Browsing by Subject "kuvakirjat"
Now showing items 1-18 of 18
-
(2021)Suomalaisessa kulttuurissa kirjoilla ja lukemisella on perinteisesti ollut vahva asema ja lastenkirjallisuus on tärkeä osa myös varhaiskasvatusta. Lastenkirjallisuuden tehtävänä on tarjota lapsille viihdykettä, mutta kirjallisuuden avulla lasten kanssa voidaan myös käsitellä erilaisia, vaikeitakin aiheita. Kirjojen kautta lapsi pystyy pohtimaan esimerkiksi omaa identiteettiään. Lastenkirjallisuus ottaa usein kantaa yhteiskunnan ilmiöihin. Esimerkiksi postmoderneissa lastenkirjoissa pyritään rikkomaan kaksijakoisia sukupuolirooleja ja esitellään ei-normatiivisia perheitä alleviivaamatta niitä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, kuinka äitejä ja äitiyttä kuvataan suomalaisessa, realistisessa lasten kuvakirjallisuudessa. Pienten lasten identiteetin kehityksen kannalta on tärkeää, minkälaisina aikuisia naisia ja äitejä kuvataan kirjallisuudessa, koska kuvaukset liittyvät väistämättä myös käsityksiin sukupuolirooleista. Tämä laadullinen tutkimus on toteutettu teorialähtöisenä sisällönanalyysinä ja aineistona on 13kpl vuosina 2015-2020 julkaistua lasten kuvakirjaa. Analyysin kohteena ovat sekä kirjojen teksti että kuvitus. Analyysin perusteella aineiston äitihahmoille luotiin kuusi kategoriaa: äidin elämä on muutakin kuin äitiyttä, äidit osaavat heittäytyä, äiti on rakastava ja lempeä turvanlähde, äidit eivät ole täydellisiä, äidillä on viimeinen sana ja äidit osana monenlaisia perheitä. Nykyään äideillä jopa odotetaan olevan ”oma elämä” äitiyden ulkopuolella ja näin on myös kirjallisuuden äitien kohdalla. Äidinrakkaus näkyy vahvasti kirjoissa, mutta niin myös äitien muut tunteet. Äiti on auktoriteetti, vaikka hän hassutteleekin lastensa kanssa. Lastenkirjoissa kuvataan myös muita kuin perinteisiä ydinperheitä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lastenkirjallisuuden äitihahmoilla on monia, päällekkäisiä rooleja. Hyvä äitiys ei vaadi oman elämän uhraamista. Kirjojen äideillä on harvoin omaa nimeä, vaikka muuten äitikuvaukset haastavat perinteiset sukupuoliroolit. Hyvä kuvakirja jättää tarpeeksi tilaa myös visuaaliselle kerronnalle. Kuvituksessa näkyvät ajankohtaiset aiheet kuten imetyksen normalisointi. Tarinat tarjoavatkin hyvän lähtökohdan lapsen ja aikuisen väliselle keskustelulle.
-
(2023)Nykypäivänä kuvakirjoja on tuotettu lähes jokaista kuviteltavissa olevaa aihetta varten ja laadukasta kirjallisuutta löytyy paljon. Tässä tutkielmassa analysoidaan seitsemää eri kuvakirjaa ja niiden tapoja käsitellä lapsen ja tämän läheisten surua läheisen menetyksen kokemisen jälkeen. Lapsilukijalle suunnattu kuvakirja käyttää visuaalista viestintää tarinan eteenpäin viemiseen, jota sanallinen teksti selkeyttää. Kuvitus ottaakin suuremman roolin, jolloin sen selkeys ja lukijan kuvanlukutaidon taso ovat tärkeämmässä asemassa kuin aikuislukijan kanssa. Kuolemaa käsittelevät kirjat ovat useimmiten tunnekasvatukseen pohjautuvia ja keskittyvät läheisen poismenon aiheuttaman tunnekirjon eri osa-alueiden tunnistamiseen ja käsittelyyn. Tunteiden patoamiseen ei kannusteta vaan narratiivin tavoitteena on normalisoida negatiivisina pidettyjen tunteiden kirjoa ja siihen liittyvää käytöstä sekä antaa lukijalle terve malli tunteiden käsittelylle tarinan loppuratkaisuun mennessä. Erilaisia elämänkriisejä käsittelevät kuvakirjat eivät ole kaikkein suosituimpia teoksia, mutta niiden olemassa olo on arvokas resurssi kyseisiä teoksia tarvitseville. Traumaattisen kokemuksen pelkistäminen ja etäännyttäminen toimii eräänlaisena eskapismin muotona, tehden teoksesta silti lukijalleen samaistuttavan. Kirjasta tulee vertaistuen väline, joka voi toimia terapeuttisena työkaluna trauman käsittelyssä. Vaikka analysoimani teokset olivat tyylillisesti hyvin erilaisia, noudatti niiden kuvallinen kerronta samankaltaista kaavaa kriisitilanteen käsittelyssä: alun surua työstetään hitaasti yhdessä oman yhteisön kanssa kunnes lopulta tuskaisen tien päässä näkyy toivon pilkahdus.
