Browsing by Subject "luonto"

Kaupungistuminen muuttaa ihmisten elinpiiriä ja tänä päivänä myös yhä useampi koulu sijaitsee kaukana luonnonympäristöistä. Kehityskulku on huolestuttava, sillä tutkitusti luonnossa vietetty aika on yhteydessä myönteisen luontosuhteen syntymiseen, joka puolestaan ennustaa kestävää elämäntapaa myöhemmin elämässä. Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan sitä, miten luonnossa tapahtuva opetus voi edistää oppilaan myönteisen luontosuhteen syntymistä. Tutkielman tavoitteena on muodostaa kattava kuva siitä, minkälaisissa luonnonympäristöissä ja minkälaisia oppisisältöjä hyödyntäen luontosuhteen syntymisen kannalta onnistunutta luonto-opetusta voidaan toteuttaa ja minkälaiset opetuksesta riippumattomat tekijät voivat vaikuttaa alakouluikäisten lasten luontosuhteen syntymiseen. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineistona käytettiin kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Aineisto rajattiin koskemaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimuksia, joiden kohderyhmänä oli alakouluikäisiä oppilaita ja joissa tarkasteltu opetus tapahtui luonnonympäristöissä. Tutkielman aineistoksi valikoitui seitsemän vuosina 2012–2021 julkaistua tutkimusartikkelia. Kirjallisuuskatsaukseen valitun aineiston analyysissa selvisi useita tapoja luonto-opetuksen toteuttamiseksi. Aineistossa opetusta toteutettiin esimerkiksi leirikouluina, projektien ja luontoretkien muodossa sekä koulun muuhun opetukseen integroituna. Toteutustavat pitivät sisällään vaihtelevia aktiviteetteja, kuten luonnon havainnoimista ja raportoimista, pelejä, leikkejä ja erilaisia luovia työtapoja. Oppimisympäristöinä hyödynnettiin vaihtelevia luonnonympäristöjä. Luonto-opetuksen yhteys lasten myönteisen luontosuhteen vahvistumiseen oli kaikissa tarkastelluissa tutkimuksissa selkeästi havaittavissa, mutta esimerkiksi opetuksen kestolla ja toistuvuudella oli vaikutusta ilmiön voimakkuuteen. Analyysissa selvisi myös opetuksesta riippumattomia, luontosuhteen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä, joita on tärkeä ottaa opetuksen suunnittelussa huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi sää ja vuodenaika.

The aim of the study. The aim of this Bachelor’s thesis is to find out, describe and analyze what nature means for five immigrants living in the capital region of Finland. This thesis describes also their nature relation and nature-related experiences. Research on this subject is scarce and one aim of the study is to gather more information. Methods. This research is a qualitative case study research. This case study was done by interviewing five immigrants living in the capital region in spring 2016. The participants were originally from three different countries: India, Italy and Chile. The ages of the participants varied from 26 to 41 years. The data was collected by theme interviews and analyzed by using the qualitative content analysis. Main Findings. When talking about the relation to nature, the immigrants highlighted the importance of their childhood experiences as a foundation to the nature relation. Four out of five participants thought that nature was a meaningful part of their everyday life. All of the participants had mainly positive experiences in Finnish nature. An interesting finding was that moving to Finland had affected the way the participants thought about nature: they appreciated the way the nature is respected in Finland, and in some cases also wanted to teach this to their children.

Tutkielmassa tarkastellaan lasten luontosuhteen rakentumista ja lasten luontosuhteen merkitystä. Tutkielma on ajankohtainen useiden ilmiöiden, kuten teknologian aikaansaaman lasten vapaa-ajankäyttötapojen muutoksen ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen vuoksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPS, 2014) velvoittaa luokanopettajia huomioimaan opetuksessa lasten luontosuhteen tukemisen ja auttamaan oppilaita ymmärtämään omakohtaisen luontosuhteen kautta luonnon merkityksellisyyden ihmisen elämässä. Tutkielman tavoite on myös kertoa, miten peruskoulussa ympäristökasvatuksella voidaan rakentaa lasten luontosuhteen myönteistä pohjaa, sekä miten koulu voi osaltaan tukea lasten luontosuhteen muodostumista. Luontosuhteen muodostumisen kannalta keskeisempänä tekijänä pidetään lapsen aitoja luontokontakteja sekä aikuisten, kuten opettajien ja vanhempien näyttämää roolimallia. Myönteisestä luontosuhteen merkityksestä ihmisen sekä luonnon terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on lukuisia esimerkkejä. Tutkielmassa lasten luontosuhteen rakentumista ja merkitystä tarkastellaan alakoulun ympäristökasvatuksen kautta. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus luontosuhteita ja ympäristökasvatusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkielmaa varten tarkastellussa kirjallisuudessa on lähes kaikissa osoitettu, kuinka hyvä luontosuhde sekä luonnossa olo edistävät lasten hyvinvointia, oppimista ja terveyttä, sekä jättävät elämänmittaisia myönteisiä muistoja. Lapsen myönteisen luontosuhteen kehittymistä tulee tukea monipuolisesti alakoulussa ympäristökasvatuksella. Näin voidaan edistää niin lasten kuin luonnon hyvinvointia.

