Browsing by Subject "ihmisen ja koneen vuorovaikutus"

Tietokoneista on tullut lyhyessä ajassa olennainen osa ihmisten elämää, mikä on luonut tarpeen saada lisää tietoa ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta ja sen vaikutuksista ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen sekä ihmisten keskinäisen laitevälitteisen vuorovaikutuksen lisääntyessä kasvokkaisen vuorovaikutuksen määrä on vähentynyt, minkä on esitetty heikentäneen empatiakykyä. Aiemmissa tutkimuksissa on myös todettu, että varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksessa teknologiakasvatusta on vähän ja sen käyttöä varhaiskasvatuksessa ovat ohjanneet perusopetusta varten kehitetyt tavat, jolloin riskinä on kouluikäisille lapsille suunniteltujen työskentelytapojen ja sisältöjen siirtyminen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Lisäksi monet varhaiskasvatuksen työntekijät pitävät teknologiakasvatusta vaikeampana kuin muita oppimisen alueita ja arvioivat oman osaamisensa riittämättömäksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisää tietoa ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen yhteydestä empatiakykyyn tarkastelemalla Turklen käsityksiä tietokoneen käytön vaikutuksesta empatiakyvyn kehittymiseen. Tutkimus oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa pääaineistona käytettiin Sherry Turklen teoksia sekä oheisaineistona tutkimusaiheen kannalta olennaisia artikkeleita. Aineistosta kerättiin Turklen keskeiset väitteet ja päätelmät, jotka liittyivät ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen yhteydestä empatiakykyyn, ja verrattiin niitä empatiaa mittaavien psykologisten testien avulla saatuun tietoon empatiakyvyssä tapahtuneista muutoksista. Turklen etnografisten tutkimusmenetelmien avulla kerätty tutkimusaineisto vahvistaa empatiaa mittaavien psykologisten testien antamaa käsitystä siitä, että empatiakyky on heikentynyt 2000-luvun aikana. Turklen käsityksen mukaan empatiakyvyn heikentyminen on yhteydessä tietokoneiden käytön lisääntymiseen ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen vähenemiseen. Turklen mukaan kasvatuksessa tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota siihen, että lapset ovat riittävästi aidossa, kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa läsnäolevien, myötätuntoisten aikuisten kanssa, jotta empatiakyky kehittyisi suotuisasti.