-
(2020)Tutkielmassa analysoidaan kolmea kuvakirjaa selvittäen miten kuolema niissä ja niiden kautta selittyy lapselle biologisessa viitekehyksessä kehityspsykologisiin reunaehtoihin nojaten. Tarkoituksena oli selvittää, miten lapsen kyky ymmärtää kuolemaa biologisena ilmiönä representoituu teoksissa ja toi-saalta miten teokset tukevat varhaiskasvatusikäisten lasten kuolemakäsityksen kehittymistä. Aineisto koostui alkuperäiskieleltään suomalaisista 2000-luvulla julkaistuista kuolemaa käsittelevistä kuvakirjoista, joiden lähtökohta teeman käsittelylle on kuoleman ilmiön tarkastelu eläin- tai mielikuvi-tusmaailmaan etäännytettynä. Aineiston ulkopuolelle rajautuivat teokset, jotka kohdentuvat ilmeisellä tavalla tarkastelemaan tutkittavaa teemaa erityisesti lapsen surukokemuksen kautta. Suru on keski-össä aiemmassa kuolemaa käsitelevien kuvakirjojen tutkimuksessa. Teoreettinen viitekehys rakentui laajasti tunnustettuihin kehityspsykologisiin käsityksiin lapsen ajatte-lun kehityksen vaiheista kuoleman ymmärtämisessä sekä tietoon kuoleman käsittelyn tavoista lasten kanssa. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja se toteutui teoriaohjaavana sisällönanalyysinä, jossa tar-kasteltiin kuvakirjaa multimodaalisena teoksena myös lähilukua metodisesti hyödyntäen. Teoreettisen viitekehyksen mukaisten kehityspsykologisten määrittelyjen ja aineiston pohjalta analyysiin muodostui teemat, jotka kytkeytyivät kuoleman universaalisuuteen, kuoleman jälkeiseen, kuoleman pysyvyy-teen, ruumiin toimimattomuuteen ja kausaalisuuteen. Tulokset osoittivat, että teokset representoivat lapsen kykyä ymmärtää kuolemaa kehityspsykolo-gisiareunaehtoja mukaillen. Teokset kuvaavat toisaalta luonnontieteellisten tosiasioiden äärellä lap-sen tapaa kokea ja prosessoida kuoleman käsitettä, ja samanaikaisesti jättävät erityisesti rikkaan kuvituksen kautta tilaa lapsen omalle ajattelulle ja tulkinnalle. Tuloksissa korostui teoksille tyypillisenä tapana selittää kuolemaa biologisena ilmiönä erityisesti kuoleman universaaliuden kautta, usein luon-non kiertokulkuun viittaavien kuvausten kautta. Siten teokset voivat tukea erityisesti tämän osa-alueen kehittymistä varhaiskasvatusikäisten lasten kuolemakäsityksen muotoutumisessa. Tutkielmani tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että suomenkielinen nykykirjallisuus pitää sisällään monivivahtei-sia kuvakirjoja, joiden kautta elämää, kuolemaa ja olemassaoloa koskevia teemoja kuvataan rohke-asti ja lapsen näkökulmasta lapsen rikasta mielenmaisemaa sekä mielikuvitusta kunnioittaen.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisen 2010-luvun lastenkirjallisuuden tapaa kuvata luontoa sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Tutkimuksen tausta-ajatuksena oli kuvakirjojen hyödyntäminen lasten positiivisen luontosuhteen rakentamisessa sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ympäristökasvatuksessa. Lastenkirjojen luontoa on tutkittu ilmastonmuutoksen näkökulmasta, mutta tutkimusta lastenkirjoista luontosuhteen rakentamisen välineenä ei ole löydettävissä. Tutkimuksellani pyrin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiini: Millaisena luonto kuvataan lastenkirjallisuudessa? Millainen on ihmisen ja luonnon suhde lastenkirjoissa? Tämän laadullisen tutkimukseni aineisto koostui kolmesta 2010-luvulla julkaistusta kotimaisesta lasten kuvakirjasta: Lapsen oma metsäkirja, Olga Orava ja metsän salaisuus ja Touhu löytää metsän. Aineistoni kirjat valitsin Helsingin kaupunginkirjaston tarjonnasta kaupunginkirjaston ja Lastenkirjainstituutin henkilökunnan avulla. Analysointimetodina käytin lähilukemista, jonka toteuttamiseksi jaoin kuvakirjojen tarkastelun seuraaviin teemoihin: kieli, ääni, kertoja, toimijat, tarina, luonnon kuvaus, kuvitus, teksti ja kuvitus. Analysointi kohdistui sekä lastenkirjojen tekstiin että kuvitukseen. Tulokset osoittivat, että lasten kuvakirjat tarjoavat Suomen luonnosta hyvin monipuolista asiatietoa. Metsät kuvattiin kirjoissa mielenkiintoisina, lämminhenkisinä ja houkuttelevina paikkoina. Ihminen ymmärsi tarinoissa luonnon merkityksen ja pyrki yhteyteen luonnon kanssa, mutta ei näyttäytynyt osana luontoa. Saamieni tulosten perusteella näkisin kuvakirjojen soveltuvan hyvin ympäristökasvatuksen tueksi. Kirjojen monipuolisen tiedollisen sisällön avulla on helpompi lähestyä luontoa. Tiedon lisääntyessä kasvaa ymmärrys luonnon merkityksestä, ja tiedon kautta on luontosuhteen rakentaminen helpompaa.
