Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "interventiot"

Sort by: Order: Results:

  • Frisk, Marjo (2024)
    Tavoitteet. ADHD-piirteisiä lapsia on varhaiskasvatuksessa hyvin paljon ja heille on mahdollistettava tuki ja heitä tukevat toimintamenetelmät. Toimintamenetelmät, jotka tukevat ADHD-piirteistä lasta, ovat hyödyllisiä kaikille muillekin lapsille. On tutkittu, että hoitamaton ADHD voi aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja muita sosiaalisia ja psyykkisiä haasteita elämässä. Tutkimuksessani selvitän toimintamenetelmiä, jotka tukevat ADHD-piirteistä lasta varhaiskasvatuksessa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lasten varhaislapsuudessa saama tuki edesauttaa kehitystä ja näin myös ennalta ehkäisee muita haasteita elämässä. Menetelmät. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Keräsin tutkimusaineistoni huolellisesti käyttämällä tieteellisiä vertaisarvioituja lähteitä sekä väitöskirjoja. Teoriaosassa käytin monipuolisesti vertaisarvioituja artikkeleita, tutkimuksia, väitöskirjoja sekä oppikirjoja, joiden kirjoittajat ovat perehtyneet aiheeseen ja kaikilta heiltä löytyy myös väitöskirja. Aineistonanalyysiksi valitsin sisällönanalyysin. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä akateemisessa kontekstissa yhdistin käsitteitä vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksesta selvisi, että ADHD-piirteistä lasta varhaiskasvatuksessa tuki selkeästi varhaiskasvattajan sensitiivinen ja lempeä vuorovaikutus ja läsnäolo. Myös positiivisella kasvatuksella ja palautteella oli suuri merkitys. Lapsen omien vahvuuksien hyödyntäminen tuki myös lapsen itsetuntoa ja vahvuuksien käyttöä. Muksuoppi-interventioiden hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa koettiin hyödylliseksi pedagogiseksi toiminnan muodoksi, joka tuki kaikkia lapsia. ADHD-piirteisen lapsen tukemiseen käytettävät toimintamenetelmät tukevat kaikkia varhaiskasvatuksessa olevia lapsia ja lisäksi muksuoppi-interventiot ovat hyvin monipuolisia ja joustavia.
  • Seila, Mia (2021)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lasten itsesäätelytaitojen kehitystä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli koota systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla viime vuosina julkaistua tutkimustietoa varhaiskasvatuksen kontekstissa toteutetuista, lasten itsesäätelytaitojen tukemiseen kohdistuvista interventioista. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia lasten itsesäätelytaitoihin kohdistuvia interventioita viime vuosina on toteutettu, ja minkälaisia vaikutuksia interventioilla on ollut lasten itsesäätelylle. Tämä tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoa kartoitettiin tekemällä kirjallisuushaku neljään internetin elektroniseen tietokantaan. Systemaattiselle aineistonhaulle asetettujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimusaineistoksi muodostui 11 tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin varhaiskasvatuksen piirissä vuosina 2015–2020 toteutettuja lasten itsesäätelyn tukemiseen kohdistuvia interventioita. Tutkimukset oli toteutettu Kanadassa, Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Sveitsissä, Argentiinassa, Australiassa, Iranissa ja Taiwanissa. Tutkimusten tulokset analysoitiin narratiivisen synteesin avulla. Viime vuosina toteutettujen interventioiden käytännön toteutustavat ja sisällölliset tekijät vaihtelivat, mutta kaikki tutkimukset antoivat pääosin lupaavia tuloksia interventioiden vaikutuksista lasten itsesäätelytaitoihin. Interventiot paransivat muun muassa lasten toiminnanohjaustaitoja, käyttäytymisen säätelyä sekä akateemisia taitoja ja kouluvalmiuksia. Tulokset eivät kuitenkaan olleet aina tilastollisesti merkitseviä kaikilta osin. Kaikkein tehokkaimpia interventiot näyttivät olevan niiden lasten kohdalla, joilla oli joko lähtötilanteessa arvioitu olleen muita lapsia heikommat itsesäätelytaidot, tai taustallaan muita itsesäätelyn kehityksen riskitekijöiksi identifioituja tekijöitä. Tulokset ovat huomionarvoisia, sillä ne viittaavat siihen, että interventioiden avulla voidaan tasata lasten välisiä eroja itsesäätelytaidoissa ennen kouluikää.
  • Örö, Jesse (2020)
    This bachelor’s thesis investigates the possibilities of using meditation practices in the context of primary education. Meditation has been studied academically using the concept of mindfulness. The aim of the thesis is to answer questions what is mindfulness, and how it could be utilized effectively in the context of primary education. This research has been conducted as a narrative review. The material has been collected in many phases as the research progressed, and material has been collected using the collections of University of Helsinki. In order to understand mindfulness material has been searched both concerning its historical background and the modern academic usage of the term. Buddhist origins or the term, and its journey to academic world have both been investigated. In addition to this, the operational definitions of mindfulness in modern research have been studied, and the relationship of these definitions to the roots of the concept is also reviewed. . The application of mindfulness practices has been studied mostly by intervention programs. Ten different research programs representing different kinds of interventions have been chosen as the material of this study. In the selection of these interventions emphasis has been placed on interventions based on MBSR, a therapy program which was found to have been important for the development of modern conception of mindfulness. To understand the phenomenon from a wider perspective, programs with no immediate connections to MBSR were also chosen. Most modern definitions of the term seemed to be in line with each other. In modern research, mindfulness refers to the ability of consciousness to be aware of itself and its contents without judgement. Overview of the interventions studied here indicates that mindfulness practices seem to be beneficial and there is potential for their application in school context. For the intervention programs, the greatest challenge has been the active engagement of participants. There seems to be a connection between active participation on the program, and the results it provides. How to create this engagement, and how to ensure enough participation on the meditation practices of the interventions remain challenging questions.
