Browsing by Subject "luonnonympäristö"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimukseni tavoitteena on tutkia mitä alakoulu ikäisten ulkona oppimisesta tiedetään. Tutkimuksissa on havaittu ulkona opettamisella olevan hyötyjä perinteiseen luokkahuone opetukseen verrattuna. Aiheesta löytyy tutkimuksia eri puolilta maailmaa ja sitä on tutkittu myös Suomessa. Tutkielman tavoitteena on koota yhteen tutkimustietoa alakoulu ikäisten ulkona oppimisesta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten ulkona opettamista on toteutettu? 2. Missä oppiaineissa ulkona opettamista on toteutettu? 3. Miten ulkona opettamista on perusteltu tutkimuksissa? Menetelmät. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Mukaan on otettu seitsemän alakouluikäisten ulkona opettamista käsittelevää tutkimusta Suomesta ja maailmalta. Pääasiassa mukaan valikoituneet tutkimukset käsittelevät luonnonympäristöissä tapahtuvaa opettamista, mutta mukana on myös rakennetun ympäristön hyödyntämistä opetuksessa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusten mukaan ulkona voidaan opettaa kaikkia oppiaineita. Tutkimuksiin osallistuneiden opettajien mukaan kyse ei ole niinkään oppiaineesta vaan enemmän tavasta oppia ja opettaa. Ulkona opettamiseen ei ole olemassa yhtä polkua, vaan sitä voidaan järjestää hyvin monilla tavoilla. Tutkimuksissa ulkona opettamista oli toteutettu hyvin monipuolisesti. Ulkona opettamiseen sopivat tutkimusteen mukaan niin erilaiset projektit, teemapäivät, kuin osana koulun arkea toteutettu ulkona opettaminen. Tutkimuksiin osallistuneet opettajat kokivat ulkona opettamisen sopivan erityisesti oppilaille, joiden on vaikea opiskella perinteisessä luokkahuoneessa. Ulkona opettamisen hyötynä opettajat pitivät sen nivoutumista oppilaiden omaan arkeen ja kokemusmaailmaan. Ulkona opettamisella voidaan tutkimusten mukaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä. Se parantaa oppilaiden sisäistä motivaatiota ja myös oppimistuloksia. Erityisesti heikommin menestyvät oppilaat vaikuttavat hyötyvän ulkona opettamisesta. Ulkona opettaminen vaikuttaa tehokkaimmin juuri huonosti motivoituneiden opiskelumotivaation. Ulkona opettaminen auttaa kehittämään kestävän ympäristösuhteen ja parantaa oppilaiden fyysistä kuntoa. Myös oppilaiden sosiaaliset taidot kehittyivät ulkona opettaessa.
-
(2019)The aim of the study was to investigate the ways in which teachers of early childhood education use nature as a learning environment to support children's development and how children are able to form a relationship with nature. The objective was to investigate teachers' pedagogical methods in using nature as a learning environment and other factors affecting a child's development in this context. In addition, the aim of the study was to determine the impact of the use of nature as a learning environment on the formation of children’s relationship with nature. The theory section focuses on concepts related to the study and the studied effects of nature as a learning environment on child development. The theory section also discusses the pedagogical possibilities of using nature as a learning environment in the context of early childhood education. In addition, the theory section highlights the factors that enable or prevent the development of a child's relationship with nature, and the effects of this relationship on a child’s development. The research questions are: 1. How do teachers use nature as a learning environment to support child development? 2. What have teachers discovered about the impact of using nature as a learning environment on the formation of children’s relationship with nature? The research method was qualitative and the material was gathered using semi-structured interviews. The material was gathered by interviewing three early childhood education teachers working in Helsinki in the municipal sector. The interviews were conducted individually. The analysis of the material was carried out using a theoretical content analysis method. The basis for classification was a theory-based analysis frame with its upper and lower classes. The study found that teachers use nature as a learning environment in diverse ways to support children’s development. Pedagogical activities in nature focus mainly on mathematics, physical activity, mother tongue and literature and environmental education. The teachers agreed that the use of nature as a learning environment benefits children in many ways. Particular benefits were observed in children’s motor skills and socio-emotional development. Children who previously had a weak connection with nature were able to form a stronger relationship with nature. It can be concluded from the research results that the use of nature as a learning environment in the context of early childhood education contributes to the development of children in many ways. Also, it can be said that the time spent in nature contributes to the relationship that the child forms with nature.
