Browsing by Subject "lapsilähtöisyys"
Now showing items 1-8 of 8
-
”Eskareissa haluan oppia…”. : Vironniemen esikoulun osallisuuden toimintatapa aikuisten näkökulmasta (2016)Participation is one of the rights of every child according to the Convention on the Rights of the Child (UN, 1989). National curricula, such as the Finnish core curricula for pre-primary education (2014), are based on this convention. It is not simple to try to define participation of children because there is no one answer what it means and how to research it in kindergartens. In this study, I will examine how participation is seen through one operational method used in Vironniemi kindergarten with preschoolers. The nature of this study is qualitative case study in Vironniemi preschool. In the preschool every child is given an opportunity to draw six wishes of what they want to learn during the preschool year. These wishes work as a basis for the activities and aims of the year. The research material consisted of drawings of 23 preschoolers and an interview of two workers in the group (a kindergarten teacher and a childminder). The aim of the study was to find out how the operational method support the participation of the children from the workers’ point of view. The research material was analyzed by using content analysis, classification and thematic analysis. The results of the study showed that the majority of the wishes of the children were fulfilled by the latter part of the school year (until 8th of May 2015). According to the results, the operational method used in Vironniemi preschool helps children to become participative in the planning of the school year. However, the participation of children in execution or evaluation is little. The interviewees thought that the operational method is working and giving a good way for children to participate. The parents of the children will also get participated in the preschool year through the operational method.
-
(2018)The aim of my Bachelor's thesis is to open up to the reader the concept of self-determination, the importance of self-determination in the child's life, and factors which are affecting the child's self-determination. This study’s frame of reference is based on the theory of self-determination, which gave the starting points and backgrounds for my literary review and the results obtained from it. My research questions were: 1) How does supporting self-determination in early childhood affect a child? 2) How to support child's self-determination? Research of selfdetermination in previous studies is mostly linked to adult education and the development of self-management in organizations. Domestic research on self-determination and its support in early childhood has been made just a little. However, I have managed during my research process, as well as based on my own knowledge to collect and combine information and concepts which have relation to self-determination as an essential part of early childhood education. The empirical method of the thesis was a literature review. The literature review provided information on concepts related to self-determination, the effects of self-determination, and the methods of support. The literature review consisted from selected literature and other studies. The review also described the role of self-determination and supporting parts in contemporary early childhood education. The result of the study was to regard child and child-orientation in education and to see the child as an active handler and recipient of information. The main result was that the importance of the child's own voice and the sense of involvement were emphasized in supporting selfdetermination. It was easy to see the role of the educator, the responsibility and the combined effect of these as a basis for supporting self-determination. Based on the results and the theory, the function of the educator can be said to require more expertise in this area. Child development requires every educator to know and recognize the features of high-quality early childhood education.
-
(2019)Objectives. The purpose of this study is to find out how pre- primary teachers say they can take notice of the interests of children in the day- to- day activities. Based on previous research data, hearing out children’s ideas and thoughts affects positively on the self- image, motivation to learn, self- esteem and self- empowerment. The purpose of this study is also to find out the obstacles that may keep teachers from noticing children’s wishes. In the theoretical part of this research, I bring out concepts and themes that should be considered when hearing out children’s interests. These include a child- centered approach, participation in early childhood pedagogy and interaction between the child and the adult. Each of the previous concepts/ themes contributes to the realization of high- quality early childhood education in their own way. Methods. This study has been carried out using a qualitative research method and by following a phenomenological-hermeneutic research tradition. The material was collected by interviewing four early childhood teachers in the Helsinki metropolitan area. I recorded every interview situation after which the recordings were transcribed into a readable format. After that, I looked for answers that were relevant to my research questions. Results and conclusion. Based on the results of this research, children’s areas of interests can be taken into account in many ways. The responses showed that it is important to listen to children’s ideas by observing them, let them to vote and discussing with them. In order to achieve high- quality interaction between children and adults, team spirit and trustworthy atmosphere were needed. According to the interviewees, it was important that every child was equally noticed and heard. Based on the results, there were also some obstacles that made it difficult to take children’s interests into account. These obstacles were such as lack of resources, too small spaces, lack of staff and turnover. Teachers should always be ready for possible change of plans. Also, according to the results children’s ideas had to be left out sometimes because they did not fit in the schedule or were too vivid. The National Core Curriculum for Pre- primary Education was considered to provide a framework for all activities. The role of the adult in child- initiated education to happen and as enabler of participation was considered important. This research is a reminder of how it is important to hear children’s wishes and ideas.
