Browsing by Subject "kuluttajuus"

Now showing items 1-7 of 7

Ekologisuuden arvostuksen siirtyminen nuorten aikuisten päivittäisiin kulutustottumuksiin

Aroniitty, Elisa (2022)

Kulutusvalinnat nähdään yhtenä elämäntyylimme ilmentäjänä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttajana tämän päivän yhteiskunnassa. Tasapainoinen luontosuhde ja maapallon resurssit huomioiva kulutuskäyttäytyminen olisi ihanteellinen tavoite tulevaisuutta ajatellen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää aiemman tutkimuksen pohjalta, mitkä tekijät hankaloittavat nuorten aikuisten ekologiseen kuluttamiseen pyrkimistä ja tasapainoisen luontosuhteen saavuttamista. Tutkielmassa luodaan kuva nuorten aikuisten kulutusympäristöstä ja tämänhetkisen kulutuksen roolista. Tutkimuksessa hyödynnetään inhimillisen ekologian teoriaa ajatusmallina luonnon ja ihmisen tasapainoiseen suhteeseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tarkempana tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tutkielmassa pyrittiin vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen aiemmasta tutkimuksesta luodun synteesin perusteella. Tutkimustietoa koostuu ekologisuuden, kulutuksen ja nuorten aikuisten aihepiireistä. Tutkimuksen tarkempana kohteena olivat lapsuuden kodista pois muuttaneet itsestään vastuussa olevat nuoret aikuiset sekä heidän kulutusvalintansa sekä arvonsa. Tämän tutkielman mukaan nuorten aikuisten kulutusvalintoihin on monia perusteita nuorten sisäisestä arvomaailmasta sekä ulkoisesta ympäristöstä. Tutkielman tulokset antavat viitteitä arvojen ja käytännön kulutusvalintojen välillä olevista ristiriidoista. Keskeisempinä tuloksina nousi puute tiedosta, ajasta, taidoista sekä mahdollisuudesta kuluttaa ekologisesti sekä ekologisten arvojen heikkous verrattuna yksilöllisiin välitöntä hyötyä tuoviin arvoihin. Kulutuksen vähentäminen sekä välttämättömässä kulutuksessa pidättäytyminen nousivat aiemmasta tutkimuksesta konkreettisiksi keinoiksi tuoda ekologisuutta käytäntöön. Nuorten aikuisten kuitenkin havaittiin kiertävän ekologisia kulutuspäätöksiä ja perustelevan kulutuksen välttämättömyyttä monilla eri keinoilla.
Erilaiset kestävät kulutuksen vähentämisen tavat 5 ekotekoa -haasteessa

Rytky, Annukka (2024)

Ympäristökriisin myötä kestävä kuluttaminen on noussut keskusteluihin puhuttaessa kuluttajien mahdollisuuksista vaikuttaa heidän omaan hiilijalanjälkeensä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset suosivat kestävän kulutuksen vähentämisen tapoina tiukan kieltäytymisen ja rajoittamisen sijaan siirtymistä erilaisiin kestävämpiin vaihtoehtoihin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia tapoja, joilla sosiaalisen median 5 ekotekoa -haasteeseen osallistuneet ihmiset kertoivat kestävästi vähentäneensä kulutustaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistona käytettiin 5 ekotekoa -haasteeseen luotuja Instagram-julkaisuja. Aineisto koostui yhteensä 61 julkaisusta, jotka sisälsivät yhteensä 278 kestävään kuluttamisen vähentämiseen liittyvää ekotekoa. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen Limin (2017) ja Luukkosen (2020) malleja kestävästä kuluttamisen vähentämisestä. Tutkimuksen tulosten mukaan suosituimmat tavat kestävään kuluttamisen vähentämiseen olivat erilaisiin kestävämpiin vaihtoehtoihin siirtyminen, mikä on tuloksena yhdenmukainen Luukkosen (2020) haastattelututkimuksen kanssa. Muita merkittäviä kuluttamisen vähentämisen tapoja olivat yksilön hiilijalanjäljen kannalta merkittäviksi koetuista päästölähteistä kuten lentomatkustamisesta kieltäytyminen. Lisäksi julkaisuissa kuvatuissa ekoteoissa nousi esiin pyrkimys vaikuttaa omalla toiminnalla oman kulutuksen lisäksi myös ympäröiviin ihmisiin ja ympäristöön. Tutkimus muodostaa kuvaa niistä teoista, joita kuluttajat ovat valmiita arjessaan tekemään kestävämmän toiminnan nimissä.
Kuluttajakasvatus yhdenvertaisemman tulevaisuuden rakentajana

