Browsing by Subject "kuuluminen"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2016)The purpose of this literature review is to clarify how inclusion is defined and how special education has improved towards inclusive education solutions in Finland. I also consider other concepts related to inclusion, such as integration. I also clarify how the concept of sense of belonging is defined and what influence it has on a student’s studies. The concept of inclusion has become known from Unesco’s Salamanca Statement. The Salamanca Statement involved an engagement considering education for students with special needs and it insisted on teaching all children together in regular schools. Practically inclusion means that a student with special needs attends the neighbourhood school and he/she is not being relocated in a special school. Sense of belonging as a concept can be defined as a person’s personal experience in participation in some system or environment in a way that the person self feels being a part of it. Although sense of belonging is a very personal issue, it is possible for a person’s environment to have an either strengthening or impairing impact on it. Sense of belonging is often being associated with the social atmosphere in school and it consists of social relationships that a student forms with his/her teacher and other students. This literature review will be used as a basis for my Master’s degree. In my Master’s degree I plan to research how students with special needs, who study in a regular class, feel they belong to the group.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Aiempi tutkimus (ks. Molander, 2020) on osoittanut, että korkeakoulujen hakukuvastojen perusteella on mahdollista muodostaa käsitys opiskelijan ideaalityypistä, joka on valkoinen, nuori, iloinen ja fyysisesti terve nainen. Näin ollen representaatio jää hyvin kapeaksi. Samaan aikaan korkeakoulutusta pyritään kehittämään saavutettavammaksi, jotta yhä useampi nuori aikuinen opiskelisi korkeakoulussa. Tässä kandidaatintutkielmassa mielenkiinto kohdistuu siihen, millaisia samaistumisen ja kuulumisen mahdollisuuksia potentiaaliset hakijat löytävät korkeakoulujen markkinointimateriaaleista, millaisia ovat kuvastojen välittämät käsitykset opinnoista, kuinka kattavaa kuvastojen representaatio heidän mielestään on ja kuinka sitä voisi kehittää. Näin ollen tämän tutkielman tavoitteena on täydentää ymmärrystä korkeakoulujen markkinointimateriaaleissa esiintyvästä ideaalityypistä tuomalla keskusteluun korkeakouluopintoihin tähtäävien nuorten ääni. Menetelmät. Tutkielma on laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea 18–29-vuotiasta nuorta aikuista, joista jokainen on kiinnostunut hakeutumaan korkeakoulutukseen jollakin aikavälillä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun ja photo elicitation -menetelmän yhdistelmää hyödyntämällä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulokset ja johtopäätökset. Nuoret kiinnittivät huomiota markkinointimateriaalien kuvastoissa esiintyvien ihmisten ulkoisten ominaisuuksien lisäksi näiden kyvykkyyteen, toimintatapoihin ja asennoitumiseen. Näiden luonnehdintojen perusteella hahmottuu opiskelijan henkinen ideaalityyppi, joka pärjää, haluaa muuttaa maailmaa ja jaksaa ahkeroida tavoitteidensa saavuttamiseksi. Henkiset ominaisuudet kietoutuvat yhteen esimerkiksi perhetaustan kanssa: kuvat viestivät korkeakoulutuksen olevan luonteva ja suvussa kulkeva valinta opiskelijan ideaalityypille. Lisäksi opiskelijayhteisö on nuorille merkityksellinen osa korkeakouluopintoja, ja kuvissa esiintyvät ryhmät voivat tuntua samaistuttavilta. Kuvat eivät kuitenkaan viesti selkeästi mitä korkeakouluopinnoissa käytännössä tehdään. Representaation kehittämiskohteina voidaan nimetä esimerkiksi pukeutumistyylien monipuolistaminen, ikäjakauman laajentaminen sekä eri vähemmistöryhmien laajempi representaatio.
-
(2020)Yhteisöllisyydestä ja sen tärkeydestä puhutaan paljon. Yhteisöllisyys on esimerkiksi kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, mutta käsitys siitä, mitä yhteisöllisyys oikein tarkoittaa, on usein epäselvä. Yhteisöllisyys käsitteenä on abstrakti ja moniulotteinen, joten sen konkreettinen ymmärtäminen voi olla haastavaa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, mitä yhteisöllä ja yhteisöllisyydellä tarkoitetaan, mitä yhteisö ja yhteisöllisyys ovat koulussa sekä miten yhteisöllisyyttä voidaan edistää kouluyhteisössä. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan yhteisöllisyyttä tutkimuskirjallisuuteen perehtyen. Tutkielma lähestyy yhteisöllisyyttä sosiologisesta näkökulmasta. Ensin tarkastellaan, mitä yhteisöllä tarkoitetaan. Yhteisö on jotain, mihin kuulutaan ja sitä tarkastellaan muun muassa Tönniesin Gemeinschaft ja Gesellschaft -käsitteiden avulla. Yhteisöllisyys taas on yhteisön ominaisuus. Yhteisöllisyyttä tarkastellaan muun muassa yhteisyyden ja sosiaalisen pääoman avulla. Lisäksi tarkastellaan koululuokkaa yhteisönä ja sen yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden edistämistä koulussa tarkastellaan osallisuuden ja kuulumisen tunteen kautta. Yhteisöllisyyden tärkeimpiä elementtejä ovat yhteisön jäsenten välinen luottamus sekä sujuva vuorovaikutus, jotka edistävät yhteisön yhteisöllistä toimintaa. Yhteisöllisyys on jotain hyvää, jota kohti tavoitella. Koulu yhteisönä on mielenkiintoinen, koska siellä vietetään paljon aikaa, mutta se on pakkoyhteisö. Yhteisön jäsenet eivät voi itse vaikuttaa, keitä yhteisöön kuuluu. Tämän takia yhteisöllisyys koulussa tarvitsee jatkuvaa edistämistä, koska se ei synny luontaisesti. Koululuokka yhteisönä on erityinen, koska siellä vallitsee omanlainen hierarkia ja muun muassa sosiaalisesti tuotetut asemat ja niiden erilainen kokeminen vaikuttavat koululuokkayhteisön yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyteen liittyy vahvasti osallisuus ja kuulumisen kokemus. Niiden avulla voidaan edistää yhteisöllisyyttä kouluyhteisössä.
Now showing items 1-3 of 3