Browsing by Subject "kaksikielinen kasvatus"

Tavoitteet. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Saksassa asuvien suomalaisäitien näkökulmia lastensa suomen kielen oppimisen tukemiseen. Tutkimuskysymykset ovat: (1) Miksi Saksassa asuvat suomalaisäidit haluavat lastensa oppivan suomen kieltä? (2) Mitä haasteita Saksassa asuvat suomalaisäidit kohtaavat lastensa suomen kielen oppimisen tukemisessa? (3) Mikä tukee Saksassa asuvien suomalaisäitien tavoitteita edistää lastensa suomen kielen oppimista? Teoreettinen viitekehys nojaa sosiokulttuuriseen näkökulmaan kielen omaksumisesta ja ylläpitämisestä. Sosiokulttuurinen lähestymistapa perustuu Lev Vygotskyn (1896-1934) ajatuksiin oppimisympäristön sosiaalisen kontekstin merkityksestä. Kielelliset taidot ja valmiudet opitaan vuorovaikutuksessa muiden yhteisön jäsenten kanssa. Pienen lapsen suomen kielen oppimista tarkasteltaessa vanhempien rooli korostuu. Vanhempi pitää yllä kielellistä ja ei-kielellistä vuorovaikutusta lastensa kanssa. Hän tekee valinnan siitä, mitä kieltä kotona puhutaan. Sen lisäksi vanhempi luo lapselle sen ympäristön, jossa ja josta tämä oppii. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla viittä Saksassa asuvaa suomalaisäitiä Zoomin ja Whatsappin välityksella. Haastattelumenetelmäksi valitsin puolistrukturoidun teemahaastattelun. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analysointia varten hyödynsin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka vaiheita ovat redusointi, teemoittelu ja luokittelu. Tulokset ja johtopäätökset. Suomalaisäitien syyt lastensa suomen kielen oppimisen tukemiselle voidaan jakaa kolmeen ulottuvuuteen, joita ovat äidin oma minäkäsitys ja kuuluminen, lapsen etu ja muuttosuunnitelmat takaisin Suomeen. Perheen sisäisiä haasteita kaksi- ja monikielisessä kasvatuksessa olivat muun muassa, että lapsi puhuu sekakieltä tai vastaa saksan kielellä ja vanhemman pitäytyminen suomen kielen puhumisessa. Lapsen iällä koettiin olevan vaikutusta suomen kielen oppimisen tukemiseen. Ulkoisina haasteina mainittiin muun muassa koronapandemian aiheuttama suomenkielisen toiminnan peruminen ja suomen kielen oppimismahdollisuuksien vähyys ulkomailla. Tekijöinä, jotka tukevat suomen kielen oppimista, äidit mainitsivat suomalaisen lastenkulttuurin, vuorovaikutuksen, Suomi-toiminnan, yhteiskunnan, muun suomenkielisen ympäristön, puolison tuen, yhteisen päätöksen ja tiedonhankinnan.