Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kuluttaja"

Sort by: Order: Results:

  • Haapalainen, Janita (2016)
    Sustainable fashion is phenomena that also fast fashion brands have taken as a part of their business plan. Clothing companies tell about their responsibility goals for sustainability development in corporate sustainability reports. These responsibility reports are usually used as a base for marketing texts in clothing companies’ Internet sites, and consumers can base their opinions about a company’s responsibility on these texts. The aim of this study is to research the discourses of sustainable fashion that companies are building in their marketing texts and how the marketing texts’ perceptions of sustainable fashion are related to the concept of sustainable fashion as defined in the study. The qualitative study was carried out using discourse analysis as the study method. The data consisted of three global clothing companies’ marketing texts that were collected from their internet sites and further from the categories that address responsibility. The data was analyzed by searching expressions that could embody sustainability or sustainable fashion. These expressions were then categorized as possible discourses of sustainable fashion. Five discourses of sustainable fashion were found. The discourse of responsibility typified the importance of responsibility to the companies by investing in responsibility by setting policies and by improving the supply chain management. The discourse of presence concentrated on the companies’ social activities such as education and employment of children and women on the production countries. The discourse of collaboration emphasized collaboration as especially positive action to the companies, helping them in building more positive picture and get forward with their actions. The discourse of nature conservation emphasized the reduction of the natural resources and the prevention of environmental problems. The discourse of consumerism concentrated on guiding the consumers on more sustainable activities. Based on the results, the clothing companies’ perceptions of sustainable fashion concentrate especially on securing the ecological and social sustainability. The economical side of sustainability emerged mostly as companies’ desire to keep the prices affordable. The business is not built on sustainability, but instead it can be seen as separate part of the business, which appears for example as separate sustainable fashion collections.
  • Ahlgren, Alisa (2023)
    Tutkielmassa tutkin kuluttajakasvatusta, sen taustoja ja sen tuomia mahdollisuuksia lasten talousosaamisen mahdollistajana sekä kestävämmän tulevaisuuden rakentajana. Kuluttajakasvatus on keskeisessä osassa puhuttaessa yhdenvertaisemmasta sekä kestävämmästä tulevaisuudesta, sillä siihen liittyy monenlaisia näkökulmia. Koulussa tapahtuvalla kuluttajakasvatuksella voidaan myös melko tasavertaisesti edesauttaa sitä, että jokainen oppilas saa edes jonkin verran ymmärrystä taloustaidoista ja kuluttamiseen liittyvien teemojen tärkeistä aiheista. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen kuluttamisen ja kuluttajuuden käsitettä, kuluttajakasvatusta sekä kuluttajakasvatuksen toteutumista peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa. Tutkielmassa mukana on viisi tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu vuoden 2000 jälkeen. Näistä kolme on suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä, joista toinen on Tanskasta ja toinen Turkista. Tutkielmassa tulokset painottavat kuluttajakasvatuksen tärkeyttä ja sen erilaisia mahdollisuuksia kestävämmän ja tasavertaisemman tulevaisuuden rakentajana. Tutkielma toi myös esiin millaisia opetusmenetelmiä kuluttajakasvatuksen käsittelyssä koulumaailmassa voisi olla hyvä hyödyntää. Lisäksi kahdessa tutkielmaan valikoituneista artikkeleista, kerrottiin kyselytutkimuksen sekä haastattelun muodossa toteutetuista tutkimuksista, joissa tutkittiin oppilaiden kokemuksia kuluttajakasvatuksen tärkeydestä sekä myös siitä, miten nuoret ovat kokeneet koulun talouskasvatuksen. Näistä artikkeleista nousi esiin tarve kuluttajakasvatukselle erilaisista sosioekonomisista asemista tulevien nuorten tasavertaisemman tulevaisuuden rakentajana sekä se, että kuluttajakasvatuksen aiheet on tärkeä integroida osaksi lasten ja nuorten oman arjen teemoja ja asioita.
  • Vinni, Nina (2022)
    Kotitalouksien ylivelkaantuminen, maksuhäiriömerkinnät ja taloudelliset taidot ovat olleet näkyvästi esillä viime vuosien uutisoinnissa. Voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan kuluttaja- ja talousosaaminen on yksi kotitalousopetuksen keskeisistä sisältöalueista. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida kotitalouden oppimateriaaleja ja tarkastella millaisia kuluttajuuden teemoja niissä nostetaan esiin sekä pohtia kuinka ne vastaavat perusopetuksen opetussuunnitelman kuluttajakasvatuksen tavoitteisiin. Oppikirjat ovat edelleen käytetyimpiä oppimateriaaleja peruskoulussa, jonka vuoksi niiden tutkiminen on tärkeää. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistoksi valittiin kolme kotitalouden oppikirjaa ja niiden mahdolliset verkkomateriaalit. Oppikirjat valittiin aineistoksi sen perusteella, että ne olivat voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisia ja suunnattu käytettäväksi koko yläkoulun ajan. Tutkielmassa aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla peilaten tutkimusaineistoa teoreettiseen viitekehykseen. Tutkielman aineistona käytetyt oppikirjat olivat laajuudeltaan noin 320-sivuisia. Jokaisen oppikirjan erillinen kuluttajuusosio oli keskimäärin 18 sivun mittainen. Kuluttajuuden teemoja nostettiin esiin myös muissa oppikirjan luvuissa. Vaikka analysoidut oppimateriaalit olivat voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisia ja ne käsittelivät monipuolisesti kuluttajuutta, ei niiden sisältö vastannut kattavasti kaikkiin opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja niistä löytyi vanhentunutta tietoa. Tämä johtui todennäköisesti painetun oppikirjan julkaisuvuodesta. Verkko-oppimateriaalit täydensivät painettuja materiaaleja, ollen myös monikäyttöisempiä ja ajantasaisempia, jonka vuoksi niille on tarvetta. Vaikka tarjolla olevat oppimateriaalit vastaisivat voimassa olevan opetussuunnitelman tavoitteisiin, saattaa toteutus jäädä ohueksi ja tavoite tasa-arvoistavasta kuluttajakasvatuksesta ei toteudu.
  • Viljaala, Mirva (2019)
    This study’s goal was to describe young female students as consumers and to create a new consumer type that represents young female students. The aim was to find similarities and differences between young female students’ stories about their consumption and four different consumer types presented by Saarinen (2001, 52). In this study the young female students’ experiences about consuming in their every-day student life are being described. The study was conducted with a qualitative research approach. The data was collected with themed group conversation. This method was created by putting the characteristics of theme interview and group conversation together. Four young female students participated in the themed group conversation. The themes for the themed group conversation were created based on Saarinen’s (2001, 52) four different consumer types. The students’ consumption stories were formed during the themed group conversation and those stories were analysed in two steps. First in the content analysis the data was divided by themes related to Saarinen’s (2001, 52) different consumer types. Later a new consumer type was created with narrative analysis by consumption stories by the students. There were similarities and differences with the students’ consumption stories and Saarinen’s (2001, 52) consumer types. In each students’ experiences of consumption were different features of more than one consumer type. The new consumer type was created by the consumption stories of the students and was named as thrifty considerer. Thrifty considerer saves money target-oriented regularly, buys only in need and considers environment when doing consumption decisions. In the future it should be researched what kinds of other consumer types there is among students and form new consumer types to describe for example a student with a family or a student with an earlier degree.
