Browsing by Subject "interkulttuuri"

Vuoden 2014 perusopetuksen arvoperustaa koristaa optimistinen, mutta välttämätön vaatimus arvostaa jokaista yksilöllistä ja ainutlaatuista identiteettiä koulussa. Tutkimukset Suomessa osoittavat, että tämä ensiarvoinen osa koulutuksellisesta tasa-arvosta ei toteudu kaikkien kohdalla. Oppilaat, jotka nähdään etniseen vähemmistöön kuuluvana kohtaavat koulumaailmassa epäoikeudenmukaisuutta, syrjintää ja rasismia ennakkoluulojen ja kategorisoinnin takia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten vähemmistöön kuuluvan oppilaan etniseen taustaan suhtaudutaan koulussa ja miten suhtautuminen vaikuttaa oppilaan mahdollisuuksiin määritellä identiteettiänsä. Tarkastelen identiteetin määrittelemisen mahdollisuuksia koulun erilaisten vuorovaikutustilanteiden valtasuhteita tutkimalla. Yhteiskunnan rakenteet ovat muodostaneet enemmistöstä eli valtaväestöstä mittapuun vähemmistöä varten. Tutkin miten koulun rakenteet, opettajat ja oppilaat rajoittavat vähemmistöön kuuluvien oppilaiden mahdollisuuksia kuulua kouluyhteisöön ja olla oma itsensä. Kriittinen pedagogiikka, kriittinen monikulttuurikasvatus, sosiaalisen identiteetin teoria ja interkulttuurinen tutkimus tuovat idealistisen arvoperustan kätköistä vähemmistöön kuuluvien oppilaiden kokemuksia esille. Tutkimustapana käytän systemaattista kirjallisuuskatsausta, johon sisältyy kuusi vertaisarvioitua artikkelia liittyen etniseen identiteettiin, valta-asetelmiin ja etnisten rajojen muodostamien ryhmien välisiin suhteisiin koulussa. Lähdeaineistoa analysoin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Koulu suhtautuu etniseen taustaan kategorisoimalla, polarisoimalla ja marginalisoimalla oppilaita, jotka mielletään vähemmistöön kuuluvaksi esimerkiksi ihonvärin, vaatetuksen tai uskonnon perusteella. Ennen kaikkiaan polarisaatiota selittää vahingolliset ennakko-oletukset, eikä vika tai haaste ole etnisyydessä itsessään. Kategorisointi näkyy opettajan tietämättömyytenä valta-asetelmien vaikutuksesta oppilaiden identiteettiin, oppilaiden jakautumisena ryhmiin etnisyytensä perusteella ja toiseuttavina oppimateriaaleina. Valtaväestöön kuuluvat oppilaat olettavat, että vähemmistöjen on omaksuttava valtakulttuuri, jotta heidät hyväksyttäisiin kaveripiireihin. Vähemmistöön kuuluvien oppilaiden etnisyys on leimaava piirre, joka rajoittaa heidän mahdollisuuttansa tulla hyväksytyksi itsenään ja omien ehtojensa mukaan. Tuon tutkimustyössäni esille pedagogisia keinoja haastaa valta-asetelmaa ja toteuttaa koulutuksellista tasa-arvoa jokaisen oppilaan identiteetin kohdalla. Kouluyhteisön on edistettävä oppilasryhmien välisiä suhteita, jotta vertaisryhmä voi laajentua koskemaan esimerkiksi koko luokkaa, eikä vain oppilaita, jotka näyttävät samanlaisilta. Opettajien on tiedostettava valta-asetelmien olemassaolo ja ymmärrettävä, miten yhteiskunta leimaa vähemmistöön kuuluvia oppilaita etnisyyteen perusteella. Oppilaita on kannustettava tutkimaan ja reflektoimaan kehittyvään käsitykseen itsestään, mikä vaatii jatkuvaa pedagogista sensitiivisyyttä ja etiikan läsnäoloa opettajan ammatissa. Moninaista oppijaryhmää pitäisi nähdä enemmän mahdollisuutena kuin haasteena.