Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "luonnonvärjäys"

Sort by: Order: Results:

  • Selluloosakuitujen värjääminen luonnonväriaineilla, Ympäristöystävällisyyden näkökulmia 
    Hanhisalo, Marjo (2021)
    Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan selluloosakuitujen luonnonvärjäyksen tutkimusta. Aihetta tarkasteltiin ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana luonnonväriaineet on alettu nähdä tärkeänä ympäristöystävällisempänä ja turvallisempana vaihtoehtona teollisille synteettisille väriaineille ei ainoastaan niiden uusiutuvan luonteen takia vaan myös lisäarvoa antavien ominaisuuksien takia. Tutkimuksen taustalla on hypoteesi siitä, että metallisuolapuretusaineet ovat ympäristölle haitallisia. Tutkimus tehtiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljäätoista eri vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2006–2020. Tutkimuksessa käytettävien artikkelien etsimiseen käytettiin SCOPUS tietokantaa, Google Scholaria, sekä Helkaa. Aineistoa etsittiin selluloosakuituihin, luonnonvärjäykseen ja ympäristöystävällisyyteen liittyvillä englanninkielisillä ja suomenkielisillä hakusanoilla. Tuloksista tehtiin integroiva kirjallisuuskatsaus, laadullisen synteesin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella tutkimukset jakautuivat eri teemoihin, sen mukaan millainen näkökulma niillä oli ympäristöystävällisyyteen. Metallisuolojen käyttö puretusaineena jakoi tutkimuksia kahteen eri leiriin. Toiset suhtautuivat metallisuolapuretteiden käyttämiseen myönteisesti toiset näkivät ne ympäristöystävällisyyden kannalta haitallisina. Vaihtoehtoisia värjäystekniikoita löytyi tutkimusten perusteella useita. Vaihtoehtoisina värjäystekniikoina oli käytetty mm. luonnonpuretteita/biopuretteita, sekä muista teknologia alueista tuotuja tekniikoita kuten plasmateknologiaa. Osa tekniikoista oli antanut perinteisiä metallisuolapuretteita parempia värjäystuloksia. Eri värjäystekniikoista löytyi niin etuja kuin haittojakin. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että tutkimusta luonnonvärien ympäristöystävällisyydestä on tehty suhteellisen vähän. Luonnonvärjäyksen tutkimus keskittyy suurimmaksi osaksi laboratorio tutkimuksiin, joiden tarkoituksena on tuottaa teollisuudelle ympäristöystävällisempiä värjäysmahdollisuuksia. Samaan aikaan olisi kuitenkin tärkeää tutkia myös luonnonvärien ympäristöystävällisyyttä ja sosioekonomisia vaikutuksia.
  • Värimorsinko : käyttö ja ominaisuudet luonnonvärjäyksessä 
    Vistbacka, Niina (2019)
    Woad (Isatis tinctoria L.) is a traditional and versatile dyeing plant producing ignite blue colour. Woad is one of the oldest dyeing plants and its oldest seeds are known from the Stone Age. The purpose of this study is to find out the characteristics of the woad and how to use it in dyeing. During the study, the cultivation of woad became one of the themes of research data. It turned into one research problem. The research was carried out as a literature review. The research material is based on existing literature and previous studies on dying with woad. The choice of material was influenced by the versatility of the material and the subject matter of the research used as material. There is a lot of literature and research on natural colouring and woad. In the end, the source is the most versatile source of content and the most relevant sources of research. I also wanted to deal with natural dying in my research. It opens up natural dying methods to the reader and introduces it to its versatility. Thus, the research results and the terminology used in the study will be closer to the reader. The study found that woad has been used in many ways for centuries. Various dying methods used in dying were a major factor in the success of it. The dyeing result was not always blue but depending on the process varied from greenish to yellow. Also pink and brown dyed textiles were found in the research results. Different conditions in dyeing situations also yielded different results. There was a clear result of the material on the effects of cultivation and harvest. Cultivation of woad is possible for industrial purposes and the effect of plant age on dyeing can be seen. With different follow-up studies, the results provide a good basis for starting to apply the knowledge and thus finding new methods for woad dyeing.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO