Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "lapset"

Sort by: Order: Results:

  • Nguyen, Cam huong (2019)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lasten tunnetaidoista ja miten niitä voidaan edistää 3–5-vuotiailla lapsilla. Tavoitteena oli saada tietoa lasten tunnetaidoista ja siitä, miten varhaiskasvatuksen opettaja voi edistää lasten tunnetaitojen kehitystä. Työn teoreettinen viitekehys koostuu tunteisiin ja tunnetaitoi-hin liittyvistä erilaisista tutkimuksista kuten Köngäs (2018). Hyödynsin tunnetaito-oppaita li-säämään ymmärrystä tunnetaidoista ja keinoista niiden edistämiseksi. Lisäksi käytin Var-haiskasvatussuunnitelman perusteita 2018 tässä tutkimuksessa tuomaan näkökulmaa siitä, miten ne velvoittavat edistämään ja tukemaan lasten tunnetaitoja. Tunnetaitojen, kuten tunteiden nimeämisen, ilmaisun ja säätelyn ongelmat näkyvät yhä enemmän varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänä on tu-kea lapsen tunnetaitoja. Tunnetaitoihin tulisi perehtyä jotta voisi alkaa edistämään niiden kehitystä tavoitteellisesti. Tutkimusta toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistoa hankittiin haastattelemalla kol-mea varhaiskasvatuksen opettajaa helsinkiläisistä päiväkodeista. Aineisto analysoitiin sisäl-lönanalyysin avulla. Tämän aineiston valossa näyttää siltä, että tunnetaitoja voidaan tukea varhaiskasvatukses-sa. Varhaiskasvatuksen opettaja voi vaikuttaa siihen olemalla sensitiivinen ja pyrkimällä tunnistamaan lasten tunnetaidot ja etsimällä keinoja tukea niitä. Haastattelujen perusteella näyttäisi, että 3–5-vuotiaiden tunnetaitojen kehittyminen on eritasoista, mikä vaikuttaa opet-tajien valitsemiin keinoihin toteuttaa tunnetaitojen opettelua ryhmässä. Haastateltavat toi-voisivat että tunnetaitomateriaaleja olisi enemmän saatavilla ja täydennyskoulutuksia tu-kemaan heidän tunnetaitojen osaamista.
  • Järvinen, Iisa (2019)
    Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä 4–6-vuotiailla lapsilla esiintyvistä matemaattisen ajattelun haasteista sekä niistä tilanteista, joissa näitä haasteita ilmenee. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita, millaisia erilaisia keinoja varhaiskasvatuksen opettajilla on auttaa lasta näissä haasteissa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin seuraavan kolmen tutkimuskysymyksen pohjalta: Minkälaisia haasteita 4–6-vuotiaiden lasten matemaattisessa ajattelussa ilmenee? Millaisissa yhteyksissä tai tilanteissa varhaiskasvatuksen opettajat huomaavat nämä haasteet? Millä tavoin varhaiskasvatukset opettajat pyrkivät vastaamaan lasten matemaattisen ajattelun haasteisiin? Tutkimuksen aineisto koostui kolmen, Helsingissä ja Espoossa työskentelevän varhaiskasvatuksen opettajan puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja osin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysissä aineistosta saadut tulokset ryhmiteltiin tutkimuskysymyksittäin pienemmistä alaluokista suurempiin pääluokkiin, jotka pohjautuivat pääosin aiemmin esitettyyn teoriaan aiheesta. Tutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajien havaitsemat lasten matemaattisen ajattelun haasteet olivat keskenään samankaltaisia. Haasteet ilmenivät heikkoutena lukumääräisyyden tajun, laskemisen taitojen ja aritmeettisten perustaitojen osa-alueilla. Lisäksi haasteita esiintyi lasten rakenteellisiin ominaisuuksiin liittyvissä ongelmissa. Opettajien havaitsemat haasteet olivat linjassa tutkimusta ohjaavan teorian kanssa. Haasteita havaittiin pääasiassa opetuksellisissa tilanteissa, eri tehtävätyyppejä tehdessä sekä arkisissa tilanteissa, joissa tarvitaan matemaattisia taitoja. Opettajat esittivät konkretian keinoja, lapsen oppimisen jatkuvaa havainnointia ja lapsen tasoon sopivia tehtäviä tärkeimmiksi keinoiksi tukea lasta matemaattisen ajattelun haasteissa.