  • Hoffrén, Noora (2020)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuluttajuuden vaikutuksia nuorten identiteettiin, nuorten kokemuksia omista taloustaidoista ja tekijöitä, jotka vaikuttavat niihin. Myös käyttörahan määrään vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin. Aiemmat vähäiset tutkimukset aiheesta osoittavat vanhempien olevan suuressa asemassa taloustaitojen opettamisessa, ja että kuluttajakasvatusta kaivattaisiin kouluihin enemmän. Tutkielmassa otetaan selvää, miten kuluttajuus vaikuttaa nuorten identiteettiin, minkälaisiksi nuoret kokevat taloustaitonsa sekä mitkä tekijät vaikuttavat nuorten taloustaitoihin ja käytettävissä olevan rahan määrään. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kuudesta tutkimusjulkaisusta. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli muodostaa luonteva kokonaiskuva nuorten taloustaidoista. Aineisto hankittiin pääosin hakukone Googlea ja Google Scholaria sekä Helsingin yliopiston hakupalvelu Helkaa hyödyntäen. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä, jotta saatiin parhaiten ja edustavimmin kuvattua tekstin merkitykset. Aineiston käsittelyyn käytettiin teemoittelua, eli tekstissä esiintyneet ilmaisut jaettiin viiteen värikoodattuun luokkaan. Nuorten käyttämät tavarat ja palvelut sekä oma tyyli olivat tärkeitä osia itsensä esille tuomisessa ja itsetunnon kohottamisessa. Nuoret ilmaisivat itseään ja sosiaalista asemaansa erityisesti (merkki)vaatteilla. Isoa osaa nuorista kiinnosti oman rahankäytön suunnittelu ja talousasiat. Heillä oli kattava käsitys, minkälaiset piirteet omasi taloustaidoiltaan huono henkilö verrattuna henkilöön, jonka taloustaidot olivat hyvät. Talousosaamisen tasoon vaikuttivat nuoren oma kiinnostus talousasioita ja -taitoja kohtaan sekä talousopetukseen osallistuvat tahot ja niiden käyttäjäystävällisyys. Nuorille jaettavan taloustiedon oppimateriaalin luomisessa tärkeintä oli sen käytännöllisyys ja ajankohtaisuus nuoren elämään juuri sillä hetkellä. Käytettävissä olevan rahan määrään vaikutti eniten sukupuoliero, mutta myös sosioekonomisella asemalla, perhetaustalla ja asuinpaikkakunnalla oli merkitystä.
  • Heiskanen, Siiri (2024)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kokeilla Floorplanner- ja RoomSketcher-sisustussuunnitteluohjelmien ilmaisversioita. Tavoitteena on kuvailla, millaista ohjelmien käytettävyys on. Aiempaa tutkimusta sisustussuunnitteluohjelmien käytettävyydestä on niukasti. Sisustusalan ammattilaisten ja -opiskelijoiden mielipiteitä muiden suunnitteluohjelmien käytettävyydestä on tutkittu, mutta kuluttajien näkökulma puuttuu täysin. Käytin tutkimuksessa sovellettua käytettävyystestausta ja testauksen jälkeistä kyselylomaketta. Käytettävyystestinä oli luoda ohjeiden mukainen huone ja sijoittaa huoneeseen keittiökalusteet sekä muut kalusteet osoitetuille paikoille. Tein testin itse molemmilla ohjelmilla eri päivinä, ja täytin heti testin jälkeen kyselylomakkeen. Tulkitsin tuloksia Nielsenin (1994, s. 26; 2012a) käytettävyystekijöiden mukaisesti omalla subjektiivisella näkemykselläni. Tutkimuksen tulokset eivät olleet yksiselitteiset. Ohjelmien käytettävyydessä oli eroja. Kvalitatiivisesti tulkiten Floorplanner-ohjelma oli helppokäyttöinen ja mielekäs käyttää. RoomSketcher-ohjelmaa oli suhteellisen helppo käyttää, mutta käyttö ei ollut mielekästä. Käytettävyystestiä ei ollut täysin mahdollista suorittaa kummallakaan ohjelmalla, koska kummassakaan ohjelmassa ei ollut kaikkia tarvittavia huonekaluja. Lisäksi RoomSketcher-ohjelman ilmaisversiossa ei voinut käyttää 3D-ominaisuuksia, mikä vaikutti olennaisesti käytettävyyteen. Jotta kvantitatiivista analysointia voisi tehdä, tulisi tutkimus toteuttaa virallisen käytettävyystestauksen mukaisesti useammalla testikäyttäjällä.