Ahlgren, Alisa (2023)

Tutkielmassa tutkin kuluttajakasvatusta, sen taustoja ja sen tuomia mahdollisuuksia lasten talousosaamisen mahdollistajana sekä kestävämmän tulevaisuuden rakentajana. Kuluttajakasvatus on keskeisessä osassa puhuttaessa yhdenvertaisemmasta sekä kestävämmästä tulevaisuudesta, sillä siihen liittyy monenlaisia näkökulmia. Koulussa tapahtuvalla kuluttajakasvatuksella voidaan myös melko tasavertaisesti edesauttaa sitä, että jokainen oppilas saa edes jonkin verran ymmärrystä taloustaidoista ja kuluttamiseen liittyvien teemojen tärkeistä aiheista. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen kuluttamisen ja kuluttajuuden käsitettä, kuluttajakasvatusta sekä kuluttajakasvatuksen toteutumista peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa. Tutkielmassa mukana on viisi tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu vuoden 2000 jälkeen. Näistä kolme on suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä, joista toinen on Tanskasta ja toinen Turkista. Tutkielmassa tulokset painottavat kuluttajakasvatuksen tärkeyttä ja sen erilaisia mahdollisuuksia kestävämmän ja tasavertaisemman tulevaisuuden rakentajana. Tutkielma toi myös esiin millaisia opetusmenetelmiä kuluttajakasvatuksen käsittelyssä koulumaailmassa voisi olla hyvä hyödyntää. Lisäksi kahdessa tutkielmaan valikoituneista artikkeleista, kerrottiin kyselytutkimuksen sekä haastattelun muodossa toteutetuista tutkimuksista, joissa tutkittiin oppilaiden kokemuksia kuluttajakasvatuksen tärkeydestä sekä myös siitä, miten nuoret ovat kokeneet koulun talouskasvatuksen. Näistä artikkeleista nousi esiin tarve kuluttajakasvatukselle erilaisista sosioekonomisista asemista tulevien nuorten tasavertaisemman tulevaisuuden rakentajana sekä se, että kuluttajakasvatuksen aiheet on tärkeä integroida osaksi lasten ja nuorten oman arjen teemoja ja asioita.
Mainostaminen, tuotesijoittelu ja kuluttaminen Roni Backin ja mmiisaksen YouTube-videoilla

Jalkanen, Iiro (2020)

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kaupallista sisältöä ja sen esiintymistä nuorten suosimien suomalaisten YouTube-sisällöntuottajien videoilla. Aikaisempi aiheesta tehty tutkimus oli tehty enimmäkseen markkinatutkimuksena. YouTube on ilmiönä melko uusi ja se on saa-vuttanut valtavan yleisön varsinkin nuorten keskuudessa. Tästä syystä kaupallisiin sisältöihin lähdettiin etsimään tulkintaa kuluttajakasvatuksen näkökulmasta keskittyen juuri mainontaan, markkinointiyhteistyöhön, tuotesijoitteluun ja kuluttamiseen. Tarkoituksena oli siis tunnistaa videoilta edellä mainittuja ilmiöitä ja löytää sieltä mahdollisesti sellaista sisältöä, josta sekä kasvattajien että nuorten tulisi olla tietoisia. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui kahden suomalaisen tubettajan Roni Backin ja mmiisaksen julkaisemia videoita. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä aineistoanalyysina, jossa videoi-den kaupallisesta sisällöstä tehtiin erilaisia havaintoja. Aineisto koostui lopulta yhteensä kym-menestä YouTube-videosta, jotka ovat kaikki ajalta ennen koronaviruksen aiheuttamaa maa-ilmanlaajuista pandemiaa. Pandemian jälkeinen analyysi voisi mahdollisesti tuottaa erilaisia tuloksia. Lopputuloksena aineistosta voidaan todeta, ettei videoilla esiinny ainakaan tarkoituksellista negatiivista vaikuttamista tai piilomainontaa. Silti joitakin huolestuttaviakin ilmiöitä nousi esiin. Aineistosta löytyi esimerkiksi sisältöä, jossa ulkonäköpaineita lievitettiin ulkonäköön kulutta-malla. Tutkimustulosten perusteella laajemmalle jatkotutkimukselle olisi tarvetta.
Mihin rahojen pitäisi riittää? Subjektiivinen köyhyys sateenkaariperheissä