  • Kunttu, Sinikka (2016)
    The purpose of my research is to describe what is outdoorlife and hiking in nature nearby in “Rain or shine” kindergartens from the view of kindergarten directors. “Rain or shine” is an operating model for environmental education and physical exercise in nature in early childhood education and in schools' afternoon clubs coordinated by Suomen Latu. The study was needed because the operating model was reformed in 2015 with the aim to expand the “Rain or shine” activities. The research problem is approached by considering two of the promises of “Rain or shine” which are "We promise to spend easygoing outdoorlife in rain or shine” and "We promise to hike in nature nearby at least three times a week". The research was qualitative and it was based on semi-structured interviews. I chose three of eight “Rain or shine” kindergartens for the interviews. These kindergartens located in different towns and they had different owners. I interviewed the directors of these three “Rain or shine” kindergartens. The interviews were carried out in March 2016. All the three interviews were recorded. The durations of the interviews varied from 60 minutes to 100 minutes. Afterwards the interviews were transcribed and analysed by temating the material by using the questions of the interviews. I found out that the outdoorlife is a natural and unseparated part of the activity in “Rain or shine” kindergartens' work. The easygoingness of outdoorlife was protected for example with good planning and preparation, limiting the group sizes, the flexibility of kitchen staff and intensive co-operation with the parents. Different seasons and weathers was not found as a problem when everybody had a necessery outdoor equipment. Kindergartens had from three to four different nature places nearby regularly in use. The nearest places were located behind the fence of the kindergarten. The furthest nature places were located 1,5 kilometres away from the kindergarten. Nature places were diverse and they offered variable possibilities for activities and playing. The hikes were organized mostly in the mornings and the duration was 1,5–5 hours. There were often a snack or a lunch also outside. The free and spontaneous play was emphasized during hikes. There occured mostly long-lasting and imaginative plays with the material and equipment found from nature. The regularity of having hikes was regarded important because it guaranteed the possibility to develop the long-lasting plays. It seems that the promises "We promise to spend easygoing outdoorlife in rain or shine" and "We promise to hike in nature nearby at least three times a week" are carried out in a comprehensive and committed way in “Rain or shine” kindergartens.
  • Huotari, Ella (2021)
    Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkastelen millaisia tunteita entisten 9-13 vuotiaiden bangladeshilaisten lapsityöläisten sekä 7-13 vuotiaiden suomalaislasten sadutetuissa tarinoissa esiintyy. Lisäksi etsin eroja ja yhtäläisyyksiä tarinoissa tunteiden osalta. Tarinat on kerätty sadutus-menetelmää käyttäen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että turvapaikkahakijalasten sadut ovat erilaisia verrattuna suomalaislasten satuihin (Karlsson, 2014, 73). Menetelmät Toteutin tutkielman laadullisena sisällönanalyysina. Aineistona käytin lapsilta sadutusmenetelmällä vuosina 2003-2004 kerättyjä yhdeksää entisen lapsityöläisen tarinaa sekä 29 suomalaislapsilta sadutettua tarinaa. Rajaan tunteet koskemaan perustunteita, joita ovat yhden määritelmän mukaan ilo, suru, viha, pelko sekä hämmästyminen (Yan, 2016;Huotilainen, 2017, 138–139). Etsin tarinoista näitä viittä eri perustunnetta ja niihin liittyviä ilmaisuja. Teemoittelen aineistosta esiin nousevia tutkimuskysymyksen kannalta keskeisiä teemoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän aineiston peruustella näyttäisi, että entisten lapsityöläisten tarinoissa esiintyi enemmän negatiiviiseksi miellettyjä pelon ja surun tunteita verrattuna suomalaislasten tarinoihin. Opettajat kohtaavat työssään lapsia yhä kirjavimmasta taustoista ja sadutuksen avulla voimme saada lisää tietoa oppilaista. Karlssonin (2014, 182) mukaan lasten satuja tarkastelemalla aikuinen voi ymmärtää lasta paremmin ja myös muokata toimintaansa näiden lasten kertomien viestien perusteella ja sadutus menetelmänä tarjoaa mahdollisuuden vaikeidenkin asioiden käsittelyyn.
