Browsing by Subject "kuvaileva kirjallisuuskatsaus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Distance learning, advantage, disadvantage, university student
-
(2021)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää kiusaamisen syitä yksilöön liittyvien tekijöiden sekä yksilön ympäristön ja ihmissuhteiden näkökulmasta. Kiusaaminen on saanut useita erilaisia määritelmiä ja tämä tutkielma nojasi erityisesti Olweuksen (1993) määritelmään kiusaamisesta. Tutkielma kokoaa kiusaamisen syitä kokonaisuudeksi ja tarkastelussa pääpaino on kiusaamisen uhrissa eli kiusatussa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineiston hankinnassa hyödynnettiin elektronisia tietokantoja Google Scholar ja Helka. Lopullinen tutkimusaineisto koostui yhdeksästä vertaisarvioidusta artikkelista ja yhdestä väitöskirjasta, joissa oltiin tutkittu kiusaamista. Näistä neljä olivat suomalaisia ja kuusi ruotsalaisia. Tutkielman aineiston analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tämän tutkielman tulosten perusteella suurin syy kiusaamiselle oli kiusatun poikkeavuus. Muita kiusaamisen kohteeksi joutumiseksi olevia syitä olivat myös ulkonäön, käyttäytymisen ja etnisyyden poikkeavuus. Tämän lisäksi kiusaamisen taustalla voi olla erilaisia yksilötekijöitä sekä ympäristöön ja ihmissuhteisiin liittyviä seikkoja. Yksilötekijöistä yleisen kiusaamisen syy oli tässä tutkielmassa kiusatun luonne tai jokin ominaisuus. Vastaavasti yleisin kiusaamisen syy ympäristöön ja ihmissuhteisiin liittyen oli kiusatun yksinäisyys ja perheen heikko sosioekonominen asema. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kiusaamisen syyt voivat olla vaihtelevia ja liittyä niin yksilöön kuin hänen ympäristöönsä. Kiusaamisen syiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kiusaamista monimutkaisena ilmiönä. Lisäksi kiusaamisen syiden ymmärtäminen voi auttaa kiusaamisen ennalta ehkäisevässä työssä ja herkistää huomaamaan myös vaikeammin havaittavissa olevia kiusaamistapauksia. Tämän tutkielman tuloksista voivat hyötyä erityisesti kouluissa työskentelevät aikuiset, jotka ovat avainasemassa kiusaamiseen puuttumisessa ja ennalta ehkäisyssä.
-
Kutsumus, koulutuspolku vai kehotus - Kirjallisuuskatsaus opettajan ammattiin ohjaavista motiiveista (2021)Opettajan ammatin ympärille on muodostunut tiettyjä stereotypioita siitä, millaiset ihmiset suuntautuvat opettajiksi, ja mikä kyseisessä alassa heitä kiinnostaa ja motivoi, luoden tietynlaisen opettajamuotin. Suuntautumisen taustalla on kuitenkin monta muuttujaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajaksi hakeutumiseen vaikuttavat erityisesti yksilön sisäiset, ulkoiset ja altruistiset motivaatiot. Tämän tutkielman tarkoitus oli koota opettajien motiiveja suomalaisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetään, millaisia motiiveja opettajaksi suuntautuvilla on ja sitä, miten motiivien yleisyys jakautuu. Moni aiemmista tutkimuksista, kuten myös tämä, pohjautui Watt ja Richardsonin (2007) luomaan FIT-Choice -malliin, jonka avulla pystyttiin kokoamaan ja jäsente-lemään motivaatiot eri kategorioihin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tyypillisenä piirteenä on tässäkin katsauksessa esiin tullut laaja-alaisuus ja metodisten säännösten vähäisyys aineistoa valitessa. Aineiston koontiin hyödynnettiin elektronisia tietokantoja, joiden avulla aineisto saatiin rajattua haluttuun suomalaiseen kontekstiin. Lopulliseen aineistoon kuului 11 opettajien motiiveihin sidonnaista tutkimusta. Analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka mukaisesti tutkimusaineistoa verrattiin aiempaan teoriaan. Merkittävimmät motiivit suomalaisilla opettajaksi suuntautuvilla olivat sisäisiä motiiveja, kuten kutsumus ja soveltuvuuden kokeminen. Yllättävää tuloksissa oli, että lapsien kanssa työskenteleminen ei saanut niin paljon kannatusta, kuin ehkä yhteiskunnan luomat stereotypiat antavat olettaa. Myöskään altruistisilla motiiveilla, kuten tulevaisuuden yhteiskunnan muokkaamisella, ei ollut merkittävää arvoa. Ulkoisten tekijöiden merkityksen vähäisyyden uskotaan johtuvan suomalaisten keskuudessa esiintyvästä positiivisesta suuntautumisesta ammattia kohtaan. Voidaan siis uskoa, että ammatti on arvostettu, mutta myös haasteinen, joten alalle ei suunnata vain statuksen perässä.
Now showing items 1-3 of 3