-
(2023)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pelon tunnetta lasten kuvakirjallisuudessa. Pelko on jossain määrin osa jokaisen lapsen elämää, ja sen oikeanlainen käsittely lapsuudessa on tärkeää. Varhaiskasvattajien on tärkeää löytää keinoja pelon tunteen käsittelyyn lapsen kanssa. Lastenkirjallisuutta tutkittaessa voi saada käsityksiä siitä, miten sitä voisi käyttää kasvatuksen kontekstissa, erityisesti tunnekasvatuksen näkökulmasta. Tämä laadullinen tutkimus on toteutettu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jonka avulla etsin kirjoista tutkimuskysymyksiini vastauksia. Tutkimukseni aineistona oli 12 kappaletta vuosina 2016–2022 julkaistua lasten kuvakirjaa, joissa pelon tunne oli merkittävässä roolissa. Tutkimuksessa kuvakirjallisuudesta etsittiin pelon aiheuttajia, pelon ilmenemiskeinoja sekä keinoja pelon hallintaan ja käsittelyyn. Tutkimustuloksista tulee ilmi, että lastenkirjoissa käsitellään monipuolisesti erilaisia pelon aiheita. Kuvakirjoista nousi esille hahmojen sisältä kumpuavia pelon tuntemuksia, sekä konkreettisia, nähtäviä tai kuultavia, ympäristöön liitettäviä pelkoja. Erityisesti aineistosta korostui, kuinka pelot olivat usein yhteydessä toisiinsa, eivätkä useinkaan koskettaneet vain yhtä tiettyä asiaa. Pelon ilmenemistapoja aineistosta löytyi niin kirjojen sanoituksessa, kuin kuvituksessakin. Pelko näkyi kirjoissa ilmeiden, asentojen ja eleiden, pelkojen sanoittamisen ja fyysisten reaktioiden kautta. Pelon kuvauksen kohdalla kirjoissa korostui visuaalinen kuvallinen kerronta, jolloin pelko näkyi eniten hahmojen ilmeissä ja eleissä. Keinoja pelon käsittelyyn ja hallintaan aineistosta nousi runsaasti. Jokaisessa tutkitussa kuvakirjassa pelko hälveni jollain tavalla. Erityisesti aineistosta korostui muiden hahmojen tuki, rohkaiseva sisäinen ja ulkoinen puhe sekä hahmon oman toiminnan tärkeys pelon kohtaamisessa ja voittamisessa. Kirjallisuudessa esitetään monipuolisesti esimerkkejä siitä, miten hahmot kokevat pelkoa, miten pelko näyttäytyy ja miten sitä voisi käsitellä. Kuvakirjaa tutkiessa, lasten on helpompi oppia ymmärtämään ja käsittelemään myös omia tuntemuksiaan jonkin pelottavan asian äärellä. Lasten kuvakirjat tarjosivat runsaasti ja monipuolisesti materiaalia pelon tunteen käsittelyyn, jonka perusteella voidaan todeta, että kuvakirjat sopeutuvat hyvin tunnekasvatuksen välineeksi varhaiskasvatukseen.
-
(2024)Tutkimus käsittelee lasten kuvakirjojen kuvituksen laatua oppimista mahdollistavien piirteiden näkökulmasta. Kuvakirjat ovat etenkin pienille lapsille tapa kehittää kuvanlukutaitoaan ja myöhemmin oppia niistä suoraan tietoa. Tutkimuskirjallisuuden pohjalta on havaittavissa piirteitä kuvakirjoissa jotka edesauttavat tai vuorostaan haittaavat tiedon oppimista sekä myös lasten keskittymistä kuviin ja kuvakirjoihin. Teoriajohtoisen sisällönanalyysin ja visuaalisen sisällönanalyysin keinoin tämä tutkimus analysoi 4 viime vuosina julkaistua suomalaista kuvakirjaa näkökulmasta jossa etsitään näiden teoriakirjallisuudessa ilmenneiden oppimista edistävien tai haittaavien piirteiden näkökulmasta. Tulokset esittävät, että kirjoista löytyy piirteitä jotka ovat pedagogisesti perusteltuja ja sellaisia joille ei ainakaan tämän tutkimuksen teoriakirjallisuuden pohjalta löydy oppimista edistäviä perusteluja. Tämä tulos näyttää, että osaa kirjojen kuvituksista ei olla tehty oppimisista edistäväksi.
