Browsing by Subject "johtajuus"

Työntekijöiden hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet jo pidempään keskustelun aiheena. Johtamistyylien sekä johtajien piirteiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin on myös tutkittu. Aihe on tärkeä, koska hyvinvointi työpaikalla vaikuttaa myös kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Jotta tutkielmasta ei tulisi liian laaja, olen rajannut tämän tutkimaan autenttisen johtajuuden vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia piirteitä autent tisella johtajalla on? Miten autenttinen johtaminen vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui Helka, EBSCO ja ProQuest-tietokannoista kerätyistä kymmenestä (10) vertaisarvioidusta englanninkielisestä tieteellisestä tutkimuksesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jossa aineisto teemoiteltiin. Tulosten perusteella autenttinen johtajuus määritellään usein samoilla piirteillä ja ominaisuuksilla. Näistä yleisimmät olivat Walumbwan ym. (2008) määritelmän mukaiset neljä ominaisuutta: Itsetietoisuus, suhteiden läpinäkyvyys, sisäistetty moraali ja tasapuolinen tiedonkäsittely. Tulosten mukaan autenttinen johtajuus on myös positiivisena vaikuttajana henkilöstön työhyvinvoinnissa.

Purpose. The aim of this systematic literature review was to gather current information about the relationship between burnout and leadership from Burnout Research journal. Furthermore, the goal was to examine and summarize a review of the best practices of burnout prevention presented in the articles. The main concepts were burnout and leadership. Burnout was defined according to Maslach, Schaufeli and Leiter`s (2001) definition and leadership based on Yukl`s (2010) definition. Previous studies on leadership and burnout have shown that authentic and servant leadership play a significant role in the development and prevention of burnout. Approach. The study was carried out by using systematic literature review. The collected data was analyzed by applying theory based content analysis and data-oriented content analysis. The study concentrated only on Burnout Research journal, where the articles were selected based on the keyword leadership. The first search gave 18 articles, which were eliminated by predetermined selection criteria. Thus, the final data was limited to six articles. Results and conclusions. Three main categories were recognised by content analysis. They were: 1) Self-awareness of one`s role as a leader, 2) Training programs and assessment methods and 3) Self-management of employee. The first main category was divided into two subcategories consisting of two leadership styles: 1a) Authentic leadership and 1b) Servant leadership. Using the results of these categories the two research questions were answered. The results showed that authentic and servant leadership were highlighted in the prevention of burnout enhancing wellbeing at work. Both of these leadership styles shared the same element, self-awareness, of one`s own behaviour. Prevented measures in job burnout were: 1) Leadership styles and leader´s self management, 2) Training programs and assessment methods and 3) Employees` self management. The results from the study are in agreement with previous studies. Based on the results special attention should be paid to self-awareness in developing intervention and in the everyday work of organizations. Highlighting and developing authentic and servant leadership should be taken into consideration in more detail and clearly in future research.

Työelämän muutosten myötä valmentava johtajuus on yleistynyt etenkin asiantuntijaorganisaatioissa keskittyen kokonaisvaltaisesti yksilöiden osallistamiseen ja kehittämiseen heidän omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli koostaa tietoa valmentavaa johtajuutta käsittelevistä tutkimuksista sekä selvittää, miten se ilmenee organisaatioissa. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) mitä valmentavalla johtajuudella tarkoitetaan, 2) millai-sina käytänteinä valmentava johtajuus ilmenee ja 3) mitä hyötyjä valmentavalla johtajuudella voidaan saavuttaa yksilöiden ja ryhmien kannalta? Tämä tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn aineisto muodostui 21 tieteellisen artikkelin sekä kahden kokonaisteoksen pohjalta. Kaikki hyödyntämäni artikkelit löytyivät pääosin Helka-tietokannasta, tai jo löytyneiden artikkelien lähdeluetteloita selailemalla. Aineiston valinta tehtiin tarkastelemalla artikkelien ja teosten sisältöä suhteessa työn tutkimuskysymyksiin. Näin ollen keskeisimmäksi aineiston valintaa ohjaavaksi kriteeriksi muodostui aineiston sisältö. Tulosten perusteella valmentava johtajuus voidaan määritellä lukuisilla eri tavoilla eri näkökulmista käsin. Kyseessä on kokonaisvaltainen, osallistava, ihmisarvoon ja potentiaaliin uskova tapa johtaa yksilön kehitystä työssä suoriutumisen paranemiseksi sekä yksilön ja organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Aineistossa valmentava johtajuus toteutuu lähinnä esimiehen ja alaisen välisessä dialogissa erilaisina vuorovaikutuksellisina käytänteinä. Näitä käytänteitä ovat muun muassa kuunteleminen, palautteenanto, tavoitteiden asettaminen ja kysymysten esittäminen. Katsaus osoitti, että valmentava johtajuus tuottaa hyötyjä niin yksilö- kuin ryhmätasolla lisäten muun muassa roolien selkeyttä, itsetietoisuutta, työtyytyväisyyttä, ryhmien suoriutumista sekä lievittäen stressiä.