Browsing by Subject "lapsiperhe"

Objectives. The aim of this thesis was to analyze how everyday life is structured in student families. The second purpose was to gather information about how daily routines affect the families’ mastering of everyday life. It has been proven in many previous studies that regularity and routines support families’ day-to-day lives. Also, combining family life with studies has been shown to create many challenges. With proper knowledge and a healthy respect towards routines, some obstacles of everyday life could be prevented from occurring beforehand. Methods. This thesis was qualitative and the data was collected by interviewing mothers (n=5), who were chosen by using purposive sampling. In each of the families, at least one of the parents was studying full-time and at least one child was in a day care center. The interviews were conducted as theme interviews and the data was analyzed by using qualitative content analysis. Results and conclusions. The families organized their everyday lives by coordinating studying, work and family life. The analysis revealed several different factors which support or hinder the mastery of everyday life. Day-to-day life was mainly cyclic and weekdays consisted of six different temporal phases. On weekends, the routines and schedules were more flexible. Establishments like kindergarten and school had both positive and negative effects. The flexibility of student life eased everyday life but at the same time the incessant need to study constrained it. Kindergarten regularized life but it also brought time pressure in the mornings. The management of schedules turned out to be a notable challenge for the families, which they attempted solve by equally dividing chores, scheduling studies and regularity. According to the results, routines had positive impacts on the mastering of everyday life. They relieved the families of certain actions and decreased the feeling of rush. They also created feelings of security and predictability from the children’s point of view. Scheduling routines had a great impact on intimate relationships, spare time, study time, sleep and emotions as well as on the flow of day-to-day functions. Routines were also associated with parenting goals, such as supporting the child to become more independent and responsible. If necessary, the most important routines could be adjusted accordingly but usually the aim was to stick by some common rules. Nevertheless, better routines were consciously created and molded simultaneously as the children grew up. As for the negative effects, fully scheduled weeks can be exhausting and have an overpowering effect on the family’s comings and goings.

User experiences of vegetable protein products were investigated in this study. The study was focused on families with children and on their process of cooking. Scientific purpose is to develop easy practical ways to reduce meat consumption. The topic is timely because meat has a big role in Finnish diet but a meat consumption should be reduced. A meat production has negative environmental effects and in addition red meat is hazardous to health. Though many people are aware of adverse effects of meat, the meat consumption isn’t on the decrease. Meat and specially a minced meat is often seen as an easy, tasty and cheap alternative and people know how to prepare a wide range of dishes from meat in busy weekdays. Vegetable protein products can be an easy way to reduce meat consumption. Their sources of protein are more versatile and their composition resemble more the composition of meat. When the meat in food is replaced with vegetable protein product, food becomes ecologically friendly and healthier without a big difference between the meat dish and the vegetable dish. Vegetable protein products are also easy and quick to cook which is an important food selection criteria for many consumers. The user experiences were investigated with qualitative pre-experimental case study. Five families with children were participated in the study. Each family lives in Southern Finland and the children are under 8 years old. Families were selected through a social media, Facebook, by using a discretionary sample. The research process included for example designing food recipes and questionnaires and also instructing the families throughout the whole process. The food recipes were designed as similar as possible with the original Finnish favorite foods but the meat was replaced by the vegetable protein product. Before the start of the study recipes were tested and valued in practice at researcher’s family. In the practical phase of the study families familiarized with four different vegetable protein products. Families looked the products from the grocery, prepared four dishes according to the given recipes and valued both the products and the dishes. The user experiences were clarified by using a semi-structured questionnaire. A family-specific description was written based on the feedback from questionnaire. In the final analysis the user experiences of each vegetable protein product were summarized. From the summary it can be seen that a culinary art is different in each family. Mostly the families’ experiences were positive but some of the vegetable protein products divided opinions for and against. Still each family experienced that the study was useful. Families acquainted with unfamiliar vegetable protein products which families are going to use as substitutes of meat in future. Many families were inspired by the recipes and learned new ways of cooking. This research can serve as a pilot study for wider qualitative or quantitative research. For further study the functionality, practicality and pleasantness of the vegetable protein products could be tested on a larger scale or expend the topic to consist the ecology of the diet in overall.

Kotitalouksien kulutusta on tutkittu tavallisesti kotitalouden yhteisenä yksikkönä. Kotitalouksien sisäisen rahankäytön tutkimus on etenkin Suomessa ollut vähäistä. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet hoitavat raha-asioitaan. Lisäksi tarkastellaan raha-asioiden hoitamista hyvinvoinnin näkökulmasta keskittymällä yhteisten raha-asioiden hoitamiseen liittyvään tyytyväisyyteen ja rahaan liittyviin riitoihin. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2023 sähköisellä kyselylomakkeella sosiaalisen median palvelun, Facebookin Miesten ja naisten K18 -ryhmästä. Kyselyyn vastasi 114 osallistujaa, joista tarkastelun kohteeksi valikoitui 105 vastausta. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysillä sekä määrällisesti taulukoimalla. Tutkimustulokset osoittavat, että yhteisiä raha-asioita hoidetaan moninaisilla tavoilla. Raha-asioiden hoitamisen tavat olivat luokiteltavissa Pahlin (1989) mallin mukaisesti yhteisesti hallinnoituun, osittain yhteisesti hallinnoituun sekä itsenäisesti hallinnoituun rahanjaon malliin. Rahanjaon hallintatavasta riippumatta kommunikaatio ja isoista hankinnoista päättäminen yhdessä puolison kanssa koettiin tärkeänä. Raha-asioiden hoitamiseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä ja tyytyväisyyttä edisti hyvä kommunikaatio puolison kanssa. Yleisimmät syyt rahasta riitelyyn olivat rahan riittävyys sekä rahankäyttö. Rahankäytössä riitoja aiheuttivat erilaiset rahankäyttötavat sekä pakollisten kulujen hoitaminen. Tulokset pääasiassa vahvistavat aiempia tutkimustuloksia rahanjakoon sekä rahariitoihin liittyen sekä syventävät tietoa eri rahan hallinnointitavoista. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä kotitalouksien sisäinen rahanhallinta vaikuttaa parisuhteiden ja perheiden hyvinvointiin. Erityisesti raha-asioiden hoitamiseen ja hyvinvointiin keskittyvää jatkotutkimusta tarvitaan, esimerkiksi yhteisten raha-asioiden tyytyväisyyttä lisäävistä tekijöistä sekä kotitalouksien sisäisistä elintasoeroista.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida lapsiperheissä tapahtuvaa käytettävissä olevien rahojen hallinnoimista puolisoiden kesken ja sen vaikutuksia lapsiperheiden sisällä. Tutkimustehtävänä oli myös tulkita mahdollisia erilaisten rahan hallinnointimuotojen ja niiden vaikutuksien yhteyksiä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet erilaisia rahan hallinnoinnin muotoja, mistä on aiheutunut lapsiperheissä positiivia ja negatiivisia vaikutuksia, mitä tämän tutkielman tavoitteena on syventää. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin keräämällä kahdesta internetin perheaiheisiin keskittyneistä keskustelupalstoista aineistoksi rahan hallinnoimiseen liittyneitä keskusteluja tietyllä aikavälillä. Aineisto koostui 33 keskustelusta, joissa kommenttien määrä vaihteli viiden ja 503 välillä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Perheissä rahaa hallinnoitiin omien tilien, yhteisten tilien sekä näiden yhdistelmällä eli yhteisten ja omien tilien avulla. Puolisoiden erot rahankäytössä ja rahaan liittyvässä päätöksenteossa edistivät perheessä erillisten tilien käyttöä. Kun taas vanhempien saman tyyppinen rahankäyttö näytti lisäävän yhteisten tilien käyttöä. Omista tileistä huolimatta perheissä korostui yhteisöllinen näkemys eli rahat ovat yhteisiä, mikä näkyi myös yhteisten tilien taustalla. Omien ja yhteisten tilien kohdalla ainoastaan omissa tileissä korostui yksilöllinen ja riippumaton näkökulma. Vaikutuksina erilaisista hallinnointimuodoista nousi esiin riitely tai sen puuttuminen, tyytyväisyys sekä samanlainen tai eritasoinen elintaso. Samantasoinen elintaso koettiin tavoiteltavaksi kaikissa hallinnointimuodoissa. Eritasoista elintasoa ja riitelyä havaittiin silloin, kun rahoja ei hallinnoitu yhteisillä tileillä esimerkiksi hoitovapaan aiheuttaman muutoksen myötä. Tyytyväisyyttä ja riitelemättömyyttä havaittiin kaikissa hallinnoinnin muodoissa. Jokaisen perheen onkin löydettävä itselleen sopivin hallinnointimuoto, sillä se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi itselle.