Jylhälehto, Sini (2021)

Tutkielma tarkastelee sateenkaarilapsiperheiden toimeentuloa tilanteissa, joissa rahat eivät riitä tarpeellisen elintason tyydyttämiseen. Tutkimuksessa kartoitetaan perheiden tarpeita, joiden tyydyttäminen on heille tärkeää heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Perheiden kokemuksista nousevia tarpeita elämänlaadun näkökulmasta. Tutkimuksen konteksti on sosio-taloudellinen, joten tarkastelu keskittyy siihen, mitä vaikutuksia kuluttamisella ja sen rajallisuudella on tutkittavien kokemuksiin suhteessa muihin ihmisiin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuluttamisella ja näin ollen kulutusmahdollisuuksien rajallisuudella on vaikutusta jo lapsuusiässä henkilön sosiaaliseen asemaan ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen vertaistensa joukossa. Köyhyys näyttää vaikuttavan myös lapsen itsenäistymiseen ja itsenäisen ajattelun kehittymiseen. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusaineistona on Monimuotoiset perheet -verkoston luoman ja keräämän Mihin rahat riittävät? -kysely. Kyselyyn vastasi yhteensä 528 henkilöä, heistä 43 ilmoitti perhemuodokseen sateenkaariperheen, eli joku perheen aikuisista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Aineisto koostui neljän avoimen kysymyksen vastauksista, joita oli yhteensä 90 kappaletta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Vastaukset pelkistettiin, jonka jälkeen ne luokiteltiin niin, että ne vastasivat kysymyksiin ”Mikä vaikuttaa kotitalouden taloudelliseen tilanteeseen?” ja ”Mihin kotitalouden rahat eivät riitä?”. Viimeisessä vaiheessa aineistosta etsittiin esiin nousevia tarpeita. Tutkimus osoittaa, että perheiden perustarpeet tulivat tyydytetyksi olemassa olevilla varoilla, tuloilla ja tukikeinoilla. Perustarpeiden tyydyttäminen ei kuitenkaan näytä riittävän tarpeellisen ja yhteiskunnassa normaalina pidetyn elintason saavuttamiseen. Perheenjäsenten kehitykselliset ja kokemukselliset tarpeet jäävät usein toteutumatta, mikä aiheuttaa yhteiskunnassa ulkopuoliseksi jäämisen tunteen. Tämä on signaali siitä, että pelkästään perustarpeiden tyydyttäminen ei ole riittävää, jotta pienituloiset perheet voisivat tuntea olevansa yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä.
Second-hand -sisustustuotteiden representaatio Koti ja keittiö -lehden kotiesittelyissä vuonna 2021

Varis, Riitta (2022)

