Browsing by Subject "ihmisten välinen tunteiden säätely"

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli esitellä ihmisten välisen tunteiden säätelyn ilmiötä ja sen strategiatutkimusta työ-, koulutus- ja harrastuskonteksteissa. Tunnesäätelyn sosiaalinen puoli ei ole vielä saanut tutkimuksissa yhtä paljon jalansijaa kuin yksilön oma tunnesäätely. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin tuoda ilmi, millaisista näkökulmista käsin ihmisten välisten tunteiden säätelyn strategiatutkimusta on viime vuosina tehty. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia tuloksia näistä strategiatutkimuksista on saatu, jotta voitiin tutkia myös strategioiden yhdenmukaisen luokittelun mahdollisuutta. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi työelämän sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana, integroivana, kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoon valittiin 10 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosilta 2018–2023 Helka- ja EBSCO-tietokannoista. Aineisto analysoitiin laadullisesti käyttäen temaattista analyysiä. Analyysi tehtiin pääosin teorialähtöisesti; esimerkiksi aiemmin muotoiltu ihmisten välisten tunteiden säätelystrategioiden luokittelu toimi vertailukohtana aineiston strategioiden luokittelussa. Samanaikainen aineistolähtöinen analyysitapa auttoi kuitenkin nostamaan aineiston uudet löydökset esille tarkasteluun. Ihmisten välistä tunteiden säätelyä on tutkittu viime vuosina kahdesta näkökulmasta: mitä strategioita käytetään toisen tunteiden säätelyyn ja mitä vaikutuksia käytetyillä strategioilla on. Tutkimus paljasti tarpeen ihmisten välisen tunteiden säätelyn strategialuokittelun täydentämiselle, sillä säätelijän käyttäytymiseen liittyvät toimintatavat olisi syytä kategorisoida mukaan luokitteluun. Tulokset osoittivat säätelijän ja kohteen välisen ihmissuhteen laadun olevan edellytys onnistuneelle tunteiden säätelylle. Ihmisten välisellä tunteiden säätelyllä halutaan kohentaa positiivisia tunteita ja lujittaa sosiaalisia suhteita. Tutkimalla ihmisten välistä tunteiden säätelyä voidaan saada työkaluja työkyvyn edistämiseen vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta, mikä voi osaltaan auttaa haitallisen työstressin vähentämisessä.