Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "lapsen seksuaalisuus"

Sort by: Order: Results:

  • Uski, Johanna (2022)
    Tavoitteet. Lapsella on oikeus kehotunnekasvatukseen. Sen avulla lasta voidaan auttaa kas-vamaan onnelliseksi ja omana itsenään pärjääväksi myös seksuaalisuuden osa-alueella. (Vä-estöliitto 2020). Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, kuinka kehotunnekasvatus näyt-täytyy varhaiskasvatuksen kentällä. Muodostin tästä tehtävästä seuraavat tutkimusongelmat, jotka olivat 1) Miten kehotunnekasvatus toteutuu varhaiskasvatuksessa? sekä 2) Minkälaisia haasteita varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat kokeneet kehotunnekasvatukseen liittyen varhaiskasvatuksessa? Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että jo pienet lapset ilmentävät seksuaalisuuttaan syntymästään lähtien (kts. esim. Kakavoulis 2007,57). Tutkielman teoreet-tinen tausta perustuu lapsen seksuaaliseen kehitykseen seksuaalisuuden portaat-mallia hyö-dyntäen, kehotunnekasvatukseen ja turvataitoihin sekä sukupuolisensitiivisyyden ja kulttuuri-sen moninaisuuden huomioimiseen kehotunnekasvatuksessa. Menetelmät. Tutkielmassa on käytetty laadullisia tutkimusmenetelmiä. Toteutin kyselylomak-keen internetissä, jota jaoin varhaiskasvatuksen sosiaalisen median kanavilla. Se oli tarkoitet-tu kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille, jotka vastasivat vapaaehtoisesti ja anonyymisti kyselyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 18 varhaiskasvatuksen ammattilaista, joiden vastaukset analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan suurin osa vastaajista toteutti kehotunnekasva-tusta päivittäin monipuolisesti huomioiden sen kokonaisvaltaisuuden. Joissakin vastauksissa esiintyi tietämättömyyttä aiheesta sekä kehotunnekasvatus rinnastettiin vain tunnetaitoihin tai käsite ei ollut tuttu. Suurimmalla osalla vastaajista kehotunnekasvatusta ei ollut sisältynyt opintoihin lainkaan ja lisäkoulutuksen tarve aiheesta tunnistettiin. Haasteena kehotunnekas-vatuksen toteutumiselle on erityisesti tietämättömyys aiheesta, joten aiheesta tarvitaan lisä-koulutusta.
  • Mäenpää, Minna (2021)
    Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lapsen seksuaalisuutta pidetään tabuna jopa länsimaissa. Lapsen seksuaalisuutta ja seksuaalikasvatusta ei aina osata liittää varhaiskasvatukseen kuuluvaksi kasvatuksen osa-alueeksi. Aiemman tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen yksiköistä puuttuvat yhtenäiset linjat seksuaalikasvatuksen toteuttamisesta, mikä johtaa epätasa-arvoiseen seksuaalikasvatukseen, sillä jokainen lapsen kanssa toimiva henkilö on väistämättä seksuaalikasvattaja. Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeissa Maailman terveysjärjestö WHO on linjannut vuonna 2010 konkreettisesti mitä seksuaalikasvatuksen tulisi olla, mutta linjauksia ei ole sisällytetty Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2014 eikä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin vuonna 2018. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat seksuaalikasvatusta varhaiskasvatuksessa ja millä tavoin nämä kuvaukset suhteutuvat Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeihin siitä lähtökohdasta, että jokainen opettaja on seksuaalikasvattaja tiedostaen tai tiedostamatta. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata seksuaalikasvatusta ilmiönä varhaiskasvatuksen kontekstissa ja herättää mielenkiintoa aihetta kohtaan sekä lisätä tietoisuutta seksuaalikasvatuksesta ja seksuaalisuudesta erottamattomana osana lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Laadulliseen tapaustutkimukseen valikoitui yksi varhaiskasvatuksen opettaja alle kolmevuotiaiden ryhmästä, toinen 2–5-vuotiaiden ryhmästä ja kolmas esikoulusta. Tietämystä seksuaalikasvatuksesta ei vaadittu. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluna, jossa käsiteltiin teemat keho ja tunteet seksuaalisuudessa. Analyysimenetelmänä toimi teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa aineistosta etsittiin vastaavuuksia Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeihin seksuaalikasvatuksen toteutuksessa. Tulokset osoittivat, että seksuaalikasvatus varhaiskasvatuksessa kuvattiin osaksi kokonaisvaltaista kasvatusta huolimatta seksuaalikasvatuksen tietopohjasta. Seksuaalisuuden tutkiminen sallittiin lasta kannustaen ja ohjaten sosiaalisten sääntöjen puitteissa lapsen kehitystä tukien. Suurin ero suhteessa Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeihin oli turvataitojen puutteellisuus. Seksuaalikasvatuksen tietoisuuden herättäminen opettajien koulutuksessa edistäisi tietoisen seksuaalikasvatuksen toteutumista varhaiskasvatuksessa. Seksuaalikasvatuksen lisääminen osaksi virallisia opetussuunnitelmia auttaisi ammattilaisia toteuttamaan tasalaatuista seksuaalikasvatusta. Tieto seksuaalikasvatuksesta ja sen tarkoituksesta hyvinvoinnin edistäjänä lisäisi ymmärrystä myös kokonaisvaltaisten turvataitojen merkityksestä.