Browsing by Subject "lapsinäkökulmainen tutkimus"

Compared with other research methods story crafting is a fairly new reasearch approach. It has not yet established position and there is a constant contradiction in scientific community. The purpose of this study is to research the strengths and weaknesses of this method and explore its possibilities in Home Economics Science Research. The literature review consists of child perspective research and story crafting literature. Also the previous child studies made with Home Economics science at Helsinki University and University of Eastern Finland have been eximined. The review shows that the method could open new percpectives for research and it also has an positive effect on child´s self-esteem and social skills. Nevertheless of all the benefits, there is also lot of preconceptions based on ethical reasons. Even though the social research is never only about facts and concepts, it is also about feelings. If the researchers want to understand the thoughts and experiences of children they cannot build these according to the opinions of parents or other adults. Story crafting offers an essential form to describe children´s own experiences and to share understanding about the world. There is a lot to im-prove in the welfare of the finnish children. At the moment children feel like their voices are not listened and they do not have possibilities to affect even for the matters concerning themselves. Story crafting offers a way to overtake all the traditional power relations be-tween adults and children and see the world thorough children´s eyes. The way to see the world differs a lot depending on viewers age. One of the leading trends in Home Economics science research is a family and its daily life. Children has a deep impact on the routines and interaction but also an unique way to react to the functions. By listening to children voices it would be possible to deepen the research field even though far-reaching interpretations for example of the families relationships can not be made based on story crafting results.

The meaning of this research is to understand children’s thinking of music. The main problems in this research are how children understands music and the quality of children’s thinking. Based on earlier research, I presume that it is difficult for children to understand music as a concept, because it is abstract. The theoretical frame is divided in three different areas: music in the field of philosophy and psychology, children's musical development and musical environments and development of children’s thinking. Subject to this research becomes from my own interest in child-perspective studies, music and developing the state of music education. The main aim is to receive information from the children understanding the concept of music. This can bring important information about children's thinking among educators and help to develop teaching methods for small children’s music education better. This research was accomplished in child perspective and qualitative principles. The data to this research was collected by interviewing 11 3–6-year old children. Interviews were different from each other and they were accomplished with one or two children at a time. the form of the interviews was semi-structured theme-interview. Before the actual interviews there was made one pilot interview that helped to prepare for the actual interviews. The data received from the meetings with the children was analysed theory guided, by finding similarities and differences from the answers and then referring them to the theory that was formed earlier. In children’s speech music was found as multi-dimensional concept. It was seen as an abstract and concrete phenomenon, or both of them at the same time. Music was also described as an activity and as something that was produced by people. The data showed especially the connection of music and digital devices and also as singing and playing instruments. From the age-distribution was noted that 6-year old children were more capable to analyse the questions.

Tutkielman tavoitteena oli saada selvyyttä metodologisiin keinoihin lasten näkökulmia tavoittelevassa tutkimuksessa, jossa on analysoitu lasten piirustuksia. Uuden lapsuudentutkimuksen ja tarkemmin lapsinäkökulmaisen tutkimuksen keskiössä on lasten itse tuottama tieto. Lasten itseilmaisua ja tutkimukseen osallistumisen mielekkyyttä pyritään tukemaan mahdollisimman vaihtelevin ja toiminallisin menetelmin. Visuaaliset menetelmät nähdään keinona tuoda lasten merkityksiä esille tukeutumatta liikaa verbaaliseen tai kirjalliseen viestintään, mikä voi estää näkemysten ilmaisua ja luoda epäarvoisen aseman tutkijan ja lasten välille. Piirtäminen tuotettu tutkimusaineisto ja etenkin sen analyysi nojautuu kuitenkin vahvasti tulkintaan ja siinä voidaan nähdä eettinen haaste lasten todellisten merkitysten avaamiselle. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineistossa oli 15 artikkelia vuosilta 2017–2023, joissa oli mukana lasten piirustuksia 14:sta eri maasta. Tutkimusartikkeleita aineistoon oli kerätty ja rajattu kahdesti eri metodein: ensin syksyllä 2019 informantin suosittelemien lapsinäkökulmaisten artikkeleiden pohjalta ja myöhemmin kesällä 2023 tehdyllä uudella aineistohaulla. Näin kirjallisuuskatsaukseen pyrittiin saamaan tieteenalaisesti, maantieteellisesti sekä menetelmällisesti mahdollisimman laaja kirjo viimeaikaisia lapsinäkökulmaisia tutkimuksia. Aineiston analyysia jatkettiin perustietojen sekä tutkimuksen tarkempien metodien, tulosten ja lapsinäkökulman periaatteiden toteutumisen taulukoinnilla. Tämän jälkeen aineistosta pyrittiin muodostamaan yhteinen kuvaus. Yhtenä kirjallisuuskatsauksen tuloksena oli havainto tutkimuksessa käytettyjen termien ja metodologisten menetelmien vakiintumattomuudesta. Toiseksi yhtenäisyyksiä löytyi etenkin piirustusten analyysin tavoista: lähes kaikissa tutkimuksissa oli keskeistä lasten oman tulkinnan mukaan ottaminen sisällönanalyysiin. Tämän lisäksi piirustusten analyysissa oli mukana myös muuta aineistoa, kuten haastatteluja, videoita ja kirjallisia selityksiä. Tutkijan oman analyysin kohde saattoi kuitenkin vaihdella riippuen siitä, mikä ilmiö oli tarkasteltavana: piirustusten sisältöjen lisäksi merkityksellistä oli piirustustilanteessa tapahtuvat sosiaaliset prosessit ja yhteinen tiedonrakentaminen. Lasten piirustuksia käyttäneiden tutkimuksen tulokset pyrkivät tuomaan lasten kokemusmaailmaa entistä näkyvämmäksi ja useimmiten siten parantamaan konkreettisesti lasten arkea.