien kautta viestejä vastaan ja omaksuvat kasvatuksellisia viestejä sekä ajatusmalleja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää monikielisyyden ja –kulttuurisuuden näkymistä suomalaisessa lastenkirjallisuudessa, sen vaikutusta identiteetin muovautumiseen sekä keinoja lastenkirjallisuuden hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa monikielisyyden ja kulttuurisuuden näkökulmasta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus tutkii jo tehtyä tutkimusta. Integroiva kirjallisuuskatsaus antaa laajan kuvan tutkimuksen aiheen kirjallisuudesta ja se ei valikoi tutkimusaineistoa niin tarkasti kuin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Aineistoksi valikoitui yhdeksän (9) artikkelia, yksi (1) väitöskirja ja yksi (1) pro gradututkielma. Aineiston mukaan otto kriteereinä olivat tutkimusten vertaisarviointi, vapaa pääsy, suomen- ja englanninkielisyys, 2000-luvun jälkeiset julkaisut sekä monikielisyyden ja –kulttuurisuuden ja suomalaisen lastenkirjallisuuden käsittely. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Monikielisyys- ja kulttuurisuus ovat Suomen kontekstissa suhteellisen vähän tutkittuja aiheita. 2000-lulle tultaessa lastenkirjallisuudessa monikulttuurisuuden kuvaus on muuttunut monikulttuurisuuden erilaisuuden alleviivaamisesta kuvaukseksi osana suomalaista yhteiskuntaa. Suomalaisessa lastenkirjallisuudessa monikulttuurisuutta kuvataan fyysisten ominaisuuksien, kielen, kulttuuri-identiteetin muodostumisen, pakolaisuuden ja toimijuuden näkökulmista. Varhaiskasvatuksessa monikielisyyttä ja –kulttuurisuutta voidaan käsitellä lastenkirjallisuuden avulla monikulttuurisuuskasvatuksen, kielitietoisuuden edistämisen sekä monikielisen ja –kulttuurisen lapsen tukemisen näkökulmista. Lastenkirjallisuuden hyödyntämiseen on useita eri toimintatapoja. Identiteetin muovautumisen ja kehittymisen teoria yhdistyy monikulttuuriseen lastenkirjallisuuteen.