-
(2022)Kuvakirjoja voidaan käyttää työvälineenä lasten ja aikuisten välillä, kun halutaan sanoittaa ja tuoda lapselle esille kuolemaa ja sen muutosta arkeen (Wiseman, 2012). Kuvakirjojen avulla lapsi samaistuu tarinaan ja pääsee esittämään kysymyksiä tarinan ja kuvien pohjalta (Karasma ja Suvilehto, 2013; Wiseman, 2012). Lapsi on tärkeä ottaa osalliseksi arkeen ja mahdollistaa uudessa arjessa lapsen kysymykset ja vaikutusvalta omaan ympäristöön. Tämä lisää lapsen toimijuutta arjessa. (Lipponen, Kumpulainen & Hilppö, 2013.) Vuorovaikutuksessa lapsen myönteiset kokemukset edesauttavat toimijuuden kehittymistä (Turja & Vuorisalo, 2017; Lipponen, Kumpulainen & Hilppö, 2013; Rainio, 2010). Tässä tutkimuksessa tarkastelin, kuinka lapsen toimijuus näyttäytyy läheisen kuolemaa käsittelevissä suomalaisissa lasten kuvakirjoissa. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten kuvakirjoissa lasten toimijuus näyttäytyi niin kuvakirjojen tekstin kuin kuvien kautta kriisitilanteen aikana. Tutkimus toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Hyödynsin analyysissa teemoittelua. Teemoittelun ja luokittelun myötä toimijuuden havainnointikohteiksi valikoitui lapsi aktiivisena toimijana uudessa arjessa, lapsen toimijuus vuorovaikutuksessa muihin, lapsen kyvykkyys tunnistaa erilaisia ja uusia tilanteita ja lapsi aikuisen huolenkantajana. Pyrin selvittämään ilmiötä kahden tutkimuskysymyksen avulla: 1. Millä tavoin kuoleman teemaisissa suomalaisissa kuvakirjoissa lapsen toimijuus ilmenee lähiomaisen kuoleman jälkeen? 2. Millä tavoin suomalaisissa kuvakirjoissa lapsen toimijuuteen tartutaan? Tuloksissa nousi esiin, kuinka lapset pyrkivät auttamaan vanhempiaan surun keskellä. Lapset myös harjoittelivat uusia taitoja uuden arjen keskellä. Toimijuus on yksilöllistä, joten myös toimijuuden ilmeneminen osoittautui yksilölliseksi. Teoksissa lasten aloitteisiin tartuttiin, joka aktivoi toimijuutta.
-
(2022)Lastenkirjallisuudella on suuri apu vaikeiden aiheiden, kuten läheisen kuoleman, käsittelyssä. Kuoleman kuvauksilla lastenkirjallisuudessa on pitkät perinteet, mutta ajan saatossa se on ollut aiheena tabu. Nykyään aihe on kuitenkin lähes arkipäiväinen; uusia täsmäkirjoja julkaistaan jatkuvasti. Painopiste kuolemaa käsittelevässä lastenkirjallisuudessa on siirtynyt itse kuolemasta enemmän sen käsittelyyn. Kuolema saattaa herättää erilaisia tunteita jokaisessa ihmisessä. Lapsi tarvitsee tukea tunteiden käsittelyssä, etenkin suuren menetyksen keskellä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella lastenkirjallisuudessa esiintyvän kuoleman herättämiä tunteita, sen aiheuttaman surun käsittelyä sekä miten lapsi ja hänen tunteensa kohdataan surun ja muiden tunteiden keskellä. Tämä laadullinen tutkimus on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Aineistona oli kuusi suomalaista lasten kuvakirjaa, jotka ovat julkaistu aikavälillä 2016-2021. Analyysi kuitenkin keskittyy ainoastaan kirjojen tekstiin. Analyysin perusteella kuolema herätti aineiston henkilöissä monenlaisia tunteita. Suru oli niistä yleisin. Muita tunteita olivat viha, syyllisyys, toivo, lohtu, ikävä, ilo, huoli ja pelko. Surun käsittelyssä korostui kuoleman jälkeiset perinteet, arjen vaikeus, kuolleen muistaminen, muihin tukeutuminen sekä ajan tuoma helpotus. Lapsen kohtaamisessa puolestaan korostui puhumisen tärkeys, lapsen huomaamattomuus sekä lapsen kohtaaminen. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kuolema herättää jokaisessa henkilössä erilaisia tunteita. Jokaisella on myös oma tapansa surra. Aikuiset eivät aina huomaa oman surunsa keskellä lapsen surua ja näin ollen eivät kykene antamaan lapselleen lapsen tarvitsemaa tukea. Kuolemaa käsittelevän lastenkirjallisuuden ei ole tarkoitus antaa suoria vastauksia lasten mahdollisiin kysymyksiin, vaan tarjota samaistumiskokemuksia ja avata keskustelun yhteiselle pohdinnalle aikuisen kanssa. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat myös tätä.
-
(2017)The objective of this Bachelor’s Thesis was to examine how multiculturalism is presented in Finnish picture books of the 2010s. I chose multiculturalism as the subject of my thesis because of its topicality. In a few decades, Finland has changed from a country of few cultures to a multinational society. As multiculturalism is increasing, more and more of children’s book readers and their inner circles have roots outside of Finland. In my thesis, I examine what kind of image of different cultures picture books provide for their readers. My research material consists of five children’s picture books published in the 2010’s. I chose the books based on the supply of libraries in the metropolitan area. I chose to look at the latest children’s books to get new information about the subject. I used deductive content analysis as the analysis method of the material. As the framework of my analysis I used Mendoza’s & Reese’s model of interpretation of children’s literature as applied to my research. The material was examined from two perspectives: how is multiculturalism presented in the Finnish children’s books of the 2010s and what kind of image do children’s picture books transmit to their readers about different cultures? In the research material multiculturalism was presented through characters from different cultural backgrounds. Multicultural characters were mainly depicted with darker skin than other characters. There were differences between the ways of illustrating multicultural and Caucasian characters. This was seen in the way the hair, nose and eyes of characters with Asian features and characters with dark skin were illustrated. The research showed that multiculturalism was a natural part of the picture books of the 2010. Multiculturalism was mainly reflected in the illustration of the books but in individual cases multiculturalism was also discussed in the content of the books.