  • Lyytikäinen, Ainomaria (2016)
    Tiedekunta - Fakultet – Faculty Behavioural Sciences Laitos - Institution - Department Teacher Education Tekijä - Författare – Author Ainomaria Lyytikäinen Työn nimi - Arbetets titel Preschoolers`s leisure time and sport activity Title Oppiaine - Läroämne - Subject Education: early childhood education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Master’s Thesis / Supervisor’s Name Aika - Datum - Month and year 7.12.2016 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 35 pp. + 2 appendices Tiivistelmä - Referat - Abstract There were and there still are several organisations and experts who express their concern about how children don´t spend enough time exercising. That´s how I became interested in this subject and I wanted to examine whether this was true or not when it comes to pre-schoolers. As a kindergarten teacher it was also important for me for that I could be able to offer them enough possibilities to exercise during school day or a day in the kindergarten. The purpose of my survey was to examine if preschoolers exercise on their free time and if they do so, what kind of exercising they do. I presumed that preschoolers exercise on their free time but I was suspicious if it´s enough based on the daily recommendations of exercis-ing. There were 26 children in total who participated in this survey even though I had reached for 30 participants. The preschoolers were born in 2009 and the group included 14 girls and 12 boys. 17 children lived in Vantaa and nine lived in Espoo. I did my survey using a question-naire. There were both closed and open questions in the questionnaire. I analyzed all an-swers by using a quantitative method. I sent questionnaires to preschool classes and went to collect them on the due date. I ana-lyzed the data using the SPSS Statistics- program. As a conclusion of the results it can be said that children exercise every day but it´s clear that the time spent doing physical activities is far less than recommended. The gap between kids who exercise a lot and those who rarely exercise was quite large. 19,2% of children (n=26) exercise over 8 hours a week and 15,4% exercised 7-8 hours a week. When these results are divided for every day of the week, only 34,6% of children exercise as much as recommended, if there is an hour of exercising included in the day at preschool. Based on this survey, it is very important to make children exercise at preschools and in kindergartens to be sure that the recommendations are fulfilled. Avainsanat - Nyckelord Preschooler, leisure time, sport, childrens Keywords Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Ethesis Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
  • Harjola, Aava (2016)
    The purpose of this research is to find out the perceptions of parents about the selection of a bully victim i.e. why some children get bullied in a group of children, and some do not. It must be clarified, that the purpose of the research is not to find any reason for the justification of bullying, but to find information on how and on what account a bully chooses its victim. Earlier theories about bullying insist that the reasons behind bullying can be traced to the bully, not the victim. Even so, it must be brought to light that victims of bullying exist, and that they often resemble each other in some way or another. The main goal of this research is to find these commonalities, this time from the point of view of the parents. It will be interesting to see if these common features are something we can interfere with, in order to prevent being selected as a victim of bullying. The point of view of the parents is crucially important to this research, because attitudes towards bullying and victims of bullying, can be easily forwarded from parents to their children and so on into their peer relationships, without the parents intending to do so. In fact, one goal of the research was to see whether there could be seen a negative approach towards the victims of bullying in the answers of the parents, which could be forwarded to the children through their upbringing. It was as important to find out the parents opinions on the interference of bullying, and how it could be done. The research material was gathered during December 2015 with an online questionnaire. The questionnaire gained 183 answers from the parents of under school aged children, living in Helsinki. Phenomenography was used as the research method. The results of the research could be divided into three types of groups. Based on the results the selection of a victim of bullying happens coincidentally and for any reason. There are ways in which parents can interfere with the selection, but these ways are seen as dubious. Based on the results, the risk of getting bullied is twice as high with a child whose parents have been bullied, compared to a child whose parents have not been bullied.
  • Wikström, Heikki (2018)
    Finnish children spend lots of time in social media. At the same time schools are modernizing their tuition by acquiring and using different technological devices and using different media applications. There are studies about how social media can be made use of in schools, but the way school is manifested in social media by children has not been studied a lot. Therefore the aim of this study is to find out how the children themselves use social media and how school is manifested in social media by children of different age. The method for this study was descriptive literature review. Different databases concerning mainly behavioral and educational sciences were used to conduct the study. The research material was Finnish and foreign literature, studies and other publications. Different databases concerning. In addition to theoretical literature different studies about Finnish children and their habits of using internet and social media were used. Because the topic has been discussed a lot in Finnish media during the last few years, some news regarding social media, school and children were also used. The results of this study showed that social media plays a big part in the lives of children and adolescents of different ages. They use social media mainly for keeping touch with their friends, family and relatives, but also publish photos, videos and different texts. The school is manifested in this material in different ways. It’s discussed in private conversations but also some school-related vlogs are published.
  • Mursula, Anuriitta (2018)
    The aim of this study was to describe children ́s views on everyday life and family activities. Everyday life at home and it ́s functions are seen important factors for families` well-being and child ́s development. Household activities and family interactions intertwine in everyday life. Family activities are also influenced by the environment and cultural factors. In their stories children tell about what it is to be a child today. In their stories they also mirror perceptions of the surrounding society. Previous studies have shown that in their everyday life children value family and time together, friendship, routines and involvement. Both family and children are seen as active actors who are capable of modifying their everyday activities. The data of this study was an electronically recorded data of childrens` storycrafted tales. Of this data was limited 60 homestories in finnish. The data had been collected between 1995 and 2000 and the storycrafted children were between the ages 3 and 8 years old. The narrative data was analyzed by means of content analysis. The resoults of this study showed that in their stories children tell about their everyday life and family activities richly and diversely. The stories took often place at home and the nature around it, often in the woods. Routines and rituals gave rhythm for the everyday life in children ́s stories. The characters in the stories often played and acted spontaneously, and found shelter and safety at home with their families. In the stories parents and characters taking care of animals maintained and carried out important routines and rituals. A lot of time in the stories was spent with family and friends. Families ate together, went for walks and for a swim, for example.
  • Tervo, Minna (2023)
    Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää lasten fyysisen aktiivisuuden määrää varhaiskasvatuksen ulko- ja luontotoiminnassa sekä löytää keinoja lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Tutkimusaihetta lähestyttiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla, joista ensimmäisellä tarkasteltiin menetelmiä, joilla lasten fyysistä aktiivisuutta voidaan mitata. Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitettiin lasten fyysisen aktiivisuuden määrää ja laatua varhaiskasvatuksen ulko- ja luontotoiminnassa. Kolmannen tutkimuskysymyksen avulla selvitettiin keinoja lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi varhaiskasvatuksen ulko- ja luontotoiminnassa. Tutkielmassa käytettiin menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto koostui viidestä tutkimusartikkelista, jotka analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla haettiin tietoa siitä, mitä lasten fyysisestä aktiivisuudesta varhaiskasvatuksen ulko- ja luontotoiminnassa jo tiedetään. Tarkoituksena oli tiivistää aikaisempien tutkimusten tuloksia sekä luoda kokonaisuus lasten fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen käytetyistä menetelmistä, lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta varhaiskasvatuksen ulko- ja luontotoiminnassa sekä keinoista fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Tulokset osoittavat, että lasten fyysistä aktiivisuutta voidaan mitata sekä laitteellisesti että henkilön tekemillä mittauksilla. Lisäksi näitä molempia voidaan käyttää myös yhdessä, jolloin niiden avulla saadut tiedot täydentävät toisiaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lapset ovat ulko- ja luontotoiminnan aikana fyysisesti aktiivisia ja huomattavasti aktiivisempia kuin sisätoiminnassa ja sen lisäksi lasten fyysisen aktiivisuuden kuormittavuus on suurempaa ulkotoiminnassa kuin sisätoiminnassa. Fyysisen aktiivisuuden kuormittavuudelle ei ole olemassa tarkkaa yhdenmukaista kriteeristöä, joten sen määrästä ei tutkielmassa käytetyn aineiston perusteella voinut tehdä yhtä yhdenmukaista kokonaisuutta. Tutkielmassa on esitetty aineistossa esiintyneet erilaiset fyysisen aktiivisuuden tasot sekä määrät ulkotoiminnan aikana siinä laajuudessa kuin ne olivat aineistosta löydettävissä. Vaikka lapset ovat ulkoilun aikana aktiivisia, niin siitä huolimatta lasten päivittäinen kokonaisaktiivisuus jää suurimmalla osalla lapsista suositeltua alhaisemmaksi. Lasten fyysistä aktiivisuutta on mahdollista lisätä ulko- ja luontotoiminnassa monin eri keinoin, jotka liittyvät tulosten perusteella sekä varhaiskasvattajiin, oppimisympäristöön, arvoihin ja asenteisiin että rakenteisiin.
  • Besic, Sameer (2019)
    This thesis reviews contemporary studies on the influence of physical activity on human cognitive functioning in childhood and in adolescents. Physical activity is noted to be positively related to cognitive functions. It is therefore worrying that the physical activity of children and adolescents has been significantly reduced, which has also contributed to an increase in obesity and the deterioration of general physical well-being. The relations between physical activity and cognitive functions have been subject of interest in a lot of a research and branches of science over the past few years. In the past few years there has been lot of research on this subject. However, the number of studies in this field concentrated on children has been substantially fewer, especially in children. The key results of this research showed that physical activity has positive relations with cognitive functions and their development. Positive connections appear through physiological mechanisms and structural changes in the brain. Physical activity has also been seen to influence positively on the mood and decrease in stress. However, studies show that the positive effects of physical activity also depend on the intensity of the activity and the type of exercise. Even tough physical activity is positively connected to the processes of different cognition, the exact mechanism behind them is not clear. In addition, existing studies have not revealed to what extent various physical activities differ in their effects, and whether such effects are specific or possibly beneficial for cognitive functioning in general. Related studies are needed to understand how diminishing physical activity is linked with the development of cognitive functions. In my opinion, further research should focus on how different forms of physical activity are in connection with cognitive functions and what possible differences are between them.
  • Helino, Anne (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan lasten luontosuhteen rakentumista ja lasten luontosuhteen merkitystä. Tutkielma on ajankohtainen useiden ilmiöiden, kuten teknologian aikaansaaman lasten vapaa-ajankäyttötapojen muutoksen ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen vuoksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPS, 2014) velvoittaa luokanopettajia huomioimaan opetuksessa lasten luontosuhteen tukemisen ja auttamaan oppilaita ymmärtämään omakohtaisen luontosuhteen kautta luonnon merkityksellisyyden ihmisen elämässä. Tutkielman tavoite on myös kertoa, miten peruskoulussa ympäristökasvatuksella voidaan rakentaa lasten luontosuhteen myönteistä pohjaa, sekä miten koulu voi osaltaan tukea lasten luontosuhteen muodostumista. Luontosuhteen muodostumisen kannalta keskeisempänä tekijänä pidetään lapsen aitoja luontokontakteja sekä aikuisten, kuten opettajien ja vanhempien näyttämää roolimallia. Myönteisestä luontosuhteen merkityksestä ihmisen sekä luonnon terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on lukuisia esimerkkejä. Tutkielmassa lasten luontosuhteen rakentumista ja merkitystä tarkastellaan alakoulun ympäristökasvatuksen kautta. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus luontosuhteita ja ympäristökasvatusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkielmaa varten tarkastellussa kirjallisuudessa on lähes kaikissa osoitettu, kuinka hyvä luontosuhde sekä luonnossa olo edistävät lasten hyvinvointia, oppimista ja terveyttä, sekä jättävät elämänmittaisia myönteisiä muistoja. Lapsen myönteisen luontosuhteen kehittymistä tulee tukea monipuolisesti alakoulussa ympäristökasvatuksella. Näin voidaan edistää niin lasten kuin luonnon hyvinvointia.