  • Hiitola, Iia (2023)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda kokoava kuva positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä koulussa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää positiivisen pedagogiikan myönteisiä vaikutuksia oppilaisiin sekä lisäksi löytää ja määrittää niitä konkreettisia keinoja, joita opettaja voi näiden vaikutusten saavuttamiseen hyödyntää. Tutkielman teoreettisena taustana toimi psykologian negatiiviskeskeisyyden vastapainoksi syntynyt positiivinen psykologia sekä siitä johtava positiivinen pedagogiikka teorioineen. Katsauksessa kehitetään niin sanottua työkalupakkia opettajalle positiivisen pedagogiikan käyttöön. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistoksi valikoitui kaksitoista (12) tutkimusartikkelia, joiden valinnassa käytettiin tarkasti määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Tutkimusaineiston analysointi oli aineistolähtöistä, pyrkimyksenä luoda teoreettinen kokonaisuus. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin kategorioiden muodostamista saaduista tuloksista. Tutkimusten tulosten perusteella pystyttiin luomaan kokoava kuva positiivisen pedagogiikan myönteisistä vaikutuksista oppilaisiin sekä löydettiin useita, toimivia konkreettisia keinoja, joita opettaja voi oppilaita tukeakseen käyttää. Saadut tulokset olivat hyvin limittäisiä keskenään. Positiivisen pedagogiikan myönteiset vaikutukset oppilaisiin tiivistyivät valitun tutkimusaineiston pohjalta seuraaviin teemoihin: positiiviset tunteet, sosiaaliset suhteet, oppiminen ja hyvinvointi. Positiivisen pedagogiikan konkreettiset keinot puolestaan tiivistyivät seuraaviin teemoihin: opettajan toiminta, luonteenvahvuuksien hyödyntäminen, kirjalliset harjoitteet sekä toiminnalliset harjoitteet.
  • Kanerva, Suvi (2020)
    Tavoitteet. Tulevaisuudessa tarvitaan hyviä tunne- ja vuorovaikutustaitoja, joten koulujen tulee opettaa sosiaalisemotionaalisen oppimisen taitoja. Sosiaalisemotionaalinen oppiminen tarkoittaa niitä prosesseja, joiden avulla sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja kehitetään. Tässä tutkielmassa kartoitetaan alakouluikäisille oppilaille suunnattujen sosiaalisemotionaalisten interventioiden menetelmiä ja tuloksia. Kokoamalla tietoa viimeisen 15 vuoden aikana alakouluikäisille toteutetuista sosiaalisemotionaalisen oppimisen interventioista selvitetään, miten tunne- ja vuorovaikutustaitoja on opetettu ja millaisia tuloksia interventioilla on saatu. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että SEL-interventioilla voi olla positiivisia vaikutuksia oppilaiden hyvinvoinnin ja käytöksen lisäksi akateemiseen menestykseen. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona oli kahdeksan artikkelia, joissa arvioidaan erilaisten tunne- ja vuorovaikutustaitoihin kohdistuvien interventioiden tuloksia. Aineisto kerättiin EBSCO-tietokannasta tarkoilla hakutermeillä. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaavat maininnat interventioiden tuloksista jaettiin deduktiivisella sisällönanalyysillä viiteen plus yhteen kategoriaan ja toiseen kysymykseen vastaavat maininnat interventioiden menetelmistä jaettiin induktiivisesti kolmeen yläkategoriaan, jotka jaettiin vielä tarkempiin alakategorioihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettavien sosiaalisemotionaalisen oppimisen interventioiden tulosten havaittiin jakautuvat CASEL:n viiteen sosiaalisemotionaalisen oppimisen ydinosaamisalueeseen. Toisaalta huomattiin, että akateemiseen menestykseen liittyvät tulokset tulisi sijoittaa omaan kategoriaansa. SEL-interventioissa käytettiin monipuolisia menetelmiä, jotka voidaan jakaa oppilaiden aktiviteetteihin, oppituntien piirteisiin ja intervention rakenteeseen. Aktiviteetteja löytyi interaktiivisia, rauhoittavia ja turvallisuutta lisääviä. Oppituntien piirteet voidaan jakaa sisällön, ryhmäkoon, vetäjän ja luokanopettajan roolin mukaan. Intervention rakenteesta löytyi tietoa intervention kestosta ja säännöllisyydestä sekä tarjottavista materiaaleista. Tämän tutkielman tulosten valossa CASEL:n teoria on melko pätevä kuvaamaan SEL-interventioiden tuloksia. Lisäksi syntyi malli SEL-interventioiden menetelmistä, jota voi hyödyntää tutkimuksessa ja interventioiden suunnittelussa.