-
(2021)Tutkielmassa myötätuntoa lähestytään tunnekasvatukseen soveltuvien kuvakirjojen kautta. Myötätuntoa kohdataan arjessa joka päivä, ja sen on havaittu myös lisäävän mielen hyvinvointia. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä myötätunto nähdään tunteena sekä prosessimaisena ilmiönä, johon kuuluu toisen mielipahan huomaaminen, halu toimia toisen hyväksi sekä konkreettinen myötätuntoteko. Tavoitteenani on selvittää, miten myötätunto ilmenee lasten tunnetaitokirjoissa. Tällaista tutkimusta, jossa keskitytään vain myötätuntoon ja tunnetaitokirjoihin ei ole aiemmin tehty Suomen kontekstissa. Tutkielmassani pyrin löytämään vastauksen tutkimuskysymykseeni: Miten myötätunto ilmenee lasten kuvakirjoissa. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja analyysimenetelmänä toimi lähilukumenetelmä. Aineistona käytin neljää suosittua tunnetaitokirjasarjaa. Kirjojen suosittuus selvitettiin kysymällä yhdessä Facebook-ryhmässä varhaiskasvattajilta heidän suosimistaan tunnetaitokirjoista. Aineiston analyysi eteni Pöysän (2010) esittämän lähilukumenetelmän päävaiheiden mukaan. Jokaisella lukukerralla keskityttiin eri tasoihin, jotka analyysin alussa määriteltiin itse. Tämän tutkimuksen päätasoiksi valitsin tekstin ja kuvituksen, joista tarkastelin kieltä, myötätunnon osoituksia sekä värimaailmaa. Näistä alatasoista tarkastelin vielä yksittäisiä aiheita, joita olivat sanavalinnat, dialogi, myötätunnon osoituksen tavat sekä myötätuntotapahtuman osapuolet. Lukemisen yhteydessä tein muistiinpanoja, joita syvensin vähitellen ja joihin lisäsin omia tulkintojani ja pohdintojani. Tutkimuksessa myötätunto ilmeni kirjoissa niin sanavalinnoissa, lauseiden sisällössä, hahmojen ilmeissä, eleissä ja toiminnassa sekä värimaailman muuttumisena mielipahan ja myötätunnon osoituksen välissä. Myötätunto ilmeni erilaisina myötätuntotekoina toisen mielipahan poistamiseksi sekä pyytämisenä, jossa mielipahan kokija itse haki lohtua muilta. Yleisin myötätuntoteko oli lohdutus, mutta myös auttamista esiintyi. Myötätuntoteot olivat usein eri tekojen yhdistelmiä, kuten sanallista lohdutusta, halaamista ja auttamista. Lapset osoittivat myötätuntoa hiukan aikuisia useammin, mutta ero on niin pieni, että lasten ja aikuisten voidaan sanoa osoittavan myötätuntoa yhtä paljon. Lapsi oli useimmiten myötätunnon osoituksen kohde. Tutkimustulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, siinä miten myötätunto ilmenee. Tutkimustulosten myötä kasvattajat voivat luottaa kuvakirjojen soveltuvuuteen myötätunnon opetuksessa, vaikka kirjan teema ei myötätuntoa käsittelisikään.
-
(2022)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitin, miten myötätuntoepisodit saavat alkunsa ja ilmenevät lastenkirjallisuudessa. Englanniksi myötätuntoa ja lastenkirjallisuutta ovat tutkineet ainakin Grawford (2014) sekä Colabucci & Napoli (2017). He ovat todenneet, että lastenkirjallisuus on lapsille tehokas keino harjoitella myötätuntoa ja pohtia, kuinka toimia myötätuntoa vaativissa tilanteissa. Grawfordin (2014) mukaan myötätunto ilmenee lastenkirjoissa konkreettisesti useilla eri tavoilla kuten sanoina, tekoina, hoivaamisena ja läsnäolona. Suomeksi en löytänyt aiheesta aikaisempaa tutkimusta. Tutkielmani teoreettinen viitekehys on sosiokulttuurinen eli pohdin lisäksi sitä, kuinka löytämiäni tuloksia voisi hyödyntää varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimukseni oli luonteeltaan teoriaohjaava sisällönanalyysi. Hyödynsin analyysissäni Tuomen ja Sarajärven (2009) teoksessa esiteltyä aineistolähtöisen analyysin kolmivaiheista prosessia. Aineistonani toimi seitsemän lastenkirjaa, joiden aiheeksi rajautuivat myötätunnon lisäksi lähikäsitteet empatia, sympatia ja lohdutus. Viidessä kirjassa käsiteltiin myös tunnetaitoja. Tutkimukseni yläluokat poimin Pessin & Martelan (2017) sekä Gilbertin (2015) tutkimuksista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokseni osoittivat, että myötätuntoepisodit ja niissä esiintyvät teot ovat osana monipuolista ilmiötä, joka saa alkunsa ja ilmenee varsin erilaisin tavoin. Myötätuntoepisodit käynnistyivät eniten surusta tai itkusta, ja lohduttavat sanat olivat yleisin myötätunnon ilmenemismuoto. Myötätuntoteot vaihtelivat keskenään sympatian, empatian ja myötätunnon eri muodoissa. Näistä eroista on tärkeää keskustella lasten kanssa ja tutustua yhdessä erilaisiin myötätuntotilanteisiin, jotta lapset oppisivat rakentamaan aitoa myötätuntoista kulttuuria omaan ryhmäänsä.
