Browsing by Subject "kaksikielisyys"

Kaksikielisten lasten määrä kasvaa jatkuvasti Suomessa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Suurimmalle osalle kaksikielisistä lapsista kahden kielen omaksuminen sujuu ongelmitta, mutta joukossa on myös lapsia, joiden kielelliset taidot eivät kehity kummallakaan kielellä. Tällöin kyse voi olla kielellisestä erityisvaikeudesta. Kaksikielisten lasten kielellisen erityisvaikeuden arvioiminen voi olla haastavaa, sillä kaksikielisyyden ominaispiirteitä huomioivia arviointimenetelmiä ei juurikaan ole saatavilla, eikä kaksikielisten lasten kielenkehitystä ole mielekästä verrata pelkästään yksikielisten lasten kielenkehitykseen. Perinteisen testauksen rinnalle kaksikielisille lapsille on ehdotettu dynaamista arviointia, joka perustuu oppimisen kapasiteetin arvioimiseen, sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään lapsen osaamistasoon testaushetkellä. Tutkielmassa perehdytään dynaamiseen arviointiin ja sen mahdollisuuksiin kaksikielisten lasten arviointimenetelmänä. Aineisto kerättiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen tammi- ja helmi-kuussa 2016. Hakulauseke muodostettiin termien dynaaminen arviointi, kaksikielinen, lapsi ja kielellinen erityisvaikeus englanninkielisistä vastineista ja aineistohakuun käytettiin EBSCO:n Academic Search Complete-tietokantaa sekä ProQuestin Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA)-tietokantaa. Aineistohaku rajattiin 2000-luvulla tehtyihin artikkeleihin, minkä lisäksi aineiston tuli olla vertaisarvioitua, sen tuli sisältää kaikki hakulausekkeen termit ja siitä tuli olla kokoteksti saatavissa. Haku tuotti yhdeksän artikkelia, joista neljä olivat samoja mo-lemmissa tietokannoissa. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui viisi artikkelia. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että dynaamista arviointia käytettiin erityisesti testaus-opetus-uudelleentestausmenetelmällä ja sen avulla oli mahdollista erotella hyvällä tarkkuudella kielellinen erityisvaikeus normaalista kaksikielisestä kielenkehityksestä. Aineiston vähäisen määrän takia saatua tulosta ei kuitenkaan ole mahdollista yleistää. Tulos on kuitenkin yhte-neväinen aiemman yksikielisillä lapsilla tehdyn dynaamisen arvioinnin menetelmällä toteutetun tutkimuksen kanssa

Finland is continually becoming more multicultural and hence a re-evaluation of the education system is required. The Finnish education system has to adapt in order to maintain its high teaching quality while significant cuts to funding are being made. The question remains, how can quality be improved while funding is decreasing? The aim of my Bachelor’s thesis was to examine what kind of developmental areas kindergarten teachers have noticed in Finnish as a second language instruction. The developmental areas were divided into physical capital resources, human capital resources and organizational capital resources, as first classified by Barney (1991). My aim was to examine where attention must be paid in order to maintain or possibly even improve the quality of teaching. For the purpose of this study a meta-synthesis was conducted by interpreting study results of other qualitative studies in the related area. The research data consisted of four Master’s thesis’ done in 2009 –2014. In order to find similarities between the studies, data was analyzed by means of meta-synthesis. The most significant developmental areas that stood out in every study were the lack of employees in kindergartens, the lack of information kindergarten teachers are provided with Finnish as a second language instruction during teacher education and further education, the lack of time and difficulties in cooperation with both the parents of children learning Finnish as a second language and other partners. The issues that were brought up the most in the studies were related to organizational capital resources such as lack of time. However, according to the results, the single largest developmental area was the kindergarten teacher education and the possibilities for further education that belong under human capital resources. Thus, the results show that the most significant developmental areas are not necessarily dependent on the budget given to education but rather on organizational matters. Overall the study shows that there are numerous developmental areas. This puts into question whether the future and possibilities for further education for those in Finnish as a second language instruction are equal to those who belong to the main population.

Kielen kehityksen tukeminen ennen kouluikää on yksi opettajan tärkeimmistä tehtävistä, sillä kielen oppiminen on yhteydessä sosiaalisuuteen, ajatteluun ja oppimiseen sekä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka varhaiskasvatuksessa huomioidaan ja tuetaan lasten kielen kehitystä. Toteutin tutkielman laadullista menetelmää käyttäen ja analyysimenetelmäksi valitsin aineisto-lähtöisen sisällönanalyysin. Aineistona tässä tutkielmassa toimi vuoden 2018 Varhaiskasva-tussuunnitelman perusteet, josta tarkastelin ainoastaan kielen kehitykseen liittyvät luvut. Vaikka ihmisellä on synnynnäinen taipumus kielen oppimiseen, ympäristöllä on suuri merkitys kielen omaksumisessa ja sen kehittymisessä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa nousikin esiin erityisesti vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitys lasten kielellisessä kehityksessä. Sekä lasten keskinäistä vuorovaikutusta että lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välistä vuorovaikutusta pidettiin lapsen kielen kehitystä tukevana ja edistävänä. Myös varhaiskasvatuksen ja kotien välisen yhteistyön tärkeyttä korostettiin lasten kielen kehityksen tukemisessa. Pyrin tutkielmassa tarkastelemaan myös sitä, millaisia työkaluja opettajille tarjottiin lasten kielen kehityksen tukemiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta Varhaiskasvatussuunnitelmassa ei juurikaan noussut esiin konkreettisia ohjeita tuen toteuttamiseksi käytännössä.