  • Virto, Riia (2023)
    Globaalina sekä kansallisena tavoitteena on vahvistaa hiilineutraalia ruokajärjestelmää ja ekologista ruokavaliota. Kuitenkin ruoan hinta on noussut, joka vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä valintoja. Ruoan valinnan taitoja harjoitellaan koulussa kotitalouden oppitunneilla, sekä kotitalouden opetussuunnitelmaan on kirjattu tavoitteita, jotka ohjaavat terveellisiin valintoihin, ympäristötietoiseen toimintaa sekä vastuulliseen kuluttajuuteen. Lopulliset valinnat raaka-aineista tekee usein opettaja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat kotitalousopettajan raaka-ainevalintoihin suomalaisissa peruskouluissa. Tutkimus toteutettiin sekä kvalitatiivisena, että kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin lokakuussa 2023 sähköisellä kyselylomakkeella Facebookin Kotitalousopettajat-ryhmästä. Kyselyyn vastasi 81 vastaajaa, joista tarkastelun kohteeksi valikoitui 77 koti-talousopettajaa. Aineistosta analysoitiin kvantitatiivisia tunnuslukuja sekä analyysiä täyden-nettiin laadullisella sisällönanalyysillä. Analyysissä vastaukset ryhmiteltiin neljään luokkaan: raha, ympäristövaikutukset, määrä ja muut tekijät. Tutkimuksen vastauksista nähtiin, että kotitalousopettajien raaka-ainevalintoihin vaikuttavat erityisesti hinta, ympäristötietoiset valinnat ja määrä, johon lukeutui muun muassa myynti- sekä pakkauskoko. Lisäksi tulokset osoittivat, että perusopetuksen opetussuunnitelmalla oli vaikutusta raaka-ainevalintoihin, joka näkyi vastauksissa muun muassa raaka-aineiden sekä oppisisältöjen monipuolisuutena, terveellisyytenä ja hävikin minimoimisena. Lisäksi ne opettajat, joiden raaka-ainevalintaa ohjasi vuosittainen raaka-ainebudjetti, toivat esiin, että rajallisen budjetin vuoksi käytännöntyöskentelystä jouduttiin tinkimään, sekä muun muassa kotimaiset marjat ja kala jätettiin valintojen ulkopuolelle. Raaka-ainevalintoihin pohjautuva tutkimus on tärkeää, sillä tulokset antavat tietoa siitä, että opettajat pyrkivät valinnoillaan ympäristöystävällisyyteen, sekä käyttämään monipuolisesti erilaisia raaka-aineita. Kuitenkin käytettävissä olevien varojen vuoksi muun muassa ympäristöystävällisyydestä, sekä eettisyydestä joudutaan tinkimään.