-
(2024)Tutkimuksen tavoitteena on kuvata minkälaisia näkyvän erilaisuuden representaatioita erilaisuutta käsittelevissä lasten kuvakirjoissa esiintyy. Aiemmat, vammaisuuden representaatioon keskittyneet tutkimukset ovat osoittaneet, että sen käsittely lapsille tuotetussa materiaalissa on edistynyt hitaasti (Blaska, 2004), ja että vammaisten lasten representaatioon liittyy usein sankaritarina rajoitteiden kompensoijana, tai vammaisen lapsen esittäminen tragedian kohdanneena, passiivisena hahmona (Monoyioun ja Symeonidoun 2015, s. 3). Tutkimuksessa tarkastellaan valituissa kuvakirjoissa esiintyviä representaatioiden teemoja ja pyritään sijoittamaan ne laajempaan, yhteiskunnallisia valtarakenteita sisältävään kontekstiin käyttäen apuna Foucault’n käsitteitä vallan ja tiedon teoriasta. Tutkin aihetta sosio-konstruktivistisen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tekstiä analysoidaan laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen, ja kuvia analysoidaan semioottista teoriaa apuna käyttäen. Analyysissa on mukana myös teoriaohjaavaa otetta. Tutkimusaineisto koostuu neljästä kirjasta, jotka valittiin aineistoksi Lastenkirjainstituutin Onnet- hakupalvelua hyödyntäen. Kirjat ovat suomenkielisiä ja Suomessa vuosina 2016–2022 painettuja teoksia. Muita rajaavia tekijöitä ovat esimerkiksi kirjan luokittelu erilaisuutta käsitteleväksi, näkyvän erilaisuuden määritys vammasta, sairaudesta tai muusta tilasta aiheutuneeksi ominaisuudeksi, näkyvää erilaisuutta omaavan hahmon rooli kirjassa, sekä hahmon esittäminen ihmisenä. Kirjoja analysoitiin enimmäkseen 2023 talvella sekä vuoden 2024 talven ja kevään aikana. Tutkimuksen aineistosta muodostuu kuva siitä, miten näkyvää erilaisuutta omaavat hahmot tuodaan esiin kirjoissa. Näkyvä erilaisuus määrittää hahmoja ja heidän haasteitaan elämässä. Aineistosta löytyy kolme representaation teemaa: näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuus rakentuu osaksi vastareaktiona yhteiskunnan ja ympäristön sopeutumattomuudelle, näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuudesta syntyneet sopeutumisstrategiat rakentuvat olemassa olevien valtarakenteiden ympärille sekä, näkyvästi erilaiset hahmot kokevat tarinassaan sosiaalisen metamorfoosin erilaisuuden ongelmallisuudesta sen hyväksymiseen. Tuloksista voi havaita näkyvää erilaisuutta edustavan hahmon sijoittumisen marginaaliin suhteessa valtaväestöön. Lisäksi tuloksista nousee esiin näkyvän erilaisuuden näkeminen ongelmana. Näkyvän erilaisuuden hahmoilla on kuitenkin oma toimijuutensa, jonka avulla pyritään ratkaisemaan eteen tulevia haasteita tai ongelmia omien kykyjen mukaisesti. Osaltaan hahmojen omasta toimijuudesta nousseet valtarakenteisiin kohdistuneet sopeutumisstrategiat kuitenkin vahvistivat alisteista asemaa ja valtaväestön oikeutta määrittää, kuka on hyväksytty osa yhteiskuntaa, ja millä ehdoin.
-
(2021)Päiväkodin aloittaminen on suuri muutos pienelle lapselle ja tämän perheelle (Munter, 2001a). Lapsi siirtyy oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja joutuu sopeutumaan uuteen ympäristöön, uusiin sääntöihin ja rutiineihin sekä uuteen ihmisten yhteisöön (Fabian, 2006). Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia millaiselta näyttää lapsen siirtymä koti hoidosta päiväkotiin kahdessa lasten kuvakirjassa. Tutkimuksessa on kiinnostuttu siitä, millaisia päiväkodin aloittamiseen liittyviä ja päiväkotiin soputumista tukevia käytänteitä kirjoissa esiintyy. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, miten kirjailija rakentaa kuulumisen tunnetta kirjan päähenkilöille. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimusaineistona oli kaksi lasten kuvakirjaa, Sanna Pelliccionin Onni-poika menee päiväkotiin ja Katri Kirkkopellon ja Mervi Wäreen Oona ja Eetu – Päivä hoidossa. Tutkimuksessa havaittiin, että päiväkodin aloittamiseen liittyviä käytänteitä esiintyi kirjoissa vaihtelevasti. Tämä johtunee siitä syystä, että tarinat alkoivat lapsen päiväkotiuran eri vaiheista. Päiväkotiin sopeutumisen käytänteitä puolestaan esiintyi runsaasti, aineistosta nousi vahvasti esiin rutiinit, vertaissuhteet ja sensitiivisen aikuisen läheisyys sopeutumisen helpottajina. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kuulumisen tunnetta rakennettiin päähenkilöille kolmen yhteen kietoutuneen ulottuvuuden kautta. Aineiston pohjalta oli huomattavissa, että kuulumista rakennettiin pääsääntöisesti materiaalisen ja relationaalisen ulottuvuuden kautta.
