Browsing by Subject "johtaminen"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2018)Working life has undergone drastic changes faster than ever in the past few decades. Because of these changes organizations and their structures have also changed and been renewed. One of the key areas of change is the increase of remote work that is caused by new flexible ways of work and the breakthrough of technology. The increase of remote work brings new challenges to leadership that need to be studied. The aim of this qualitative study was to describe and analyze remote leaders’ experiences of remote work and remote leadership. By investigating these experiences, I aimed to describe what special characteristics remote work brings to leadership and how should these characteristics be considered in remote leadership. This study highlights key areas of remote work that should be developed in the future regarding the fast-changing working life. The theoretical framework of this study consists of previous research conducted regarding remote work and remote leadership. The data consisted of four semi-structured theme interviews that were analyzed using content analysis. The aim was to find similarities and differences between the data and the theoretical framework. The interviewees were experts in their own field and they all had at least one year of experience as a remote leader. Every interviewee had their own team that consisted of remote and non-remote workers. The interviewees brought up dissimilarities on different areas between remote and non-remote workers. The results of this study were divided in two sections: experiences of remote work and special characteristics of remote leadership. Remote work was seen as a positive and long-awaited change that makes combining work and personal life possible especially to people with families. On the other hand, remote work can dim the boundaries between work and personal life that could cause burnout. Special characteristics of remote leadership were found to be the importance of regular interaction and communication, equal treatment between remote and non-remote workers and the importance of building a trustful relationship between the leader and subordinates. Especially the results indicated that remote leaders had the feeling of inadequacy because of the lack of time that was allocated to leadership. This indicated that remote leaders lacked the support from their supervisor and the organization. None of the interviewees had been trained to remote leadership. In conclusion, this study highlights that managing remote subordinates is a challenging form of leadership and it should be investigated further to provide training and support to remote leaders.
-
(2022)Varhaiskasvatuksessa työskentelevien eri ammattiryhmien työnkuvat ja työtehtävät ovat olleet pitkään haasteellinen kokonaisuus. Henkilöstön työtehtävistä ja työnkuvista on tehty useita selvityksiä ja niiden perusteella on laadittu suosituksia. Viime vuosina myös alan lainsäädäntöä ja velvoittavia ohjausasiakirjoja on uudistettu. Lapsiryhmissä tiiminä työskentelevien eritaustaisten ammattilaisten käyttöön on myös kehitetty ja laadittu tiimisopimuksia. Näiden sopimusten käytöllä tavoitellaan työtehtävistä ja työnkuvasta sopimisen lisäksi työn yhteisistä arvoista ja käytännöistä sopimista, pedagogista johtamista ja koko tiimin lapsiryhmätyön ohjaamista. Tällaisen sopimuksen oikeudellista luonnetta ja sen sijoittumista työoikeutemme sääntelykentässä ei kuitenkaan varhaiskasvatuksen alalla ole tarkasteltu. Tässä tutkimuksessa tiimisopimus sijoitetaan työoikeuden sääntelyhierarkiaan ja sopimuksissa tyypillisesti sovittuja asioita tarkastellaan kasvatustieteen ja oikeustieteen näkökulmista. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka orientaatio oli narratiivinen. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tutkimuksessa toimia apumenetelmän roolissa ja antaa käsiteltävästä aiheesta laaja kuva. Tutkimusaineisto käsitti 18 tutkimusta ja muuta julkaisua. Aineisto kerättiin sekamenetelmänä. Pääosin (15/18) keräys toteutettiin hakukonehakuna, mutta vähäisessä määrin (3/18) myös muilla tavoin. Aineiston analyysi toteutettiin sekä sisällönanalyysinä että oikeudellisena analyysinä. Tutkimuksen perusteella tiimisopimus oli työoikeudellinen työsuhteen ehtoja koskeva ja niitä määrittävä sopimusinstrumentti paikantuen ensisijaisesti kirjallisessa muodossa annetuksi työnjohtokäskyksi. Tutkimus osoitti kuitenkin myös, että tiimisopimusmenettelyihin liittyi oikeudellisia epävarmuustekijöitä. Kasvatustieteen näkökulmasta tutkimustulokset osoittivat, että tiimisopimuksilla ohjataan kasvatustoimintaa muun ohella siksi, että kasvatustoiminnan normiohjaus on kaiken kaikkiaan melko yleisluontoista. Tätä velvoittavan normiohjauksen yleisluontoisuutta pyritäänkin paikkaamaan muun ohella juuri tiimisopimuksilla.
