Browsing by Subject "kuntoutus"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2016)Aphasia is an aquired language disorder that can follow the loss or damage of brain tissue. A lot of methods for speech and language rehabilitation of aphasia have been developed and their efficacy in the chronic stages of aphasia have been studied. In Finland more than 6000 people each year are affected by aphasia as a result of a left-hemisphere stroke or other damage to the language areas of the brain. Most of them are patients of speech and langugage pathologists from the acute stage on, but there aren’t many studies of the methods or efficacy of rehabilitation of acute aphasia. In this study the purpose is to introduce previous research that have looked into the methods used by speech and language pathologists in the acute phase of aphasia, as well as to find information on the effectiveness of these methods. This study is a descriptive literature review. The data was collected using EBSCO-, ProQuest Linguistics - and PubMed databases. The search terms used in this descriptive literature review were aphasia, early, acute, rehabilitation and intervention. Data collection followed the selection criteria set out in the study: 1) the research was peer-reviewed, 2) year of publication from 2000 to 2016, 3) available in English language, 4) full text available, 5) The studied subject was speech and language pathology rehabilitation to people with aphasia following stroke and the rehabilitation began within 2 weeks after lesion and was carried out during 3 months from the starting point. The search returned 113 articles from which the application of selection criteria produced the final data of 7 items. Information retrieval and interpretation of data followed the principles of descriptive literature review. No conclusive evidence of the effectiveness acute aphasia speech therapy rehabilitation came up in my study. However, it would appear that the stroke patients not only tolerated but in many case benefitted from up to daily speech therapy rehabilitation. Methods used in the acute phase rehabilitation are not spesific to early interventions, but identical to those of chronic aphasia rehabilitation and their use often continues seamlessly from the acute stage onwards. Their usability in the acute phase after stroke was good.
-
(2016)Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko alle kouluikäisten lasten änkytysterapiamenetelmien käytöllä todettu olevan vaikutusta änkytyksen vähenemiseen tai häviämiseen, ja tutkia, minkälainen menetelmien mahdollinen vaikuttavuus on. Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, joka aiheuttaa usein ahdistusta ja huolta lapsessa ja vanhemmissa, ja on tärkeää, että perhe saa siihen halutessaan apua. Puheterapeuttisen kuntoutuksen suunnittelussa erilaisten änkytysterapiamenetelmien tuntemus, sekä tieto niiden vaikuttavuudesta auttavat tekemään parhaat änkytyksen hoitoon liittyvät ratkaisut. Tässä tutkimuksessa kootaan yhteen tietoa erilaisista menetelmistä ja niiden vaikuttavuuksista. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto koostui kymmenestä vertaisarvioidusta, vuosina 2000-2016 julkaistusta, tutkimusartikkelista, jotka kerättiin Scopus- ja Ebsco-tietokannoista helmikuussa 2016. Molemmissa tietokannoissa hakulausekkeena oli stutter* AND child* AND speech therap* AND (intervent* OR method* OR manag* OR treatment OR rehabilit*). Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että alle kouluikäisten lasten änkytysterapiassa käytetään sekä epäsuoria, että suoria terapiamenetelmiä, ja kaikkien aineistossa esiintyneiden menetelmien kohdalla todettiin, että änkytysterapia vaikuttaa merkitsevästi änkytyksen vähenemiseen ja häviämiseen. Kaikkien menetelmien kohdalla raportoitiin lapsista, joiden änkytys hävisi terapian myötä kokonaan, ja niissä tutkimuksissa, joissa oli tutkittu menetelmän pitkäaikaista vaikuttavuutta, todettiin lasten olevan pitkän ajan seurannassa edelleen sujuvia. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että alle kouluikäisten lasten änkytysterapialla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia, ja näin ehkäistä monia ongelmia, joita pitkäaikainen ja hoitamaton änkytys voi henkilölle aiheuttaa.