-
(2021)Yhteiskunnassa vallalla olevat asenteet heijastelevat myös lastenkirjallisuuteen. Näin ollen on perusteluta tutkia, miten vammaisuutta kuvataan nykypäivän lastenkirjojen tekstiosuuksissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia vammaiskuvia vuonna 2019 julkaistu Helmi-kirjasarja tuottaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lastenkirjojen vammaiskuvat rakentuvat yhä edelleen ennakkoluulojen varaan. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan vammaisuuden ja lastenkirjallisuuden teorioita, josta muodostuivat myös tutkimuskysymykset: ”Millaisia diskursseja Helmi-kirjasarjassa vammaisuudesta rakentuu?” ja ”Miten vammaisuutta representoidaan kirjasarjan teksteissä?”. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin diskurssianalyyttista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin talvella 2020 hyödyntämällä Helmet-kirjaston ja Lastenkirjainstituutin omia tietokantoja. Aineiston keruussa yhteä kriteerinä oli se, että vammaisuuden on oltava kirjan kantavana teemana. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui lopulta kotimainen kolmiosainen Helmi-kirjasarja. Tutkimusaineistosta muodostettiin viisi (5) vammaisdiskurssia, jotka nimettiin seuraavasti: erilaisuuden diskurssi, ongelmadiskurssi, tragediadiskurssi, medikaalinen diskurssi ja normaalisuusdiskurssi. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että vammaisuutta kuvattiin kirjasarjassa ainoastaan fyysisenä ominaisuutena. Vammaisuus nähtiin yksilön patologiana, jota myötäilee vammaisuuden yksilökeskeinen puhetapa. Aineistokatkelmissa korostui ongelmakeskeinen puhetapa vammaisuudesta. Myönteistä puhetapaa oli selkeästi vähiten. Tulosten toivotaan tuovan ymmärrystä siitä, millä tavoin vammaisuutta representoidaan tämän päivän lastenkirjoissa. Varhaiskasvatushenkilöstö voi tietoisilla kirjavalinnoilla tukea lapsen kasvua ja ymmärrystä moninaisuudesta, tarjoamalla monipuolista kirjallisuutta marginaalissa olevista ryhmistä.
-
(2016)Previous research (McCabe et al., 2011; Kortenhaus & Demarest, 1993; DeWitt et al., 2013) indicates that gender roles in children’s picture books are portrayed in a stereotypical manner and that male characters outnumber female characters. The aim of this study is to find out how gender and gender roles are portrayed in children’s picture books from 1970s, 1980s and 2000s. I will examine the role models these books offer to children. In addition to that, I will try to find out whether or not the portrayal of gender roles has changed between the time periods in question. The theoretical foundation of the research lies in social constructionism. In this study gender is understood as a phenomenon that is formed in interaction with social and cultural environment. The material used in this study consisted of eight Nordic picture books. Four of them were from the 1970s and 1980s, and the other four from 2000s. All the books were in Finnish and they were sampled randomly from the Helsinki area libraries. In addition to the date of publication, the criteria for the sample was that the books have to be realistic children’s picture books and that both genders are portrayed in the book. The research method of this study was content analysis. I examined the material by summarizing and forming categories. I examined how gender roles are formed by language choices and depictions of the characters. I also tried to find out what kind of gender roles were typical for the books. I also counted the number of male and female characters in the books. Abductive reasoning was used in the examination of the material. According to the research female characters outnumbered male characters in books from 1970s, 1980s and 2000s. Characters’ features and clothes were depicted in a very stereotypical manner in all time periods. Gender roles were also stereotypical. Non-stereotypical depictions were associated only with father characters in both time periods and girls characters in the books from 2000s. Differences between the time periods were small. Looking at the big picture, one can say, that gender and gender roles were depicted in a very simple manner in the books that were studied.