-
(2019)Aims. The aim of my bachelor thesis was to compile a systematic literature review on the relationship between knowledge management and motivation, and thus to suggest a concept of motivating knowledge management. The challenges of today´s working life are continually one of the biggest challenges facing the organization which knowledge management tries to answer. Knowledge management is management that aims to provide the employees with the necessary knowledge, skills and competence. Knowledge and motivation go hand in hand and motivation and leadership are also linked. My thesis examines motivation through the self-determination theory of Ryan and Deci, which emphasizes individual´s internal and external motivation. Management is brought up through leadership and coaching perspectives, where the connection of motivation and management is highlighted. In my thesis, I look at the relationship between knowledge management and motivation and how these two concepts are intertwined. My research questions are 1) how does the motivation of the employee emerge in the knowledge management, 2) how do managers/supervisors get their employees motivated and 3) what are the challenges in motivating knowledge management? Methods. The study was conducted as a systematic literature review which I collected from the Helka database and based on previous studies. The material was gathered based on both scientific articles and literature. The analysis was carried out as a content analysis where I made notes to the material and strikethroughs. Results and conclusions. The results highlight the link between knowledge management and motivation through a more detailed review. The close relationship between leadership and motivation made motivation more visible also in knowledge management and in the ways of motivating employees the verifying of competence was emphasized. Employee motivation is influenced by the management style, the freedom of employees, and the use of internal and external motivation. Challenges were found in the consideration of external motivation, reward system and management style. There was no prior literature of motivating knowledge management, so the results also highlighted the reasoning behind the new concept.
-
(2022)Muuttuvassa työelämässä työntekijöiden hyvinvoinnin nähdään olevan tärkeässä osassa organisaatioiden tuottavuutta. Aiempien tutkimusten perusteella johtajuudella on vaikutusta työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin sekä työssä viihtymiseen. Palveleva johtajuus valikoitui tutkittavaksi sen työntekijöiden etua ja hyvinvointia korostavan luonteen vuoksi. Työn imu taas on aidosti myönteinen työhyvinvoinnin tila ja sen kokeminen töissä voidaan nähdä ilmentävän työssä jaksamista. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on koostaa kirjallisuuskatsaus työn imun ja palvelen johtajuuden yhteydestä ja siitä, kuinka palveleva johtajuus vaikuttaa työn imuun. Tutkimuskysymykset ovat 1) millainen on palvelevan johtajuuden yhteys työn imuun ja 2) mitkä palvelevan johtajuuden piirteet vaikuttavat työn imuun? Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona oli 10 tarkoin kriteerein valittua vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, jotka olivat peräisin EBSCOhost- ja Ovid-tietokannoista. Analyysi toteutettiin sisällönanalyysina. Artikkelit käytiin läpi tutkimuskysymyksittäin ja näin tutkielman tulokset muodostuivat suhteessa tutkimuskysymyksiin. Tutkimustulosten mukaan palveleva johtajuus vaikuttaa myönteisesti työn imuun. Palvelevan johtajuuden yhteydet työn imuun olivat osassa tutkimuksissa suoria ja osassa välillisiä muun muassa psykologisen ilmaston, työn tuunaamisen, oman työn hallitsemisen, johtajien hierarkkisen aseman ja resurssien mobilisoinnin kautta. Tutkimuksissa oli huomattavissa van Dieredonckin määrittelemiä palvelevan johtajuuden piirteitä.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkin kandidaatintutkielmassani työhyvinvoinnin ja organisaation suoriutumisen välisiä yhteyksiä sekä henkilöstöjohtamisen roolia tässä suhteessa. Aiempi tutkimus tukee työhyvinvoinnin ja suoriutumisen välistä suhdetta. Henkilöstöjohtamisen roolia ei oltu tutkittu erityisen paljoa, mutta tähän kuuluvia asioita löytyi tutkimuksista, minkä vuoksi tämän roolin tutkiminen on minusta tärkeää. Tehtäväni on selvittää, millainen rooli työhyvinvoinnilla on organisaatiossa ja tämän suoriutumisessa sekä millaisessa roolissa henkilöstöjohtaminen on tässä Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Näin aineistoa oli mahdollista kerätä paljon ja etsiä tarkoituksenmukaisia aineiston osia. Aineistoa kerättäessä valikoitui 4 artikellia 27 artikkelin kokonaisuudesta. Näiden artikkeleiden avulla pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiin pohtimalla kriittisesti ja vertailemalla tuloksia, luomalla synteesiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää työhyvinvoinnin olevan merkityksellinen organisaation suoritumisessa asiakastyytyväisyydelle. Huomioitavaa on myös, että työhyvinvoinnin ollessa puuttellista, moni avainluku organisaation suoriutumista koskien, kuten henkilöstökulut, tehokkuus ja tuottavuus, olivat alhaisempia. Henkilöstöjohtamisen rooli oli huomattavissa, työn resursoinnilla ja työntekijä-johtajasuhteen kehittämisellä työhyvinvointiin oli mahdollista vaikuttaa.