Browsing by Subject "kaksoisärsytyksen periaate"

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli tuottaa tietoa kehittävään työntutkimukseen pohjautuvan muutoslaboratorio-kehittämismenetelmän käyttömahdollisuuksista. Tutkimuksessani perehdyin siihen, millaisiin kehittämistarpeisiin muutoslaboratoriointerventiolla voidaan vastata sekä siihen, millaisia teoreettisia käsitteitä muutoslaboratorioiden analyysissa on käytetty ja mitä nämä käsitteet kertovat muutoslaboratoriomenetelmästä. Aiemmassa tutkimuksessa näihin kysymyksiin ei ole perehdytty, vaikka käytännön työelämässä toimiville näillä kysymyksillä voi olla suuri merkitys. Tutkimukseni oli narratiivinen eli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Sen tavoitteena oli erityisesti järjestää eri tutkimusartikkeleista löytyvää fragmentaalista tietoa ehyeksi kokonaisuudeksi. Aineistoni koostui kuudesta, aineistonhakuhetkellä vertaisarvioiduksi artikkeliksi Helka-tietokannassa merkitystä tekstistä, jotka käsittelivät muutoslaboratoriota koulutukseen liittyvissä hankkeissa. Analysoin aineistoni sisältöanalyysin keinoin. Tutkimustulosteni mukaan muutoslaboratoriota voitiin käyttää menestyksekkäästi kehittämisinterventiona silloin, kun kehittämiseen liittyi ristiriitoja. Tutkimustulosteni mukaan muutos-laboratorion osallistujien ei välttämättä tarvinnut edustaa organisaation eri positioita, osallistujamäärä saattoi poiketa muutoslaboratorion "ihanneosallistujamäärästä" ja kehittämisinterventiossa käytetty peiliaineisto edusti monipuolisesti eri aineistolajeja. Myös ongelmat, joiden ratkaisemiseksi muutoslaboratoriota käytettiin, näyttäytyivät monenlaisina. Tutkimustulosteni perusteella muutoslaboratoriota voidaan pitää varsin joustavana kehittämismenetelmänä. On kuitenkin huomioitava, että tutkimustulokseni on saatu koulutukseen liittyvistä muutoslaboratoriohankkeista, joten ne eivät välttämättä ole yleistettävissä kaikkiin muutoslaboratoriohankkeisiin. Jatkossa muutoslaboratoriota koskevassa tutkimuksessa olisi hyvä tutkimustulosten yleistettävyyden tutkimisen lisäksi paneutua toimintajärjestelmän kolmiomallin käyttöön osana muutoslaboratoriota sekä siihen, miten muutoslaboratoriosta voitaisiin kehittää toimiva kehittämismenetelmä myös heille, jotka eivät pysty hahmottamaan graafisia esityksiä.