-
(2023)Tutkielmassani keskityn tutkimaan sitä, onko tunteiden esittäminen lastenkirjallisuudessa muuttunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Tutkimusongelmaa lähestytään Mikko Mallikas-kirjasarjan näkökulmasta. Tunteiden ja lastenkirjallisuuden tutkiminen ei ole uusi ilmiö, mutta vanhemman ja uudemman lastenkirjallisuuden välinen vertailu tunteiden esittämisen näkökulmasta on vähäistä ja näin tärkeän lisän tutkielman tarkoituksenmukaisuuteen. Tutkielmani teoreettinen viitekehys muodostuu näistä kahdesta osasta; tunteista ja lastenkirjallisuudesta, niiden välisestä yhteydestä sekä siitä kuinka lastenkirjallisuus voi toimia myös tunnekasvattajana. Aineistona tutkimuksessani toimi klassikkokirjasarja Mikko Mallikas, josta tarkoin valitsin kuusi kirjaa kandidaatin tutkielmaani. Saatuani kerättyä kolmelta eri vuosikymmeneltä yhteensä kuuden kirjan otannan, analysoin kirjoja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysissä keskityin tuomaan esiin sen, kuinka tunteet ja tarkemmin pääasiassa perustunteet aineistosta nousivat esiin. Näiden tulosten perusteella pystyin toteuttamaan vertailua kirjasarjan vanhemman ja uudemman tuotannon välillä sekä tekemään johtopäätöksiä niiden muutoksista vuosikymmenien aikana. Tulokset toivat esiin sen, että Mikko Mallikas-kirjasarjassa esiintyy kattavasti erityisesti perustunteita. Iloa esiintyi kirjallisuudessa huomattavasti eniten kaikista tunteista. Surun ja vihan tunteet käsittelin yhdessä, sillä nämä tunteet ilmenivät kirjoissa yleensä rinnakkain. Itsenäisenä kategoriana käsittelin pelon tunteen ja lopuksi vielä avasin hämmästyksen ja häpeän esiintyvyyttä. Näillä tutkimustuloksilla sai kattavan kuvan kirjasarjassa esiintyvistä tunteista ja esiintymistavoista. Muutosten osalta tuloksista nousi esiin tekstin ja kuvituksen monipuolistuminen vuosien saatossa, jolloin tunteet olivat paremmin tunnistettavissa sekä tunteiden monipuolisen käsittelyn keskittyminen pääasiassa uudempaan kirjallisuuteen. Tulokset ovat merkittävä kuvaus kullekin ajankohdalle ominaisesta lastenkirjallisuudesta ja sen kehityksestä kyseisen kirjasarjan näkökulmasta.
-
(2017)The early childhood education curriculum defines the mathematical contents, which have to be implemented in early childhood education. A kindergarten teacher must make good use of multiple methods in order to support children’s mathematics growth. In the study I examined how these mathematical contents appear in the illustrations and text of Veera picture books. My purpose was to solve whether or not the books' contents are suitable for supporting children’s mathematical growth. In the Theory part I deal with children's mathematical growth, learning environment and motivation. In addition I explored how pictures have become more important in children’s everyday life and learning because of digitalisation. The research material were four Veera picture books written and illustrated by Aino Havukainen and Sami Toivonen. I chose these picture books for my research material because of the plentiful and detailed illustrations. Veera-picture books are also quite popular among children. In the research I used both qualitative and quantitative methods. I grouped the results into categories corresponding to the ones found in the mathematics section of early childhood education curriculum. Analysing research results I found out that Veera-picture books’ illustration contained a lot of mathematical content. I chose to describe a few examples, because there was too much mathematical content for all of it to be described in detail. There was also an abundance of mathematical expressions, but they varied more between the categories found in the curriculum. One of the most prominent categories was relational concepts. What comes to mathematical contents, Veera- picture books’ text and illustrations supported each other in slightly more than half of the cases. My conclusion was that Veera-picture books’ had a lot of mathematical content, which a kindergarten teacher could make use of in supporting children’s mathematical growth.
-
(2023)Suomalaiseen kulttuuriin on kuulunut pitkään lapsille kirjojen lukeminen. Kirjojen katseleminen sekä lukeminen harjaannuttavat lapsen kielitaitoa sekä tiedon käsittelyyn liittyviä taitoja. Las-tenkirjallisuudessa tunteet ovat nousseet suosituksi teemaksi. Yksi lastenkirjallisuuden moni-naisista tehtävistä on vaikeiden tunteiden käsittely. Lastenkirjat toimivatkin turvallisena harjoit-telualueena tunteiden kokemisessa. Kirjojen avulla lapsi pystyy harjoittelemaan empatiataito-jaan sekä huomion kääntäminen pois tunnekuohusta on helpompaa. Lastenkirjojen kautta lapsi pystyy pohtimaan omia tunteitaan ilman, että hänen tunteensa ovat tarkastelun keskipis-teenä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisia, nykypäiväisiä lasten kuvakirjoja, joissa keski-tytään vihan tunteeseen. Tarkastelen vihan tunteen näyttäytymistä sekä miten sen käsittelyä voidaan tukea. Tämä tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, joka on toteutettu käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistona toimii kymmenen kappaletta vuosina 2017–2022 julkaistua lasten kuvakirjaa. Analyysin kohteena ovat kirjojen tekstit ja kuvat. Analyysin perusteella aineistolle luotiin neljään kategoriaa, jotka ovat: lapsi tarvitsee apua tunteiden käsittelyyn, vihan tunteen ympärillä on paljon muitakin tunteita, aikuisetkin tuntevat vihaa sekä tunteiden käsittelyä voidaan tehdä lastenkirjojen avulla. Nykyään lastenkirjoissa näytetään vihan tunteita avoimesti. Lapsen lohduttajina nähdään muitakin kuin äitejä ja aikuis-ten vihan tunteita tuodaan selkeästi esille. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että lastenkirjallisuudessa vihan tunne voi näyttäytyä kenellä hahmolla tahansa. Lohduttaminen ei vaadi taikatemppuja. Kirjojen hahmo-jen sukupuolta ei pysty usein tulkitsemaan, mutta se ei vaikuta tunteista oppimiseen. Kirjojen tarinat sekä tehtäväsivut tarjoavat hyvän lähtökohdan tunteista keskustelemiselle.
Now showing items 1-18 of 18