-
(2022)Tässä tutkielmassa tarkastelin kerronnan rakentumista alle kouluikäisten lasten välisissä spontaaneissa kerrontatilanteissa ja vertasin näitä vastaaviin aikuisen johdattamiin kerrontatilanteisiin. Tutkielmassa selvitin, miten nämä kerrontatilanteet ja niiden rakentuminen eroavat toisistaan. Kerrontatilanteilla tarkoitan tilanteita, joissa lapset kertovat omista tärkeistä hetkistään käyttäen apuna tilanteista otettuja kuvia. Aiemmat tutkimukset osoittivat, että kerrontaidoilla on merkittävä vaikutus lapsen kasvuun ja kehityksen. Muun muassa lapsen kuulluksi tuleminen sekä osallisuuden toteutuminen ovat yhteydessä kerrontataitoihin. Kerrontataitojen tukemisesta puhuttiin asiakirjoissa, kuten varhaiskasvatussuunnitelmissa, mutta olin kiinnostunut selvittämään, millä konkreettisilla keinoilla varhaiskasvatuksen aikuiset tukivat lasten kerrontaa. Haluan myös saada selville, miten tuki näkyi lapsen kerronnan sisällössä aikuisjohtoisilla kerrontahetkillä Aineisto kerättiin videoimalla yhden päiväkotiryhmän lasten kerrontatilanteita heidän eteistilassaan sekä aikuisjohtoisilla kerrontahetkillä. Valitsin koko aineistosta tutkimusaineistokseni ne osat, joissa esiintyi spontaania kerrontaa sekä niiden vastapariksi samoista kuvista kuvatut aikuisjohtoiset kerrontahetket. Spontaanin kerrontahetken kriteereinä pidin sitä, että kerrontatilanne alkoi lapsen aloitteesta, sen kuulijana tai vuorovaikutusparina oli vähintään yksi lapsi ja kuvan ottanut lapsi toimi kerronnan johdattelijana. Litteroin rajatun aineiston tarkasti ja keskusteluanalyysille tyypillisesti, etsin vastauksia tutkimuskysymyksiini aineiston sisältä. Tutkimuksessa selvisi, että lastenvälisten ja aikuisjohtoisten kerrontojen välillä oli eroa siinä, kuinka kerronta etenee ja kuinka laajaa se oli. Aikuisjohtoiset kerrontahetket olivat monipuolisempia, kerronta rikkaampaa ja yksityiskohtaisempaa sekä kerrontahetket pidempiä. Lasten välisissä kerrontahetkissä kerronta oli suppeampaa ja koostui yksittäisistä lausahduksista sekä muutaman virkkeen kertomuksista. Lapsen innostuksessa ja sitoutumisessa kerrontaan ei löytynyt eroja eri kerrontahetkien välillä. Aikuiset tukevat lasten kerrontaa selkeillä apukysymyksillä ja liittävät erillisiä kommentteja yhteen. Aikuiset vaikuttavat kerronnan mahdollistumiseen sillä, kuinka paljon arjessa on tilaa kertomuksille. Tulosten mukaan kerronnassa aikuisjohtoisuuden ja lapsilähtöisyyden tulisi ilmetä sopivassa tasapainossa. Lapset tarvitsevat aikuisen tukea ja ohjausta kerrontataitoja opetellessa, mutta lapsella itsellä tulisi olla valta kerronnan etenemisestä ja sisällöistä.