The aim of this study was to find out the methods and practices, used by pre-school teachers in everyday life of preschool, to support children with immigrant background the development and learning of their Finnish language. In addition to methods and practices my goal was to find out pre-school teachers’ opinion on what kind of learning environment supports the development of the Finnish language and how important they think their own role as teachers is in the children’s Finnish language development. The theory is based on the studies of native language and its importance for a child, the definition of bilingualism and second language learning. In addition to these parts the theory contains information of methods how to support Finnish language learning and development, the importance of learning environment and the role of an adult in the development of the Finnish language. The study involved six kindergarten teachers. Five of them had graduated from Ebeneser- college and one from the University of Helsinki. All teachers are working in pre-school classes, where some children have an immigrant background. I carried out the data collection using a theme interview and observation of the physical learning environment. This study is a qualitative case study research and interviews were analysed using content analysis. The physical learning environment observation I left almost entirely without an analysis, because the material of the observation didn’t produce supporting results to my research. The results showed that it is possible to support the Finnish language development with various ways in pre-school. In most responses came out the use of images, correct child's speech and paying attention to your own speech, small group activities and the utilization of the different situations in language learning. Almost all of the teachers saw the learning environment as an important support for the development of the Finnish language, but not all of the teachers paid attention to the environment or tried to highlight the Finnish language in their groups’ premises. All the teachers felt that their own role is important from the perspective of the Finnish language learning and development. Most of the teachers thought that the role of the teacher is very important, and the development of the Finnish language must be supported systematically. Finnish as a second language- teaching was organized in only three of the participating research groups, which was a surprise to myself. Today it is not defined that the Finnish as a second language- teaching would be obligated and half of the teachers saw that the Finnish as a second language- teaching is happening at all times.

Tavoitteet. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Saksassa asuvien suomalaisäitien näkökulmia lastensa suomen kielen oppimisen tukemiseen. Tutkimuskysymykset ovat: (1) Miksi Saksassa asuvat suomalaisäidit haluavat lastensa oppivan suomen kieltä? (2) Mitä haasteita Saksassa asuvat suomalaisäidit kohtaavat lastensa suomen kielen oppimisen tukemisessa? (3) Mikä tukee Saksassa asuvien suomalaisäitien tavoitteita edistää lastensa suomen kielen oppimista? Teoreettinen viitekehys nojaa sosiokulttuuriseen näkökulmaan kielen omaksumisesta ja ylläpitämisestä. Sosiokulttuurinen lähestymistapa perustuu Lev Vygotskyn (1896-1934) ajatuksiin oppimisympäristön sosiaalisen kontekstin merkityksestä. Kielelliset taidot ja valmiudet opitaan vuorovaikutuksessa muiden yhteisön jäsenten kanssa. Pienen lapsen suomen kielen oppimista tarkasteltaessa vanhempien rooli korostuu. Vanhempi pitää yllä kielellistä ja ei-kielellistä vuorovaikutusta lastensa kanssa. Hän tekee valinnan siitä, mitä kieltä kotona puhutaan. Sen lisäksi vanhempi luo lapselle sen ympäristön, jossa ja josta tämä oppii. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla viittä Saksassa asuvaa suomalaisäitiä Zoomin ja Whatsappin välityksella. Haastattelumenetelmäksi valitsin puolistrukturoidun teemahaastattelun. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analysointia varten hyödynsin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka vaiheita ovat redusointi, teemoittelu ja luokittelu. Tulokset ja johtopäätökset. Suomalaisäitien syyt lastensa suomen kielen oppimisen tukemiselle voidaan jakaa kolmeen ulottuvuuteen, joita ovat äidin oma minäkäsitys ja kuuluminen, lapsen etu ja muuttosuunnitelmat takaisin Suomeen. Perheen sisäisiä haasteita kaksi- ja monikielisessä kasvatuksessa olivat muun muassa, että lapsi puhuu sekakieltä tai vastaa saksan kielellä ja vanhemman pitäytyminen suomen kielen puhumisessa. Lapsen iällä koettiin olevan vaikutusta suomen kielen oppimisen tukemiseen. Ulkoisina haasteina mainittiin muun muassa koronapandemian aiheuttama suomenkielisen toiminnan peruminen ja suomen kielen oppimismahdollisuuksien vähyys ulkomailla. Tekijöinä, jotka tukevat suomen kielen oppimista, äidit mainitsivat suomalaisen lastenkulttuurin, vuorovaikutuksen, Suomi-toiminnan, yhteiskunnan, muun suomenkielisen ympäristön, puolison tuen, yhteisen päätöksen ja tiedonhankinnan.