Browsing by Subject "kuluttajaetnosentrismi"

Etnosentristinen kuluttaja suosii ostoksissaan omassa kotimaassaan tuotettuja elintarvikkeita. Kuluttajaetnosentristisiä valintoja perustelevat kotimaisen koettu ylivertaisuus, kotimaan talouden tukeminen ja ekologisuus. Kuluttajaetnosentrismi voi myös toiseuttaa mielikuvia vieraista kulttuureista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten kuluttajien tuontiruokaa koskevien ostopäätösten muodostumista etnosentrismin näkökulmasta: Mistä syistä kuluttajat joko ostavat tai jättävät ostamatta ulkomaisia ruokatuotteita? Tutkimus selvittää myös, millaiseen tietoon suomalaisten kuluttajien mielikuvat ulkomaisesta ruoasta perustuvat. Tutkimus pyrkii arvioimaan suomalaisten kuluttajien tuontiruokaa koskevien mielikuvien luotettavuutta sekä etnosentrismin vaikutuksia mielikuviin ulkomaisesta ruoasta. Tämän fenomenografisen tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui puolistrukturoiduilla haastatteluilla kuudelle työssäkäyvälle suomalaiselle kuluttajalle Pohjois-Pohjanmaan alueella. Haastateltaville esitettiin seitsemän erilaista ruokatuotekuvaa, joihin oli liitetty tuotteen ulkomainen alkuperämaa ja kysyttiin, ostaisiko tuotteen, jonka jälkeen tiedusteltiin syytä ostopäätökselle ja mihin tietoon perustelu nojasi. Haastatteluista saatu litteroitu aineisto käsiteltiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että suomalaiset kuluttajat jättävät ostamatta tuontiruokaa kuluttajaetnosentristisin perustein. Tuontiruokaa haastateltavat olivat valmiita ostamaan tietoisesti korvatakseen kotimaisen tuotteen puuttumisen tai ruokatuotteeseen liitetyn maun autenttisuuden takia. Tuontituotteen alkuperämaata koskevat mielikuvat eivät vaikuttaneet pääasiallisesti ostopäätöksiin. Kuluttajan omaa terveyttä suojeleva ja voimavaroja säästävä sekä kotimaataan taloudellisesti tukeva etnosentristinen ajattelu nousi tuloksista vahvimmin esiin. Vinouttavaa etnosentrismiä oli havaittavissa eniten tiedonpuutteen takia. Haastateltavien tietolähteinä tuontiruokaa koskien toimivat omilla kokemuksilla saatu tieto, läheisiltä saatu informaatio, kansallisella tasolla jaetut mielikuvat ja hiljainen viranomaistieto. Suomalaisilla kuluttajilla olevan ulkomaalaista ruokaa koskevan tiedon voidaan tutkimuksen perusteella todeta olevan enimmäkseen subjektiiviseen ja luotettavuudeltaan hataraan tietoon pohjautuvaa. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa perustella tarvetta suomalaisten kuluttajien kriittisen medialukutaidon ja itsenäisen tiedonhaun kehittämiseksi peruskoulussa.