Sisustaminen on suosittu harrastus ja tutkitusti keino rakentaa omaa identiteettiä. Kestävä sisustaminen on nouseva trendi. Mitä kestävä sisustaminen tarkoittaa käytännössä? Aiheesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta. On tutkittu suomalaista sisustus- ja esinekulttuuria, asumiseen liittyviä psykologisia merkityksiä sekä kuluttajuutta. Ekologinen sisustaminen esittäytyy esim. aikakausilehtien ja kierrätykseen liittyvien verkkosivustojen palstoilla. Kiertotaloudesta on olemassa viranomaisten tekemiä raportteja. Kestävään kuluttajuuteen liittyy vahvasti materiaalien käytön tehostaminen ja kierrättäminen. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa sisustustuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä suomalaisissa kodeissa 2020-luvun alussa. Mielenkiinto kohdistui siihen, mitä sisustustuotteita kierrätetään ja arvostetaan. Myös kierrätettyjen sisustustuotteiden alkuperä oli tutkimuksen kohteena. Lisäksi tutkin, mitä tuotemerkkejä tai brändejä aineistosta nousee esiin. Tässä tutkimuksessa paljon käytetty termi ”second-hand” tarkoittaa uudelleenkäytettyjä, kierrätettyjä sisustustuotteita. Tutkimuksen menetelmänä käytin kuvantutkimukseen kehitettyä sisällön analyysia. Aineisto muodostui Koti ja Keittiö -lehden vuosikerrasta 2021, joka sisältää 12 lehden numeroa. Analysoitavaksi valitsin lehden kodit -osion kotiesittelyt ja niissä erityisesti artikkeleiden kuvat ja kuvatekstit. Taulukoin kuvissa esiintyneet kierrätetyt sisustusesineet tutkimusmenetelmän mukaisesti luomiini kategorioihin ja alaluokkiin. Lopuksi yhdistelin luokkia tarkoituksenmukaisesti. Muodostin tuloksista kaaviot, joiden perusteella tulkitsin ja analysoin tuloksia. Tutkimus osoitti, että eniten kierrätetään huonekaluja, kuten tuoleja. Pieniä sisustustuotteita, kuten maalauksia ja ruukkuja, hankittiin käytettyinä toiseksi eniten. Säilytyskalusteet olivat myös suosittuja käytettynä hankittuja tuotteita. Tuotteet oli useimmiten saatu perintönä, mutta usein alkuperänä oli myös kirpputori tai vanhan tavaran liike. Vertaisverkkokaupan osuus tässä tutkimuksessa näyttäytyi suhteellisen pienenä, mutta sen on raportoitu kasvaneen korona-aikana. Tuotemerkeistä esiin nousivat odotetusti Artek ja Arabia. Myös muutama muu suomalainen tuotemerkki sai arvoisensa maininnan aineistossa. Tutkimusta voisi käyttää jatkotutkimuksen pohjana tutkittaessa kierrätettyjen sisustustuotteiden merkityksiä sisustajalle.
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa: kouluympäristö ja kuluttaminen eriarvoisuuden areenoina

Klöve, Karin (2020)

Taloudellinen eriarvoisuus, erityisesti lapsiperheiden osalta, on lisääntynyt Suomessa viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Perheiden toimeentulo-ongelmat heijastuvat lasten ja nuorten elämään monin eri tavoin sekä konkreettisesti että tunnetasolla. Taloudellinen eriarvoisuus on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmiö, joka rajoittaa mahdollisuuksia olla, toimia ja kouluttautua. Taloudellista eriarvoisuutta on perinteisesti tutkittu aikuisten näkökulmista käsin, mikä voi erota merkittävästi lasten tavasta käsittää taloudelliseen eriarvoisuuteen liittyviä merkityksiä. Koska taloudellinen eriarvoisuus ilmenee lasten ja nuorten arjessa kompleksisin tavoin, tulisi ilmiötä tuoda näkyvämmäksi erityisesti heidän näkökulmastaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisissa yhteyksissä taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa esiintyy ja minkälaisia merkityksiä taloudellisten resurssien erot luovat lasten välisissä sosiaalisissa suhteissa. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin pitkälti 2010-luvulla julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, pro graduihin, opinnäytetöihin, selvityksiin ja hankkeisiin. Tutkimusaineistosta ilmeni taloudellisen eriarvoisuuden olevan läsnä lasten arjessa monin eri tavoin. Lasten välillä vallitsevat taloudelliset erot tuottavat eriarvoisuutta, joka määrittää lasten sosiaalista asemaa ja osallisuutta vertaisryhmässä. Taloudellinen eriarvoisuus näyttäytyy lasten arjessa selkeimmin erityisesti kuluttamisen ja kulutusmahdollisuuksien eroina. Yksi keskeisimmistä taloudellisen eriarvoisuuden tuottamista merkityksistä liittyvät lasten sosiaalisten vertaissuhteiden ja kaverisuhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen. Samanlaiset intressit ja kulutustaso voivat lisätä yhteenkuuluvuutta lasten välisissä sosiaalisissa suhteissa, kun taas taloudellinen eriarvoisuus voi pahimmillaan johtaa syrjimiseen, kiusatuksi tulemiseen ja ryhmästä ulos sulkemiseen. Vaikka lasten on havaittu luovan aktiivisesti omia strategioitaan ja toimintamallejaan selviytyäkseen tilanteista, joissa lasten välillä vallitsevat taloudelliset erot ovat läsnä, on tärkeää huomata, että köyhyyden aiheuttama stigma on usein materiaalisia haasteita vakavampi ongelma.

Now showing items 1-7 of 7

Browsing by Subject "kuluttajuus"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO