Browsing by Subject "lapsinäkökulma"

Lapsinäkökulman merkitys on korostunut tämän päivän kasvatuksessa ja se on otettu huomioon niin toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissakin (Varhaiskasvatus-suunnitelma 2022). Tässä merkittävässä roolissa on lasten aloitteiden kuunteleminen, toimi-juuden vahvistaminen sekä osallisuuden tukeminen. Leikin merkitys lapselle on kiistaton ja sen mahdollisuudet oppimisen tukemisessa moniulotteiset. Leikki on kuitenkin aikaisemmin nähty lapsen omaehtoisena toimintana (Brotherus & Kangas, 2017), vaikka leikin ulottuvuuksiin kuuluu myös lapsen ja aikuisen yhdessä rakentama leikki. Tämän takia ruotsalainen leikkipedagogi Gunilla Lindqvist (1995) kehitti pedagogisen menetelmän, leikkimaailmapedagogiikan, joka mm. tukee aikuisen ja lapsen välistä yhteistä leikkiä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia ajatuksia lapsilla on leikkimaailmapedagogiikasta ja näin perustelemaan leikkimaailmapedagogiikan mahdollisuuksia lapsinäkökulmaisena toimintana. Lisäksi tutkimuksessa on tarkoitus tutkia, millaisista tekijöistä lasten mielekkyydenkokemus leikkimaailmapedagogiikasta mahdollisesti rakentuu. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin helsinkiläisessä päiväkodissa toteuttamalla esiopetusryhmälle leikkimaailmapedagogiikkaan pohjautuva toimintatuokio ja haastattelemalla toiminnan jälkeen sii-hen osallistuneita lapsia toimintaan liittyen. Haastatteluihin osallistui yhteensä 7 esiopetusikäistä lasta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituna laadullisena haastatteluna pienryhmissä sekä pareittain. Aineiston analyysiin hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka jälkeen saatuja tuloksia analysointiin ja luokiteltiin. Tutkimuksen mukaan leikkimaailmapedagogiikkaan pohjautunut toiminta oli jokaiselle lapselle mielekästä ja lasten haastatteluiden pohjalta pystyttiin rakentamaan neljä mielekkyydenko-kemusta kuvaavaa yläluokkaa; toiminnallisuus, juonellisuus, empatia ja auttaminen sekä rekvisiitta. Yläluokat muodostivat pääluokan mielekäs toiminta. Tässä tutkielmassa saadut tulokset ovat osittain linjassa leikkimaailmapedagogiikalle tyypillisiin elementteihin. Vähemmän tutkittuna tuloksena tutkimuksesta nousi lasten empatia ja auttaminen toimiessa leikkimaail-man sisällä ja mielekkyydenkokemuksen rakentuminen sen ympärille. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta leikkimaailmapedagogiikan olevan mielekästä toimintaa lapsille sekä tarkastella mielekkyydenkokemusta rakantavia tekijöitä.

Tavoitteet. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että leikkiä on vaikea määritellä tyhjentävästi. Leikin luonnetta on tutkittu laajalti ja viime aikoina lapsinäkökulmaisen tutkimuksen määrä leikkitutkimuksissa on lisääntynyt. Lapsinäkökulmaiset tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät lapset ja aikuiset käsitä leikkiä samalla tavalla. Leikkiteorioiden ja leikkiä tutkineiden näkemykset leikin luonteesta ovat myös erilaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä leikki on ja miten se käsitetään eri näkökulmista. Erityisesti tutkimus tarkastelee lasten ja huoltajien leikkikäsityksiä, jotka kohtaavat arjessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli kuvata ja koota yhteen leikin luonnetta eri näkökulmista. Aineisto jaettiin kolmeen näkökulman mukaan. Lasten ajatuksia leikistä käsitteli neljä, huoltajien kaksi ja tutkijoiden yhdeksän teosta. Näkökulmia analysoitiin kolmena erillisenä osana, jonka jälkeen jokaisesta koottiin yhtenäinen leikkikäsitys. Tämän jälkeen vertailtiin leikkikäsityksiä etsimällä niistä yhtäläisyyksiä ja eroja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että huoltajien, lasten ja tutkijoiden leikkikäsityksissä yhdistyivät ajatus lasten leikin vapaudesta, sosiaalisuudesta ja mielekkyydestä. Huoltajat ja tutkijat korostivat leikin yhteyttä oppimiseen ja kehitykseen, jotka lapset ajattelivat tapahtuvan vahingossa leikin lomassa. Lapset pitivät merkityksellisenä omaehtoista leikkiä, jossa he arvostivat ilon tunnetta. Suurin osa huoltajista piti vähemmässä arvossa lapsilähtöistä leikkiä kuin ohjattua leikillistä toimintaa. Lasten ja huoltajien leikkikäsitysten eroja vaikuttavat selittävän huoltajan tarve ohjata lasta kehittymään hyvinvoivaksi.