-
(2016)The purpose of this research was to examine the perception of child-centered and creative art education from the view of kindergarten teacher, as well as to gain information of the methods that are being used in their kindergarten units. The aim was to increase the knowledge of the children as artistic experiencer and doer. The used research method in this qualitative research was theme interview. Data for this research was collected by interviewing four kindergarten teachers from kindergartens in city of Helsinki. The selection criteria was that kindergarten units must have plan for early childhood education with mentions of it being child-oriented, importance of art education, self-expression or creativity. The data was analyzed in content analysis by classifying and grouping it to following three categories: child-orientation, creativity and methods. Kindergarten teachers felt that their role and responsibility as visual art educators is significant. Their actions reflected child-orientation and support for children's creativity. They planned and offered variety of different forms of visual art and made artistic experience of participation possible for children. They told that children in kindergarten can bring creative ideas and desires. In kindergarten teachers opinion was that the educator must be aware of the visual arts and its methods, even if educator itself is not so keen on arts. Kindergarten teachers encouraged children to creativity and generating products of their own vision. Self-expression was emphasized, and the combination of music, movement and the visual arts was considered a good way of doing visual arts and being child-centered as well as to encourage the participation of children. Kindergarten teachers emphasize high-quality materials and a wide range diverse materials of visual arts. However, high-quality materials are not always possibility because of too small budgets. According to the research in kindergarten teachers’ visual art education followed well noted points from academical literature which support overall growth of children. These points being following: support for overall growth of children, aesthetic approach and growth of creativity. Art education in kindergartens manifested as artistical expression and experiencing, experiencing surrounding aesthetically and culturally and safe use of media.
-
(2020)Tavoitteet. Suomalaisen opetussuunnitelman mukaan koulun tavoitteena on kasvattaa aktiivisia toimijoita, jotka osaavat ilmaista omia näkemyksiään rakentavasti, työskennellä yhdessä ristiriitoja ratkaisten ja toimia eri osapuolten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeudenmukaista kohtelua pohtien. Kuitenkaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ei tarjota konkreettisia keinoja osallisuuden toteuttamiselle. Tämän vuoksi luokanopettajalle jää avoimeksi se, kuinka paljon ja missä asioissa oppilaan ääntä tulisi kuulla ja ottaa huomioon. Tämä voi aiheuttaa suuriakin eroja eri luokkien välille, kun selkeää ohjeistusta ja raameja ei ole määritelty. Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaisia konkreettisia keinoja osallistavalle opetukselle tarjotaan Kasvatus-lehdissä ja millä tavoin osallisuutta on toteutettu lehden artikkeleissa. Nämä osallistavat menetelmät ja toimintakäytännöt antavat oppilaan äänelle painoarvoa. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistona käytettiin seitsemää Kasvatus-lehden vuosien 2016 ja 2018 välillä julkaistuja osallisuuteen liittyviä artikkeleja. Valintakriteereinä olivat sekä osallisuus-käsitteen esiintyminen artikkeleissa, sekä ilmestyminen vuoden 2016 jälkeen, jolloin uusin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on astunut voimaan. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston analyysin perusteella konkreettisten keinojen vaihtelevuuden skaalan olevan laaja. Hartin tikapuumalliin sijoitettuna artikkeleista löytyneet osallisuuden keinot sijoittuivat kolmannen ja kahdeksannen tason välille. Hartin kahdeksanportaisen tikapuumallin korkein osallisuuden taso on kahdeksas taso, jolloin oppilas ja opettaja tekevät yhteistyötä koko päätöksentekoprosessin ajan. Vastaavasti alhaisin osallisuuden taso on ensimmäinen taso, jolloin oppilasta manipuloidaan toimimaan toivotulla tavalla antamatta tälle aitoja vaikutusmahdollisuuksia. Aineiston analyysin tulokset kielivät selkeiden raamien puutteesta osallistavaa opetustuokiota suunnitellessa. Osallisuuden toteuttamiselle nähtiin useita haasteita, joiden katsottiin estävän oppilaiden aidon osallistumisen. Resurssien ja opettajankoulutuksen puutteellisuuden nähtiin estävän osallistavan opetuksen syntymisen. Osallisuuden koettiin vaativan opettajalta aikaa ja vaivaa enemmän, kuin niitä olisi käytettävissä. Koulutusta koskevat leikkaukset nähtiin uhkana osallisuuden toteuttamiselle ja vaikeuttavan lasten äänten kuuluviin saamista. Näitä tuloksia voidaan soveltaa jatkotutkimuksissa pohjana empiiriselle kartoitukselle osallisuuden todellisesta tilasta luokkahuoneissa.