-
(2016)Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus kognitiivisella stimulaatioterapialla (CST) on muistisairauksien kuntoutuksessa. CST on tutkimustietoon perustuva (evidence-based) kuntoutusmenetelmä, jonka on kehittänyt Spector tutkimusryhmineen (Spector, Orrell, Davies, & Woods, 2001). Muistisairaiden henkilöiden kuntoutukseen on tulevai-suudessa käytettävä yhä enemmän resursseja, sillä muistisairauksiin sairastuu jatkuvasti suurempi määrä ihmisiä vuosittain. Pelkästä lääkehoidosta ei ole saatu pysyviä tuloksia, joten myös lääkkeettömiä hoitoja tulisi edelleen kehittää. Erityisesti muistisairaille suunnattuja kuntoutusmuotoja ei toistaiseksi ole monia ja vielä harvemmilla on vahva tieteellinen näyttö taustallaan. Tämän tutki-muksen tutkimuskysymyksenä on: ”Millainen vaikutus kognitiivisella stimulaatioterapialla (CST) on muistisairauksien kuntoutuksessa?”. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Katsauksessa käy-tettiin tiedonlähteinä seuraavia tietokantoja: EBSCO, Medline ja Cochrane library. Haku-lausekkeena oli: ”cognitive stimulation therapy” AND (effects OR efficacy) AND (dementia OR Alz-heimer’s)”. Saatujen 56 hakutuloksen joukosta rajattiin abstraktin perusteella 32 tutkimusta lä-hempään tarkasteluun. Poissulkukriteereiden ja kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen tutkimuk-seen valittiin 6 artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän katsaustutkimuksen perusteella CST on hyödyllinen muistisai-rauksien kuntoutuksessa. Kaikissa mukana olleissa tutkimuksessa löydettiin positiivinen vaikutus kognitiivisiin kykyihin. Osassa tutkimuksista löydettiin lisäksi vaikutus elämänlaatuun tai mieli-alaan. Positiivisia kognitiivisia vaikutuksia löydettiin erityisesti kielellisillä osa-alueilla, joten mene-telmä voisi olla soveltuva muistisairaiden kielellisen kuntoutuksen välineeksi. Menetelmästä tarvit-taisiin jatkossa vielä lisää tutkimuksia, joissa selvitettäisiin laajemmin vaikutuksia elämänlaatuun sekä myös menetelmän soveltuvuutta eri kulttuureissa. Myös tarkempaa analyysia kielellisistä vaikutuksista kaivattaisiin.
-
(2016)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että verbaalisen apraksian kuntoutustutkimus on perustunut pitkälti tapausten kuvauksiin, eikä aiheesta ole tehty juurikaan korkean näytön kriteerit täyttävää tutkimustietoa. Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli siis kartoittaa vaskulaa-risperäisen verbaalin apraksian kuntoutustutkimusten tilanne viimeisten vuosien ajalta. Kiinnos-tukseni kohteena oli tarkastella, minkälaisia menetelmiä häiriön kuntoutuksessa oli käytetty viime vuosina, josta myös muodostui tutkimuskysymykseni. Toinen tutkimuskysymykseni avulla pyrin selvittämään onko kuntoutustutkimuksissa kartoitettu pitkän aikajänteen (yli 6kk) vaikuttavuutta. Menetelmät. Käytin menetelmänäni kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka toteutin artikkeliha-kuina kahdesta eri tietokannasta. Mukaanottokriteerini artikkeleiden rajaamiseen olivat lähinnä häiriön etiologiaan sekä kuntoutuksen kohdistamiseen liittyviä. Lopulliseksi aineistokseni muo-dostui kymmenen kuntoutustutkimusta. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksissa esiteltiin yhteensä seitsemän eri menetelmää, joista yksi oli kokonaan uusi kuntoutusmenetelmä. Lähestulkoon kaikkien menetelmien avulla saavutettiin hyviä kuntoutustuloksia ja vain yhdessä tutkimuksessa tulokset jäivät kovin vaatimattomiksi. Pitkän aikajänteen pysyvyyttä (6kk tai yli) oli tarkasteltu vain kahdessa eri tutkimuksessa. Mo-lemmissa tutkimuksissa kuitenkin kuntoutustulokset olivat säilyneet näinkin pitkän ajan jälkeen. Kuntoutus näyttää siis olevan hyödyllistä, mutta tutkittavien määrät olivat aineistossa hyvin pienet, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella.
Now showing items 1-4 of 4