Browsing by Subject "laatu"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2021)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä elementeistä laadukas verkko-opetus käsityö oppiaineessa koostuu sekä mitä tulevan käsityön opettajan täytyy ottaa huomioon suunnitellessaan verkko-oppimateriaalia. Käsityötieteen opetuksen siirryttyä keväällä 2020 etäopetukseen, verkko-oppimateriaalin ja -opetuksen laadun vaihtelusta sain idean kandidaa-tin tutkielmaani. Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit koskevat materiaalin saatavuutta, käytettävyyttä, toimivuutta sekä tuotantoa. Menetelmät. Kandidaatin tutkielmani menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka aiemman tutkimustiedon pohjalta etsi vastauksia tutkimuskysymyksiini. Aiempia tutkimuksia verkko-opetuksesta sekä verkko-oppimateriaalin tuottamisesta löytyi paljon. Aineisto koostui tieteellisistä artikkeleista ja tutkimuksista sekä Helsingin yliopiston käsityötieteen pro gradu –tutkielmista, jotka käsittelivät käsityötaitoon ja -opetukseen suunniteltuja verkko-oppimateriaaleja etäopetukseen sekä itseopiskelumateriaaliksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että laadukas verkko-opetus vaatii suunnittelua, aikaa, monenlaista digitaalista osaamista, pedagogisia menetelmiä sekä opettajalle teknistä tukea sekä laitteita opetuksen järjestämiseen. Verkko-opettajalla on monia eri rooleja ja niistä tärkeimmiksi ovat nousseet kannustaminen, innostaminen ja mahdollistaminen. Verkko-oppimateriaalin suunnittelussa on huomioitava laadunkriteerit sekä tuotetun materiaalin monipuolisuus, käytettävyys, toimivuus sekä saatavuus. Viimeisimpien tutkimusten mukaan verkkovuorovaikutus ja palauteen antaminen ovat nousseet oppimisen mielekkyyden kannalta tärkeimmäksi pandemian aikana.
-
(2018)Early childhood education is seen increasingly as an investment to the future and the national economy. Highly educated personnel is considered as one of the mainstays for high quality early childhood education. The sufficiency and importance of the educational background of the personnel has been researched especially from the child’s point of view. The expertise and education of kindergarten personnel should come across with in the daily kindergarten experiences of both child and parent. The ideal of the shared pedagogical aims is formed in the mutual expertise regarding to the child. There is not much research from the parent’s perceptions on the importance of the educational backgrounds of the personnel. It is important that the parents experience that their children are satisfied. The subject of the research was to investigate parent’s perceptions on the importance of per-sonnel’s educational backgrounds in early childhood education. The research is describing the empirical and subjective experiences of the parents. The keywords of this research are high quality education, the educational backgrounds of the personnel, multiprofessional cooperation, the wanted features of the personnel and the cooperation between parents and per-sonnel. This research is qualitative, and the research material was collected by interviewing three pa-rents whose children are taking part in early childhood education. The interviews were semi-structured and phenomenographic data analysis was used to analyze the research material. Parents think there are teachers and carers in the kindergartens. Teacher’s university education is being noted, but parents describe their knowledge is tenuous. The division of work in kindergartens seems confusing, and the leadership in the multiprofessional teams is not clear for parents. The role of the kindergarten teacher is considered as the leader of the educational conversations (vasu-keskustelut) and background planning. Parents are concerned about the inadequacy of resources, the urgency and the excessive group sizes, and these overshadow the importance of education. Primarily the personnel is expected to have a warm and sensitive feel. According to parents, education does not guarantee the realization of high-quality early childhood education.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten laatua on määritelty ja arvioitu varhaiskasvatuksen kontekstissa. Lisäksi pyrin hahmottelemaan osatekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet varhaiskasvatuksen laatukäsitysten rakentumiseen historiallisesti, poliittisesti ja yhteiskunnallisesti. Analysoimalla päivähoidon kasvatuskomitean mietintöä (1980:31) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2005) pyrin rakentamaan kuvaa varhaiskasvatuksen laatukäsitysten rakentumisesta ja kehittymisestä eri aikakausilla. Vuonna 2018 julkaistujen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja varhaiskasvatuslain (540/2018) tehtävänä oli yhtenäistää ja taata tasa-arvoinen varhaiskasvatus koko maassa. Varhaiskasvatuksen laadun määritteleminen käytännössä on jäänyt vaillinaiseksi. Tästä kielii esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisema raportti varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) toteutumisesta suomalaisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Heidän arviointinsa tuloksena selvisi, ettei varhaiskasvatus toteudu Suomessa varhaiskasvatussuunnitelman (2018) eikä varhaiskasvatuslain (540/2018) velvoittamalla tavalla. Menetelmä. Toteutin tutkimukseni teorialähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehityksenä toimi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen vuonna 2018 julkaisemat valtakunnalliset prosessilaadun indikaattorit. Aineistonani oli puolestaan päivähoidon kasvatuskomitean mietintö (1980:31) ja valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 (Stakes). Teorialähtöisessä sisällönanalyysissä arvioitiin prosessilaadun tekijöiden (7kpl) ja niiden alle lukeutuvien indikaattorien (26kpl) toteutumista edellä mainituissa asiakirjoissa. Tulokset ja johtopäätökset. Asiakirjoissa prosessilaadun tekijät: ”johtaminen pedagogisen toiminnan tasolla” ja ”henkilöstön keskeinen vuorovaikutus ja monialainen yhteistyö” jäivät vaillinaisiksi. Asiakirjoissa ei mainita johtajuutta eikä eritellä ammattinimikkeitä, tehtävänkuvia tai vastuita toisistaan. Asiakirjoissa esitettyjen tavoitteiden tulisi kuitenkin ohjata toimintaa: henkilökunnan tehtäviksi määritellään toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2005) on lisätty kasvatuksen ja hoidon ohella myös opetus. Varhaiskasvatussuunnitelman (2005) sisältöjä tulee integroida lasten leikkeihin ja niitä tulee eritellä oppimisen näkökulmasta. Kummatkin asiakirjat ottavat monipuolisesti kantaa varhaiskasvatusympäristön rakentamiseen ja merkitykseen osana varhaiskasvatuksen toimintaa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa (2005) vanhempien rooli varhaiskasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa nostetaan painokkaammin esiin. Mietinnössä (1980:31) päiväkoti ja varhaiskasvatuksen tehtävä näyttäytyi perheiden sosiaalipalveluna ja verkostoitumispaikkana. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2005) painopiste siirtyi ryhmäkasvatuksesta ja yhteisöstä kohti yksilöllistä varhaiskasvatusta. Päiväkodin sisäisen, moniammatillisen ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys näkyy varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2005) aiempaa voimakkaammin. Koska johtamisrakenteet sekä työn selkeyteen ja vastuuseen liittyvät tekijät jäivät puuttumaan, selittävät ne varmaankin osittain varhaiskasvatuksen laadun vaihtelua.
-
(2020)Varhaiskasvatusta koskeva laatupuhe on yleistynyt 1990-luvun lopusta lähtien ja laadun fokus on siirtynyt yhä enemmän kasvatusprosessin laatuun ja laadukkaan varhaiskasvatuksen vaikuttavuustekijöihin. Samalla varhaiskasvatuksen asiakirjoista on suositusten sijaan tullut velvoittavia, jolloin voidaan tavoitella aidosti tasalaatuista varhaiskasvatusta kaikille lapsille. Laatu käsitteenä on tutkimusten mukaan monitahoinen asia ja se voidaan ymmärtää hyvin eri tavoin jopa saman ammattiryhmän sisällä. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, eroavatko lastentarhanopettajien näkemykset laadusta vai näkevätkö he sen samanlaisena ja koostuvan samoista asioista. Tavoitteena oli selvittää, mitä laadukas varhaiskasvatus lastentarhanopettajien mielestä on, mistä laadukas varhaiskasvatus koostuu ja kuka asettaa tavoitteet laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Tutkimus suoritettiin Vantaalla kesällä 2015. Tutkimukseen osallistui seitsemästä päiväkodista 20 lastentarhanopettajan ammattinimikkeellä toimivaa henkilöä. He työskentelivät lastentarhanopettajina eri-ikäisten lasten ryhmissä. Vastaajien koulutustaustat sekä työkokemus vaihtelivat. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella ja aineiston analyysimenetelmänä käytetiin sisällönanalyysiä teoriasta nousevien aihepiirien mukaan kokonaiskuvan saamiseksi. Tutkimuksen perusteella lastentarhanopettajilla oli varsin yhtenäinen kuva siitä, että tavoitteet johdetaan laista ja asetuksista, joiden takana on valtio tai kunta. He myös näkivät johtajan suuressa roolissa tavoitteiden asettamisessa. Samoin heillä oli yhtenäinen kuva siitä, että koulutettu ja riittävä henkilöstö on edellytyksenä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Henkilöstön työilmapiirin ja hyvinvoinnin nähtiin edesauttavan laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Laadukkaan toiminnan merkkinä pidettiin lapsilähtöisyyttä ja ikätasolle sopivaa toimintaa lapsille tarjottavaa tukea unohtamatta. Huomattavaa kuitenkin oli, että tavoitteiden seurannan toteutumisessa ja varsinaisessa arvioinnissa olisi korjaamisen varaa, tutkimuksen perustella nämä toimet olivat vähäisiä, jopa olemattomia. Johtopäätöksenä voitaneen kuitenkin todeta, että lastentarhanopettajat kokevat laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitykselliseksi, mutta he kokevat ensisijaisesti puitetekijöiden vaikuttavan sen toteuttamiseen.
-
(2021)Tavoitteet. Kuinka varhaiskasvatussuunnitelman toteutuminen näkyy asiakastyytyväisyys kyselyn tuloksista? Tutkimukseni tavoitteena on selvittää miten kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, KASKO, vuoden 2019 asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista näkyy varhaiskasvatuksen laatu ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen. Tutkin aihetta erityisesti asiakkaan näkökulmasta ja tarkoitukseni onkin selvittää kuinka laadukas varhaiskasvatus ja varhaiskasvatussuunnitelmat voitaisiin tuoda huoltajille paremmin näkyväksi. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, toteutuuko valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma huoltajien näkökulmasta ja kuinka VASUt voitaisiin tehdä huoltajille näkyvämmiksi. Menetelmät. Tämän tutkimuksen aineistona käytettiin kasvatuksen ja koulutuksen vuoden 2019 asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia. Tulokset analysoitiin fenomenografista ja fenomenologista tutkimusmetodia soveltaen. Tutkin koko Helsinkiä alueena sekä yksittäistä helsinkiläistä päiväkotia. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatussuunnitelmat eivät asiakirjoina ole huoltajille niin tuttuja kuin toivoisin. Kuitenkin he haluavat lapselleen laadukasta varhaiskasvatusta, laadukas varhaiskasvatus on VASUjen mukaista. Tutkimukseni tuloksista oli huomattavissa, että VASUt toteutuvat jossain määrin. Vastuu VASUjen esiin nostamisesta on varhaiskasvatusyksiköillä. Lisäksi huoltajien saama tieto lapsen päivittäisistä kuulumisista ja ryhmän pedagogisista ratkaisuista on vähäistä. Helsingin varhaiskasvatusyksiköt ovat ottaneet käyttöönsä digitaalisen portfolion osana toiminnan dokumentointia ja VASUjen mukaisen toiminnan arviointia. Myös huoltajat pääsevät lukemaan portfoliota. Toivon digitaalisen portfolion lisäävän huoltajien tietoisuutta varhaiskasvatuksen pedagogiikasta. Digitaalinen portfolio ja sen hyödyt olisi erinomainen jatkotutkimusaihe.
-
(2017)The purpose of the study was to compare two different price groups of jeans and find out how they differ in their durability. The theoretical background of the study presented the concept of quality, the consumer's role in evaluating the price-quality ratio of products and the denim fabric as a material from a durability point of view. Previously, the durability of three different price group jeans was studied after one and five wash cycles and the effect of elastic fiber on the durability of denim. This study also looked at the impact of consumer expectations on quality assessment. The research was mainly quantitative, but the analysis was diversified with qualitative approaches. The research material was collected by experimental methods in laboratory conditions using textile standards based tests. The experiment examined three expensive and three cheap jeans (98% CO, 2% EL) in three different tests by measuring their performance specifications in tearing strength, abrasion resistance and colorfastness of the dye. The results of the study were presented in figures. In the conclusions, the results were analyzed and compared with each other on the basis of price. Expensive denim jeans proved to be a little more durable than the cheap denim jeans, but the result is not unambiguous. According to the study, the durability of jeans is not primarily affected by their price, because cheap jeans also received some good results in the tests. When evaluating the quality, some other factors have to be taken into account in addition to the price, texture, fiber content, dyeing and finishing of the fabric. Conclusions were made from three tests, so more experimental research is needed.
Now showing items 1-6 of 6