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkielman aiheena on valmentava johtaminen ja minäpystyvyys. Nämä aiheet ovat nousseet ajankohtaisissa keskusteluissa esiin niin johtamiseen kuin yleisemminkin työelämään liittyen. Tulevaisuuden nopeatempoinen työelämä tulee vaatimaan johtajilta aiempaa parempaa ongelmanratkaisukykyä sekä kykyä innostaa niin itseään kuin myös muitakin. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön kokemusta ja uskomusta omista kyvyistään, mikä muotoutuu myös vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Uusien metataitojen, kuten elämänhallinta- ja johtamistaitojen myötä myös tarve yksilön selkeämmälle käsitykselle omista kyvyistään kasvaa. Valmentava johtamistyyli on tehokkainta silloin, kun esihenkilö tukee työntekijöitä heidän henkilökohtaisten vahvuuksien rakentamisessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten valmentava johtaminen ja minäpystyvyys näkyvät haastateltavan työarjessa. Menetelmät. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastateltavia oli yksi. Haastateltava työskenteli haastattelun aikaan rekrytointialan työntekijänä. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, joka pidettiin Teamsin välityksellä helmikuussa 2023. Haastattelukysymykset ryhmiteltiin minäpystyvyyden kolmen muotoutumistavan ympärille. Aineisto teemoiteltiin temaattisen analyysin avulla, jonka tarkoituksena on tunnistaa aiheelle kiinnostavia tai tärkeitä teemoja aineistosta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten perusteella valmentava johtamistyyli ei rakenna yksilön minäpystyvyyttä työpaikalla täysin itsestään vaan ennen kaikkea tukee onnistuessaan sen vahvistumista. Valmentavaan johtamiseen liittyviä piirteitä löytyy haastateltavan esihenkilön työskentelystä. Näiden toteutuminen ei kuitenkaan täysin toimi käytännön tasolla, kun palautteen antaminen ja toiminnan tukeminen jäävät pinnallisiksi. Haastateltavan minäpystyvyysuskomus rakentuu erityisesti aktiivisen itseoppimisen ja roolimallien kautta. Haastateltavan kuvaukset omasta toiminnastaan luovat selkeää käsitystä hänen uskomuksestaan omiin kykyihinsä, mutta esihenkilön johtamistyylillä ei vaikuta olevan tässä ainakaan suurta roolia.
-
(2021)Tiivistelmä Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tutkia varhaiskasvatuksen strategista johtamista Suomessa 2010-luvun jälkeen. Tavoitteena oli luoda lukijalle kokonaiskäsitys siitä, miten varhaiskasvatusta johdetaan strategisella tasolla. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tutustuttiin aiempaan teoriakirjallisuuteen strategian ja johtamisen alalta ja pyrittiin luomaan ymmärrystä johtamisen ja strategian keskeisistä käsitteistä. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä johdateltiin lukija itse varhaiskasvatuksen kontekstiin. Itse aineiston osalta pyrittiin selvittämään strategisen johtamisen tilaa varhaiskasvatuksen kentällä Suomessa 2010-luvun jälkeen. Tutkimusaineiston osalta selvitettiin, miten varhaiskasvatusta johdetaan strategisella tasolla ja mitkä eri tekijät vaikuttavat strategiseen johtamiseen. Menetelmät. Tutkimusmenetelmäksi tässä kandidaatintutkielmassa valikoitui kirjallisuuskatsaus. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineistoksi valikoitui kaksi suomalaista väitöskirjaa kasvatustieteen alalta. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen valikoituneiden väitöskirjojen pohjalta on löydettävissä seuraavat päätelmät koskien varhaiskasvatuksen strategista johtamista Suomessa. Varhaiskasvatuksen strategiaa johdetaan perustehtävän pohjalta ja johtaminen on vahvasti kontekstuaalista. Taloudelliset tekijät luovat reunaehdot strategiselle johtamiselle ja vaikuttavat tällä hetkellä määräävällä tasolla strategiseen johtamiseen. Varhaiskasvatuksen kulmakivenä väitöskirjojen valossa voidaan pitää henkilöstöjohtamista, jolloin itsensä, toisten ja organisaation johtaminen nousevat tärkeään rooliin strategisen johtamisen toteutuksessa. Myös suhdetoiminta ja symboliset tehtävät ovat oleellisessa osassa strategisessa johtamisessa. Aineistosta nousi selkeästi esille myös koulutuksen merkitys strategisen johtamisen taidoissa. Varhaiskasvatuksen opinnoissa ei korosteta johtamisen taitoja, jolloin nämä taidot koetaan kentällä puutteellisiksi. Aineistosta nousi voimakkaasti esiin myös se, että johtajaksi ikään kuin ajaudutaan eikä hakeuduta. Tämä tarkoittaa tutkimusaineiston perusteella sitä, että motivaatiota ja taitoja toimia johtajana ei välttämättä löydy. Johtajalla tulee siis aineiston perusteella olla halu toimia johtajana sekä itse johtamiseen tarvittavat tiedot ja taidot.
Now showing items 1-7 of 7