-
(2021)Tavoitteet. Luonnonympäristö ja sen hyvinvointi ovat ajankohtainen aihe. Ihmisen osuus esimerkiksi ilmastonmuutokseen on selkeä ja ympäristön hyvinvoinnin eteen on tehtävä töitä. Luontosuhteen kautta ihminen kokee luonnon tärkeänä ja tällöin hänen toimintansa on ympäristömyönteisempää kuin ihmisillä, joille luonto on etäinen ja vieras. Myös perusopetuksen opetussuunnitelma (Opetushallitus, 2014) velvoittaa luonnon hyödyntämistä opetuksessa. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää luonnonympäristön ja ulkona oppimisen yhteyksiä ihmisen oppimiseen ja hyvinvointiin sekä tuottaa luonnonympäristön merkityksestä suomenkielistä tietoa kasvattajille. Pääpaino tutkimuksessa on tuoda esiin tutkimustietoa, jota voi hyödyntää peruskoulun oppilaissa, vaikka tutkimuksessa käytetyt aineistot käsittelevät vaihtelevasti eri ikäisten ihmisten kokemuksia. Tutkimustehtävän kautta pyrin selvittämään, miten luonnonympäristö on osallisena ihmisen, etenkin peruskouluikäisten lasten, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä oppimiseen. Tarkoituksena on myös yleisellä tasolla hahmottaa, millaisia teemoja luonnonympäristön hyödyntäminen opetuksessa tuo esiin oppilaissa ja heidän oppimisessaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkittavaa ilmiötä voidaan kuvata laaja-alaisesti. Tutkimuksen aineistoa pystytään luokittelemaan tutkittavan ilmiön ominaisuuksien perusteella. Tutkimuksessa on käytetty integroivaa lähestymistapaa, jossa tutkittavaa ilmiötä pyritään kuvaamaan mahdollisimman monipuolisesti. Aineistoksi valikoitui 33 tieteellistä artikkelia, jotka ovat tehty vuosina 1986–2019. Lähdeaineistojen tuli käsitellä pääteemanaan luonnonympäristöä ja sen vaikutuksia. Myös tutkimuskysymykset ohjasivat aineistoa, sillä aineistosta tuli löytyä selkeä vastaus johonkin tutkimuskysymykseen. Aineistoa etsittiin aihetta käsittelevistä artikkeleista sekä Google Scholarin ja Helkan haku-koneita käyttämällä. Analyysi toteutettiin luokittelemalla tuloksia niiden vaikutuksen kohteen tai teeman kautta, esimerkiksi fyysiset vaikutukset ja psyykkiset vaikutukset. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen tuloksista kävi ilmi, että luonnonympäristöllä oli pääsääntöisesti vain positiivisia vaikutuksia ihmisiin. Luonnonympäristön todettiin parantavan hyvinvointia ja terveyttä sekä edistävän oppimista. Luonnonympäristössä ollessaan ihmisen stressitaso laskee ja mieliala paranee. Pitkän tähtäimen vaikutuksia ovat esimerkiksi syöpää tuhoavien NK-solujen kasvanut aktiivinen toiminta sekä allergeenien vähentyminen. Luonnonympäristö tehostaa oppimista, sillä se laskee stressitasoa ja parantaa keskittymistä. Tutkittaessa luonnonympäristön hyödyntämistä opetuksessa saatiin selville, että oppilaat kokivat luonto-opetuksen pääsääntöisesti hyvänä asiana. Ulkona oli helpompi keskittyä ja oppilaat kokivat olevansa valppaampia. Ulko-opetuksen ympäristö oli perinteistä luokkahuonetta kiinnostavampi ja ilma oli raikkaampaa. Luontopohjainen opetus myös vahvisti oppilaiden välisiä ystävyyssuhteita sekä nosti heidän motivaatiotaan. Oppilaiden minäkäsitys vahvistui ja luontosuhde syveni. Näin ollen luonnon hyödyntäminen opetuksessa on perusteltua ja kannattavaa.
Now showing items 1-3 of 3