Browsing by Subject "lapsen kehitys"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2019)It’s been said that dog is human’s best friend. Dog loves unconditionally, comforts during moments of grief and accepts the person the way he is. It seems certain that dog has a positive impact on human. The previous research on the subject has proved that dogs can positively affect on human’s well-being and health, although the previous research has mainly focused on adult’s point of view. Inspired by my own dog Topi and my future profession I became interested in if dogs can affect on the development of children with special needs. The objective of this research is to gain information of domestic dog’s positive impacts on the social and psychological development of children with special needs. Although there is not a lot of earlier research on the subject, I believe that dog has a capability to support children’s development in many ways. This research was done as qualitative and quantitative research. The basic structure of the research is qualitative but its material was analysed also in quantitative terms. The material of the research was gathered with a query that was shared to four different Facebook groups dealing with the subject of children with special needs. 13 parents of children with special needs were participated in this query. The children had diagnosis such as ADHD, Autism, As-perger’s syndrome or some indeterminate developmental disability. The material of this re-search were analysed with quantitative content analysis. The result of this research established that domestic dogs have a positive impact on both the social and psychological development of children with special needs. Especially parents thought that dogs had affected positively on children’s empathy skills and emotion skills. In addition, dogs were seen to strengthen children’s self-esteem and self-regulation and also easing the stress and anxiety of children. Also dog’s presence had improved the concentra-tion of children. Based on the results of this research increasing Dog-Assisted Pedagogy in kindergartens would have positive effects. Extra research with a bigger sample group is needed to achieve a trustworthy research knowledge.
-
(2019)The aim of the study was to investigate the ways in which teachers of early childhood education use nature as a learning environment to support children's development and how children are able to form a relationship with nature. The objective was to investigate teachers' pedagogical methods in using nature as a learning environment and other factors affecting a child's development in this context. In addition, the aim of the study was to determine the impact of the use of nature as a learning environment on the formation of children’s relationship with nature. The theory section focuses on concepts related to the study and the studied effects of nature as a learning environment on child development. The theory section also discusses the pedagogical possibilities of using nature as a learning environment in the context of early childhood education. In addition, the theory section highlights the factors that enable or prevent the development of a child's relationship with nature, and the effects of this relationship on a child’s development. The research questions are: 1. How do teachers use nature as a learning environment to support child development? 2. What have teachers discovered about the impact of using nature as a learning environment on the formation of children’s relationship with nature? The research method was qualitative and the material was gathered using semi-structured interviews. The material was gathered by interviewing three early childhood education teachers working in Helsinki in the municipal sector. The interviews were conducted individually. The analysis of the material was carried out using a theoretical content analysis method. The basis for classification was a theory-based analysis frame with its upper and lower classes. The study found that teachers use nature as a learning environment in diverse ways to support children’s development. Pedagogical activities in nature focus mainly on mathematics, physical activity, mother tongue and literature and environmental education. The teachers agreed that the use of nature as a learning environment benefits children in many ways. Particular benefits were observed in children’s motor skills and socio-emotional development. Children who previously had a weak connection with nature were able to form a stronger relationship with nature. It can be concluded from the research results that the use of nature as a learning environment in the context of early childhood education contributes to the development of children in many ways. Also, it can be said that the time spent in nature contributes to the relationship that the child forms with nature.
-
(2020)Tavoitteet. Lapsi tarvitsee turvalliseen kehitykseen aikuisen läsnäoloa ja sosiaalista vuorovaikutusta, jotta hänen psyykkiset rakenteet ja taitonsa kehittyvät. Suomessa lasten hoitopäivät voivat nykyään olla hyvinkin pitkiä, jolloin he viettävät yhä suuremman osan päivästään muualla kuin omassa kodis- saan omien vanhempiensa kanssa. (Mikkola & Nivalainen, 2009. s.15.) Tämän tutkimuksen tavoit- teena oli selvittää miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat sensitiivisyyden merkityksen työssään ja millaisia keinoja he käyttävät sensitiivisen vuorovaikutuksen luomiseen, koska lapsi luo juuri vuo- rovaikutuksessa kokonaiskuvaa siitä minkälainen hän itse on, millaisia muut ihmiset ovat ja miten heidän kanssaan toimitaan, onko ympäristö luotettava ja kantaako elämä (Mattila, 2011, s.18). Tutkimuskysymykset: 1) Millaisena varhaiskasvatuksen opettajat kokevat kasvattajan ja lapsen välisen sensitiivisen vuorovaikutuksen merkityksen työssään? 2) Millaisia keinoja varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät sensitiivisen vuorovaikutuksen luo- misessa lapsen kanssa? 3) Millainen merkitys sensitiivisellä vuorovaikutuksella on eri ikäisten lasten kanssa? Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin neljän var- haiskasvatuksen opettajan teemahaastatteluna. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisellä sisäl- lönanalyysimenetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena oli, että varhaiskasvatuksen opettajat pitävät sensitiivisen vuorovaikutuksen merkitystä tärkeänä niin lapsen kehityksen kannalta kuin ryhmän toiminnankin kannalta, mutta sensitiivisen vuorovaikutuksen suhdetta on joskus haastavaakin solmia ja ylläpitää.
-
(2023)Tavoitteet. Elokuussa 2022 varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön kolmitasoisen tuen malli, joka mahdollistaa vahvemman tuen myös alle kolmevuotiaille lapsille. Aika ajoin yleisessä keskustelussa nousi esille, kuinka tukea pienille on vaikea saada, koska heidän odotetaan vielä kasvavan. Tämä siivitti tutkimustani ja halusin selvittää, onko asia näin. Tutkimukseni tavoite on selvittää varhaiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksia lasten haasteista ja tuen tarpeista lapselle sekä omalle työlleen alle kolmevuotiaiden lasten ryhmässä. Tutkimuksessani selvitän myös, kokevatko varhaiskasvatuksen ammattilaiset tulevansa kuulluksi tukea pyytäessään. Menetelmät. Tutkimuksen aineiston keräsin verkkokyselylomakkeella, jonka lähetin kahden keskisuuren kaupungin päiväkoteihin. Kyselyyn vastasi 24 varhaiskasvatuksen ammattilaista, joista 20 oli varhaiskasvatuksen opettajia, 3 varhaiskasvatuksen sosionomia ja 1 varhaiskasvatuksen hoitaja. Saadun aineiston analysoin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Avoimista vastauksista poimin samansisältöiset termit luokiksi ja yhdistin lopulta viitekehykseni mukaisiksi pääluokiksi. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat lapsen kielen kehityksen suurimmaksi haasteekseen. Seuraavana tulivat kognitiivinen ja sosioemotionaalinen kehitys. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat tulevansa kuulluksi, kun huoli lapsen kehityksestä herää. Lisäksi he kokivat, että elokuun 2022 jälkeen, huoli otetaan vakavammin. Pedagogisen ja rakenteellisen tuen muotoja työn ja lapsen tueksi tarvittiin eniten.
Now showing items 1-4 of 4