  • Peltola, Maiju (2020)
    Tutkimuksen tavoitteena on tutkia erään päiväkodin lasten käsityksiä koskien sukupuolistereotypioita. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuolistereotyyppinen ajattelu ohjaa lasten mielipiteitä ja käyttäytymistä. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1) Millaisia käsityksiä lapsilla on tytöistä ja pojista? 2) Vaikuttaako sukupuoli lasten leikki- ja leluvalintoihin, ja jos vaikuttaa, niin miten? 3) Onko lasten käsityksissä ja käyttäytymisessä huomattavissa sukupuolistereotypioiden mukaista ajattelua? Tutkimus on laadullinen tutkimus ja sen aineisto koostuu lasten haastatteluista ja havainnoinnista. Tutkimukseen osallistui helsinkiläisestä päiväkodista 10 lasta, joista 4 olivat tyttöjä ja loput 6 poikia. Lapset olivat 4–5-vuotiaita. Aineisto kerättiin ensin havainnoimalla lapsia vapaan leikin aikana ja sitten haastattelemalla heitä. Aineisto kerättiin päiväkodissa kuuden päivän aikana vuonna 2019. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksessa verrataan lasten mielipiteitä ja leikkikäyttäytymistä perinteisiin sukupuolistereotypioihin ja aiempiin tutkimuksiin. Aineistossa hyödynnettiin vahvasti teemoittelua. Teemoittelun avulla aineisto jaettiin kolmeen teemaan, jotka ovat: tyttöjen ja poikien leikit ja lelut, tyttöjen ja poikien ulkonäkö sekä tyttöjen ja poikien värit. Tutkimuksen tuloksiksi saatiin, että tutkittavat lapset osoittivat olevansa tietoisia sukupuolistereotyyppisestä ajattelusta ja useimmat lapset myös vastustivat tällaista ajattelutapaa. Joidenkin lasten mielipiteissä oli kuitenkin huomattavissa sukupuolistereotyyppistä ajattelua. Tällaista olivat esimerkiksi hameiden ja mekkojen luokittelu tyttöjen vaatteeksi ja Legojen luokittelu poikien leluksi. Lasten leikkikäyttäytymisen havainnoinnissa ilmeni sukupuolistereotypioiden mukaisia teemoja. Poikien leikkien kiinnostusten kohteena olivat esimerkiksi pyssyt, Pokémon, Star Wars ja Legot. Tyttöjen leikeissä esiintyi enemmän kotileikin ja hoivan teemoja. Tytöt myös värittivät kuvia tai piirsivät usein. Ryhmän lapset leikkivät selkeästi enemmän samaa sukupuolta olevien lasten kanssa. Lisäksi media vaikutti osaltaan lasten leikkeihin ja niiden sukupuolieroihin. Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että tutkimus antaa käsitystä sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen merkittävyydestä ja siihen panostamisen tarpeesta. Tutkimus osoittaa sukupuolistereotyyppisen ajattelun yhä osin vaikuttavan lasten mielipiteisiin ja leikkeihin. Tästä johtuen sukupuolistereotyyppien ilmenemistä päiväkodissa pitäisi tarkastella enemmän ja pohtia siihen puuttumisen keinoja.