-
(2019)Tässä kandidaatin tutkielmassa on tarkoitus selvittää verkkokyselyn avulla, millä tavoin var-haiskasvattajat suhtautuvat lapsilähtöisen kuvataidekasvatuksen käsitteeseen, ja onko vas-taajien koulutustaustalla yhteyttä asenteisiin lapsilähtöisen kuvataidekasvatuksen käsitettä kohtaan. Tarkentavina kysymyksinä jälkimmäiseen on lisätty, miten vastaukset jakautuvat kunkin koulutustaustan sisällä ja miten vastaukset jakautuvat eri koulutustaustojen välillä. Aiemman tutkimuksen perusteella koulutustaustalla on vaikutusta esimerkiksi kasvattajan ku-vataiteelliseen toteuttamiseen ja näkemykseen omasta osaamisesta. Myös lapsilähtöisyydes-tä on tehty paljon tutkimusta. Aikaisempaa tutkimusta asenteista lapsilähtöisen kuvataide-kasvatuksen käsitettä kohtaan ei löytynyt. Asenteet vaikuttavat tunnetusti ihmisten kokemuk-siin, tulkintaan ja käyttäytymiseen. Tutkija pyrkii selventämään myös tietämystään kuvataide-kasvatuksesta, käsitteiden välisistä eroista, sekä varhaiskasvatuksessa työskentelevien erilai-sista koulutustaustoista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu aihetta koskevista pro gradu -tutkielmista, väi-töskirjoista, aihealueen perusteoksista sekä tieteellisistä julkaisuista. Hakuja on tehty Helsin-gin yliopiston tietokannassa, sekä Google Scholar -hakukoneella. Kyselyn aineisto koostuu 39 varhaiskasvatuksen kentällä työskentelevän eri koulutustaustan omaavien henkilöiden vas-tauksista. Aineistoa käsiteltiin määrällisillä sekä laadullisilla menetelmillä koodausta, taulu-kointia ja fenomenografista analyysia hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset ovat heikosti yleistettävissä pääosin pienen otannan vuoksi. Tutkimuk-sen lopullinen johtopäätös on, että vastanneiden varhaiskasvattajien asenteet lapsilähtöisen kuvataidekasvatuksen käsitettä kohtaan ovat myönteisiä koulutustaustasta huolimatta. Näin ollen lapsilähtöisen kuvataidekasvatuksen käsite on siis pääasiallisesti ymmärretty ja sitä pi-detään tavoiteltavana tilana. Kuitenkin joitakin eroavaisuuksia koulutustaustojen kesken pys-tytään tunnistamaan. Esimerkiksi lastentarhanopettajakoulutuksen edustajilla oli vahvempi käsitys lapsilähtöisyydestä, kuin sosionomikoulutuksen saaneilla.
-
(2019)This study examines the factors related to the development of interaction skills in the context of early childhood education. This study also explores what factors affect the development of interaction skills, and how and where interactions skills or their inadequacies appear. In addition, the study shows how typically developing children and children with special needs differ in their interpersonal skills. The key result is that interaction skills are interacting with the environment and skills cannot be practiced alone or in isolation from the environment. The data consists of a systematized literature review, of which 7 articles are approaching the development of interaction skills in the context of early childhood education. The data was analyzed using theory-driven content analysis. The analysis consisted four main categories. The First category is Culture as a determing factor in group activity and learning which shows that culture influences the development of interaction skills. Activities and learning are culturally related dimensions with significant impact. Each group creates its own atmosphere and culture, which defines to a great extent what kind of interaction the group has. The Second category Educator’s pedagogical competence as an enabling factor in early child-hood orientation is one of the most important missions in early childhood education and which is considered as a significant factor in the development of interaction skills. Childhood orientation requires sensitivity and pedagogical competence. The Third category Creating and Maintaining Peer Reations as ja Prerequisite for Learning Social and Emotional Skills shows that the skill of creating and maintaining social relationships has proven to be important in the material. Creating and maintaining peer relationships develops both social and emotional skills. Skills are needed to create and maintain peer relationships. The Fourth category Interdimensional Class of Interaction Skills show that play is the child's most natural form of action, through which linguistic, social and emotional development can be tracked, and the occurrence of possible disturbances is identified. For children who face challenges in interaction skills, the play is seen as simple and lonely; In addition, children with language and speech disorders also face more social and behavioral challenges than typically developing children.
Now showing items 1-8 of 8