Browsing by Subject "johtajuustyyli"

Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että johtamistyyli voi vaikuttaa organisaation suorituskykyyn sekä työntekijöiden motivaatioon. Transformationaalisen ja demokraattisen johtamisen on osoitettu tukevan suorituskykyä, kun taas laissez-faire ja autoritäärinen johtaminen voivat vaikuttaa myös päinvastaisesti. Johtamistyylien tutkimuksessa ei ole kuitenkaan aina huomioitu niiden monimutkaisia vaikutuksia työntekijöiden toimintaan tai johtamistyylien välisiä suhteita. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on muodostaa kattava ymmärrys johtamistyyleistä ja niiden vaikutuksista työntekijöiden suoriutumiseen vastaamalla tutkimuskysymykseen ”Miten erilaiset johtamistyylit vaikuttavat työntekijöiden suorituskykyyn?”. Laadullinen kirjallisuuskatsaus suoritettiin hyödyntäen sisällönanalyysia. Tietojen keruu suo- ritettiin Google Scholar -tietokannasta käyttäen hakutermien "leadership style" ja "employee performance" yhdistelmiä otsikoissa. Neljä tutkimusjulkaisua valittiin analyysiin, vertaisarvi- oinnin, julkaisuajankohdan ja abstraktien perusteella. Aineistoa tarkasteltiin sekä teoreetti- sesta että empiirisestä näkökulmasta, mikä edesauttoi ymmärryksen saavuttamisessa johta- mistyylien vaikutuksesta työntekijöiden suorituskykyyn. Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että johtamistyyli on avainasemassa työntekijöiden suorituskykyyn. Transformationaalinen johtaminen edistää työkurinalaisuutta ja suorituskykyä, kun taas demokraattinen johtamistyyli lisää työntekijöiden motivaatiota, työtyytyväisyyttä ja suorituskykyä osallistumisen kautta. Laissez-faire-johtajuus korostaa vapaata työympäristöä ja avointa kommunikaatiota, ja se sai myönteisiä arvioita itseohjautuvilta työntekijöiltä, muttei yltänyt demokraattisen johtajuuden tasolle suorituskyvyn parantamisessa. Transaktionaalisen ja autoritäärisen johtamisen havaittiin usein heikentävän työntekijöiden motivaatiota ja alentavan suorituskykyä. Tutkimukseni osoittaa, että työntekijöiden osallistuminen ja johtajan tuki ovat merkittäviä tekijöitä työntekijöiden suorituskyvyn kannalta. Johtopäätöksenä havaittiin tasapainoisen ja osallistavan johtajuuden tukevan työntekijöiden ammatillista kasvua ja ylläpitävän myönteistä työilmapiiriä. Tutkimusta voidaan mahdollisesti hyödyntää johtajuuden kehittämisessä organisaatioissa.