  • Järvenpää, Terhi (2017)
    Behavioural Sciences Laitos - Institution – Department Teacher Education Tekijä - Författare - Author Terhi Järvenpää Työn nimi - Arbetets titel Children's participation in early childhood education plan in the light of the criteria online commenting Title Oppiaine - Läroämne - Subject Kindergarten teacher training Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare – Level/Instructor Bachelor's thesis / Eeva-Leena Onnismaa Aika - Datum - Month and year Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages pp. The concept of Participation has been researched in Finland over the past 10 years, really wide. Board of Education has told 18.10.2016 early childhood education criteria. Early childhood providers of local early childhood education plans in accordance with the criteria will be introduced 01.08.2017. These criteria state of children's rights being listened and participation affecting your personal life matters. Criteria are also design, implement and evaluate activities together with the staff. At the same time, children learn communication skills and the importance of common rules, agreements and trust. Staff will ensure that every child has the opportunity to participate in and influence. Also, early education Act (2015) was added to the general provision of participation and influence. on this thesis studies the participation of children in 2016 Board of Education website for all citizens in the light On this thesis studies the participation of children in 2016 all citizens in the light of the Board of Education website occurred early education plan, the criteria of open network commenting. The aim of this study was to determine the manner in which people, who commented on network understand the participation of children group of children and what people, who are commented on network are thinking the enhancing children’s participation requires of day-care center staff. The purpose of was also a test of the theory of participation on fresh Finnish early childhood education by comparing the findings with previous research results. The study is qualitative in nature, and the data was analyzed content analysis means more theory. Categories of analysis were formed on the basis of the theoretical part of the rendered Venninen and Leinonen (2013) Framework for participation of small children, as well as Venninen, Leinonen and Ojala (2010) activities to support the participation of research found four adult cornerstone. As a final conclusion it can be said that people, who commented on Board of Education website of the views of children participation in group of children, were quite consistent with the previous theory of children´s participation used in this study. Avainsanat - Nyckelord Keywords Children, participation, Early childhood education criteria, the network commenting
  • Salo, Linda (2020)
    Liikunnallisen elämäntavan tukeminen on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä aihe lisääntyneestä liikkumattomuudesta ilmentyvien terveysriskien ja kustannusten vuoksi. Liikunnan hyödyt ovat tutkitusti yksilön hyvinvoinnin ja terveyden kannalta suuria, mikä tekee liikunnallisen elämäntavan omaksumisesta niin yksilön kuin koko yhteiskunnan kannalta tärkeää. Koululiikunta muodostaa lapsille merkittävän ja tasa-arvoisen liikunnallista elämäntapaa tukevan liikuntaympäristön tavoittaen koko ikäluokan. Koululiikunnalla voidaan vaikuttaa lasten myönteisten liikuntakokemusten saavuttamiseen ja kiinnostuksen heräämiseen liikuntaa kohtaan. Liikunnan opetuksen tavoitteeksi on perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) kirjattu liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka alakoulun liikunnan opetuksessa voidaan edistää oppilaiden liikunnallista elämäntapaa. Liikunnallista elämäntapaa pidetään suhteellisen pysyvänä ilmiönä, mikä käsittää liikunnallisen jatkumon lapsuudesta aikuisuuteen. Aktiiviseen liikkumiseen tulee kiinnittää huomiota, sillä säännöllinen liikkuminen lapsuudessa ennustaa liikunta-aktiivisuutta aikuisiällä. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuutta on haettu HELKA-, FINNA-, ERIC- ja DOAJ -tietokannoista sekä Google Scholarista. Hakusanoina olivat koululiikunta, liikunnallinen elämäntapa, liikuntakasvatus, alakoulu, lapset, liikunta-aktiivisuus ja liikunnan lukutaito (physical literacy). Tutkimustulosten perusteella liikunnallisen elämäntavan edistäminen edellyttää oppilaiden motivaation, itseluottamuksen, liikunnan pätevyyden, tietoisuuden sekä ymmärryksen vahvistamista, jotta he sitoutuvat ylläpitämään liikunta-aktiivisuutta koko eliniän ajan. Liikunnan opetuksessa oppilaiden motivaatiota voidaan tukea autonomisuuden, koetun pätevyyden, yhteenkuuluvuuden ja liikunnan nautinnon tarjoamisen kautta. Jokaiselle oppilaalle tulisi taata onnistumisen kokemuksia, sillä ne vahvistavat yksilön fyysistä pätevyyttä ja itseluottamusta omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. Monipuolinen koululiikunta ja liikuntatunneilla opitut liikuntataidot luovat pohjan liikunnan harrastamiseen aikuisena. Liikunnallisen elämäntavan edistämisessä tulisi myös panostaa tietoisuuden ja ymmärryksen vahvistamiseen, jotta oppilaat saisivat myönteisiä liikuntakokemuksia ja ymmärtäisivät liikunnan tuomia merkityksiä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda liikunnanopetuksen kentälle konkreettisia keinoja tukea lasten liikunnallisen elämätavan muodostumista. Tutkielman on tarkoitus toimia Pro gradu -työn teoriapohjana. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, mitkä tekijät koululiikunnassa ovat vaikuttaneet positiivisesti tai negatiivisesti aikuisiän liikunta-aktivisuuteen.
  • Reinman, Roosaliina (2016)
    Previous research has stated that the basis of physically active lifestyle begins to form already during the early childhood. Physically active lifestyle requires the commitment to physical activity which in turn requires being physically active. Thus being physically active, commitment and physically active lifestyle together form a continuum. The aim of this study was to research which factors influence children to be physically active, commit to physical activity and later form a physically active lifestyle. This study was carried out as a literature review and the research subject were children from toddlers to subteens. According to previous literature there are both individual and environmental factors that affect being physically active, committing to physical activity and forming a physically active lifestyle. Biological factors don’t play a very significant role, whereas psychological factors have been found to have a great influence on one’s relationship to physical activity. Besides doing what he or she likes, a child also does what enables experiences of autonomy, competence and relatedness. Physical environment affects child’s physical activity via the number of sports facilities and the distances from them. For example, the proximity of playgrounds and the selection of sports services are connected to children’s physical activity. The social environment also affects children’s physical activity. Parents play a crucial role especially during early childhood but in addition to family for example peers and physical education experiences have an influence. The main finding in this study was that there are many different factors that affect forming a physically active lifestyle.