  • Tuppurainen, Niina (2020)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tietoa tekstiilijätteestä saadaan Helsingin Sanomien verkkoartikkeleista. Tähän etsittiin ratkaisua vastaamalla kysymyksiin, mitä tekstiilijätteestä kirjoitetaan verkkoartikkeleissa, millainen ilmiö tekstiilijätteestä muotoutuu ja millaisia teemoja kirjoituksista nousee esille. Tekstiilijäte on ajankohtainen ja ongelmallinen aihe, jonka vähentämiseksi pyritään jatkuvasti löytämään uusia keinoja. Suomessa kotitaloudet ovat suurimpia tekstiilijätteen tuottajia. Sanomalehdet tavoittavat suurimman osan suomalaisista ja niiden tarkoituksena on kuvata asiat totuudenmukaisina. Menetelmät. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Aineistona tutkimuksessa on vuosien 2010-2019 aikana ilmestyneet Helsingin Sanomien verkkoartikkelit tekstiilijätteestä. Aineisto kerättiin hyödyntämällä Helsingin Sanomien verkkolehden hakutoimintoa, hakien artikkeleita ”tekstiilijäte” hakusanalla. Aineistoon valittiin 17 artikkelia, lehden eri palstoilta. Aineiston valinnassa hyödynnettiin harkinnanvaraista otantaa jättämällä pois artikkelit, jotka vain sivusivat aihetta. Myös mielipidekirjoitukset jätettiin pois aineistosta. Aineistoa analysoitiin teemoittelemalla, hakien samalla vastauksia toiseen tutkimuskysymykseen. Tulokset. Tutkimuksessa saatiin selville, että tekstiilijätteestä kirjoitetaan monen eri teeman kautta. Verkkoartikkelit antavat hyvin laajan kuvan tekstiilijätteen synnystä ja tavoista pienentää sitä. Teksteissä painottui kuluttajan oma rooli tekstiilijätteen tuottajana ja vastuullisena kuluttajana. Tekstiilijätteeseen liittyvistä kirjoituksista nousi esille erilaisia teemoja liittyen tekstiilien kierrätykseen, kulutukseen ja ympäristövaikutuksiin. Tekstiilijätteestä muodostui kirjoitusten perusteella moniuloitteinen ilmiö, jonka ongelmallisuuteen kehitetään jatkuvasti uudenlaisia ratkaisuja.
  • Patronen, Greta (2018)
    The aim of the study was figure out which kind of knowledge consumer can get from online about recycling postconsumer textile waste. The landfill prohibition of organic waste which came into force in 2016 forbids textile waste end up to landfill. This caused confusion among consumers because many people thought that textiles are not allowed in garbage anymore. The study investigated the possibility of postconsumer textile waste when it cannot be recycled to charity or flea markets. According to previous reports the Finns would be interested in recycling all the textile waste generated from home but information and a concrete place to recycle it is not known. The material in the study is five recycle themed websites that introduce possible ways to recycle old textiles. The material was collected using an internet search engine for which three people were asked to define search terms for search. Five websites were selected discretionally from search results and then analyzed using content analysis. Based on the research questions a table was created where all the necessary information was collected. Finally the information was summarized. According to the results postconsumer textile waste can be recycled by transporting it to mixed waste, dump collection or shop collection points. The amount of textile waste can also be reduced by paying attention to consumption and the age of textiles can be length by utilizing them in cleaning or weaving material. The information about recycling textile waste has remained the same for some decades. Most of the textile which are exported to recycle end up being utilized as energy in waste incinerators, materials of industrial or business reuse.
  • Paavola, Tiina (2017)
    The purpose of the study was to compare two different price groups of jeans and find out how they differ in their durability. The theoretical background of the study presented the concept of quality, the consumer's role in evaluating the price-quality ratio of products and the denim fabric as a material from a durability point of view. Previously, the durability of three different price group jeans was studied after one and five wash cycles and the effect of elastic fiber on the durability of denim. This study also looked at the impact of consumer expectations on quality assessment. The research was mainly quantitative, but the analysis was diversified with qualitative approaches. The research material was collected by experimental methods in laboratory conditions using textile standards based tests. The experiment examined three expensive and three cheap jeans (98% CO, 2% EL) in three different tests by measuring their performance specifications in tearing strength, abrasion resistance and colorfastness of the dye. The results of the study were presented in figures. In the conclusions, the results were analyzed and compared with each other on the basis of price. Expensive denim jeans proved to be a little more durable than the cheap denim jeans, but the result is not unambiguous. According to the study, the durability of jeans is not primarily affected by their price, because cheap jeans also received some good results in the tests. When evaluating the quality, some other factors have to be taken into account in addition to the price, texture, fiber content, dyeing and finishing of the fabric. Conclusions were made from three tests, so more experimental research is needed.