Browsing by Subject "kutominen"

Elämäntyylitelevisio on tullut televisioviihteen maailmaan jäädäkseen. Yleisradion suosittu Strömsö -sarja on esimerkki tällaisesta elämäntyylitelevisio-ohjelmasta. Strömsössä harrastetaan paljon kaikkea mikä liittyy kotoiluun, käsin tekemiseen sekä yhdessäoloon. Käsitöillä ja itse tekemisellä on ihmisille nykyään laajempi merkitys kuin ennen, sillä maailman meno on entistä epävarmempaa. Olen itse kiinnostunut kudonnasta ja halusin selvittää millä tavoin kudontaa käsitellään ohjelmassa. Tavallisesta maton kutomisesta poiketen valitsin jaksot missä käsitellään kudontaa toisenlaisesta näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on lisäksi selvittää millä tavalla ohjelman katsojia inspiroidaan kokeilemaan kudontaa ja mitkä ovat ne verbaaliset ja nonverbaaliset keinot, jotka saavat katsojat innostumaan tekniikasta. Tutkielmani on laadultaan kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytin mediatutkimusta ja representaatioanalyysiä. Aineistona käytin neljää (N=4) eri Yleisradion Strömsö -ohjelman jaksoa, jotka koskivat kudontaa. Jaksot löysin Yle Areenasta. Aineiston analysointiin käytin apunani laadullisten tutkimusmenetelmien opintojakson tekstintutkimusta ja diskurssianalyysiä käsitelleen työpajan (Kärnä-Behm, 2020) analyysikysymyksiä, Sanna Ojajärven käyttämää Fisken koodiluokitteluun perustuvaa analyysikehystä (1999), sekä Virpi Blomin (1999) muokkaamia Barthesin koodeja sovellettuna. Analysoin aineistoa ensin kokonaisuutena yhteisiä tekijöitä jaksoista etsien ja pohtien. Tämän jälkeen avasin ja analysoin jokaisen jakson erikseen. Näin sain kuvan siitä, miten kudonta jaksoissa ilmenee. Inspiraationäkökulmaa taas pohdin viiden eri koodin (Barthes 1974) avulla. Seemien koodi ilmeni jaksoissa niin, että aloitus oli mietitty tarkoin yksityiskohdin, jotta katsoja haluaa jatkaa katselua. Hermeneuttinen koodi piti katsojaa pienessä jännityksessä tulevasta. Toiminnan koodi näkyi kokonaisina kudontatarinoina, joiden ympärille jaksot rakentuivat. Symbolien koodi veti jaksojen seemit yhteen ja osoitti sen, mitä kaikkea hyvää ja mielenkiintoista ohjelma edustaa ja mihin moni katsoja haluaa ja voi samaistua. Referenssikoodi eli tulkinnallinen kokonaissyvyys tapahtui jakson lopussa tai jakson jälkeen mielessä itse reflektoiden. Kudonnasta muodostui ohjelmassa perinteikkään nykyaikainen ja monipuolinen tekniikka ja ohjelman tapa inspiroida katsojaa oli hyvin monivivahteinen ja pitkälle suunniteltu.