  • Manninen, Hanna-Mari (2020)
    The purpose of this qualitative study was to describe the experiences of parents with highly sensitive children's schooling and support need. The first research question was to find out in what way parents experience highly sensitivity to be present in the child's school running. Second question of research was how the dialogue and understanding between parents and the school has gone. The third question of research was what kind of support highly sensitive children should receive and the fourth research question was what kind of information should be given to schools on the basis of parental reportedly. The study is empirical, which explores the experiences of the parents of highly sensitive children. They were approached from the Facebook Highly Sensitive group and the dossier was collected from them by email. The survey was answered in the form of a questionnaire and a free-form writing. The purpose of the study was to highlight the experiences and aspirations of parents, how should children's individual differences be reflected in the school's everyday life. After collecting the material, I used method of thematic analysis of research. I highlighted the points of interest in research, encode and theme material through different themes and similarities and differences. As an auxiliary tool for describing the analysis, I used the Matrix table. The results showed that parents were longed for schools to increase their general knowledge about highly sensitivity and related sensory processing sensitivity. Half of respondents hoped for more understanding of schools to see individual differences between their highly sensitive children. In conclusion, it seemed that for example, schools would benefit from leaflets, which describe the main issues of highly sensitivity. Also, increasing emotional education in schools would probably be beneficial. In addition, operating therapy was significant help, especially in sensory processing sensitivity. This supports the idea of schools to increase co-operation with therapy, bringing valuable operational expertise to the the aim of strengthening learning and active participation of children and young people in the everyday life of schoolwork.
  • Ikonen, Lumi (2022)
    Tavoitteet. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että leikkiä on vaikea määritellä tyhjentävästi. Leikin luonnetta on tutkittu laajalti ja viime aikoina lapsinäkökulmaisen tutkimuksen määrä leikkitutkimuksissa on lisääntynyt. Lapsinäkökulmaiset tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät lapset ja aikuiset käsitä leikkiä samalla tavalla. Leikkiteorioiden ja leikkiä tutkineiden näkemykset leikin luonteesta ovat myös erilaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä leikki on ja miten se käsitetään eri näkökulmista. Erityisesti tutkimus tarkastelee lasten ja huoltajien leikkikäsityksiä, jotka kohtaavat arjessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli kuvata ja koota yhteen leikin luonnetta eri näkökulmista. Aineisto jaettiin kolmeen näkökulman mukaan. Lasten ajatuksia leikistä käsitteli neljä, huoltajien kaksi ja tutkijoiden yhdeksän teosta. Näkökulmia analysoitiin kolmena erillisenä osana, jonka jälkeen jokaisesta koottiin yhtenäinen leikkikäsitys. Tämän jälkeen vertailtiin leikkikäsityksiä etsimällä niistä yhtäläisyyksiä ja eroja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että huoltajien, lasten ja tutkijoiden leikkikäsityksissä yhdistyivät ajatus lasten leikin vapaudesta, sosiaalisuudesta ja mielekkyydestä. Huoltajat ja tutkijat korostivat leikin yhteyttä oppimiseen ja kehitykseen, jotka lapset ajattelivat tapahtuvan vahingossa leikin lomassa. Lapset pitivät merkityksellisenä omaehtoista leikkiä, jossa he arvostivat ilon tunnetta. Suurin osa huoltajista piti vähemmässä arvossa lapsilähtöistä leikkiä kuin ohjattua leikillistä toimintaa. Lasten ja huoltajien leikkikäsitysten eroja vaikuttavat selittävän huoltajan tarve ohjata lasta kehittymään hyvinvoivaksi.
  • Tyynilä, Salla (2020)
    Lasten mielenterveysongelmat vaikuttavat olevan jatkuvassa kasvussa. Koululla, ja erityisesti opet-tajilla, on tärkeä rooli edistää ja tukea lasten mielenterveyttä. Tämän kandidaatintutkielman aihe pohjautuu tämän roolin merkitykseen. Tutkielman tarkoituksena on tehdä katsaus 2010 -luvulla tehtyihin tutkimuksiin mielenterveyden tukemisesta koulussa. Tavoitteena on kartoittaa, mitkä eri seikat vaikuttavat opettajien mahdollisuuksiin tukea alakouluikäisten lasten mielenterveyttä koulussa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsausta varten tutustuttiin 2010 -luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimusartikkelit on julkaistu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksiin perehdyttiin huolellisesti, minkä jälkeen niistä eriteltiin esiin nousseita teemoja. Oppilaan mielenterveyden tukemiseen vaikuttavana tekijänä mainittiin useassa tutkimuksessa opettajien aiheeseen liittyvän koulutuksen puute. Opettajien haasteet oppilaiden mielenterveyden tukemisessa liittyivät suuressa osassa tutkimuksista liian vähäisiin koettuihin tietoihin ja taitoihin sekä oireiden tunnistamisessa että mahdollisissa tukemisen tavoissa. Tiivis yhteistyö nähtiin tärkeänä mielenterveyden edistämisessä, mutta monipuolisempaa yhteistyötä kaivattiin lisää. Opettajat kokivat, etteivät selkeät toimintamallit leviä koulujen käytäntöön asti. Tutkimuksen ja käytännön välillä vaikutti vallitsevan suuri ero, jota tulisi pyrkiä jatkossa pienentämään.
  • Hermansson, Noora-Sofia (2019)
    Goals: Perfectionism is a multidimensional phenomenon and concept. It is a personality disposition characterized by, amongst other things, a pursuit for perfection, an excessive concern over mistakes and high standards for oneself. There is scientific evidence that perfectionism links to, for example, numerous different mental health issues. However, studies have also shown that perfectionism is not entirely a negative thing. There seem to be both genetic and factors related to growth environment behind perfectionism and it begins to develop in early childhood. At school students’ unhealthy perfectionism can appear as an extreme concern over mistakes and self-criticism. Perfectionistic people have been helped through, for instance, cognitive behavioural therapy and the results have been positive. The purpose of this study is to investigate what kind of interventions and forms of support have been targeted at perfectionism in children and adolescents and weather these interventions and forms of support would be suitable for schools. Methods: This study was executed through a systematic literature review. Five scientific and peer reviewed articles examining interventions or other forms of support targeting perfectionism in children and adolescents were analysed through the systematic literature review. Results and conclusions: Interventions targeting perfectionism in children and adolescents used, for example, a cognitive behavioural approach that acknowledged the multidimensional nature of perfectionism. The interventions addressed, amongst other things, mistakes and self-criticism and separated healthy perfectionism from unhealthy perfectionism. Additionally, the interventions utilized many kinds of methods in order to go through the addressed topics, for example presenting information about perfectionism, role plays and bibliotherapy. From the five examined interventions four were carried out in schools, so they would be suitable for schools as they are. The fifth intervention was based on individual play therapy implemented by a professional play therapist, so it could be challenging to execute this intervention as it is in schools.
  • Ruutuoksa, Maria (2022)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkastellaan perheaterioinnin yhteyttä lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Yhdessä syöminen on ollut tärkeä osa yhdessä elämistä, mutta perheaterioinnin on havaittu vähentyneen. Suomalaisten lapsiperheille suunnattujen ruokasuositusten (2019) mukaan perheen yhdessä syöminen edistää ruokailun terveellisyyttä. Lasten ja nuorten ruokailutottumuksista ollaan kuitenkin huolestuneita, sillä tutkimusten mukaan ne eivät useinkaan vastaa ravitsemussuosituksia. Esimerkiksi kasviksia, hedelmiä sekä marjoja lapset ja nuoret syövät ravitsemussuosituksiin nähden liian vähän, kun taas sokerin, suolan ja punaisen lihan kulutus on ravitsemussuosituksiin nähden runsasta. Suositusten mukaisella ruokavaliolla nähdään olevan vahva yhteys hyvinvointiin ja terveyteen sekä lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Tavoitteena tässä tutkielmassa onkin selvittää, mitä vaikutuksia perheaterioinnilla on havaittu olevan lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin ja millä tavoin perheaterioinnilla voidaan edistää lasten ja nuorten ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa hyödynnettiin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmahakua sekä Google Scholar hakupalvelua. Kirjallisuuden valinnassa ei käytetty täsmällisiä seulontamenetelmiä, mikä on tyypillistä kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle. Aineiston haussa hyödynnettiin avainsanoja sekä niiden yhdistelmiä. Aineistoista koostettiin taulukko, johon tutkielmassa käytettävien aineistojen perustiedot, kuten julkaisuvuosi ja päätulokset koottiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkielmassa mukana olevien tutkimusten perusteella perheateriointi näyttäisi edistävän lasten ja nuorten ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia. Säännöllisesti perheen kanssa aterioivat lapset ja nuoret söivät enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä kuluttivat vähemmän pikaruokaa, makeisia ja virvoitusjuomia, kuin ne, jotka eivät aterioineet säännöllisesti perheensä kanssa. Tämän lisäksi säännöllisellä perheaterioinnilla havaittiin olevan syömishäiriöiltä suojaava vaikutus. Säännöllisen perheaterioinnin voidaan siis nähdä olevan tärkeä tekijä lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten näkökulmasta sekä siten myös lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tästä syystä olisikin tärkeää, että perheissä pyrittäisiin järjestämään aikaa yhteiselle aterialle.