Tavoitteet. Luonnon vaikutusta ihmisten hyvinvointiin tutkitaan entistä enemmän. Mielenterveysongelmat ovat kasvussa kaupungistuneissa yhteiskunnissa, minkä takia luontoa pidetään yhä tärkeämpänä mahdollisena elvyttäjänä. Luonnolla on merkittävä vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin, kuten stressinhallintaan, tunteiden käsittelyyn, itsetuntemukseen, keskittymiskykyyn ja yleisesti mielen tasapainoon. Luonnon merkitys näkyy siitä syystä vahvasti myös muun muassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Kirjallisuuskatsauksessani tavoitteena on tutkia luonnon vaikutusta lasten psyykkiseen hyvinvointiin. Tarkoituksena on tuoda ilmi luonnon voima psyykkisen hyvinvoinnin kannalta, jotta tiiviisti asutetuissa kaupungeissa, asuinalueilla ja etenkin koulupihojen ympäristöissä hyödynnettäisiin enemmän viherkasvillisuutta. Menetelmät. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka keskittyi aiemman tutkimustiedon kokoamiseen. Ennen aineistojen etsintää valikoitui tutkimuksen tutkimuskysymys, jonka pohjalta aineistoja etsittiin Google Scholarista, Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta sekä Finna-hakupalvelusta. Tutkimuksessa pääasiallisesti käsiteltyjä julkaisuja oli 7, jotka olivat vertaisarvioituja artikkeleita ja tutkimusraportteja. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus oli siis luonteeltaan aineistolähtöistä, jolloin tutkittavaa ilmiötä pyrittiin ymmärtämään aineiston kautta paremmin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että luonnolla on kiistaton vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Luonnon läheisyys auttaa vähentämään stressiä ja suojaamaan myös tulevilta stressitekijöiltä. Jopa lyhyetkin vierailut luontoalueilla voivat vähentää stressiä. Luontoympäristön läheisyys parantaa henkistä hyvinvointia, lisäten rauhan ja rentoutumisen tuntemuksia. Luonnolla on lieventävä vaikutus jopa ADHD-oireisiin. Joissakin tapauksissa luonto voi toimia jopa lääkityksen tavoin ADHD-oireiden hillitsemiseksi.

Goals. In this research the goal was to study effects of a nature education to early childhood childrens psychical well-being. Suomen Latu organization has coordinated ”Luonnossa kotonaan” kindergartens that have used nature education in the Finland from 1999 onwards, but there are very little scientific research done in the Finland of the nature education and the effects of it. The subject has had increasing interest in the recent years from the personnel of the education sector. The research results from the prior researches and my own positive experiences, were the motivation to research the subject more and to get scientific evidence for my thoughts of the benefits of the nature education. My goal is to increase research and information about the nature education. Methods. The material for my research was gathered by a questionnaire sent to different parts of Finalnds ”Luonnossa kotonaan” kindergartens teachers. The questionnaire had ten different questions from which nine were open questions and a one multiple selection question. The basis of my research was fenomenological with qualitative approaches. Themes were used as the analyzation method for the material. Results and conclusions. The research results suggest that nature education has many different positive effects to early childhood childrens psychical well-being. The children who had had nature education had better physical endurance and were more alive and active. The nature was thought as a good educational environment for children with its healthiness, versatility and interest. The nature education provides more spacious playground for children to play. The nature education decreased childrens level of stress and social pressure. Other effects of the nature education were i.e. childrens increase in volunteering, possibility of action oriented learning and the use of imagination as an incentive. It was agreed that the nature education provides the right amount of individual challenges for the children.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten eri tavoin luonnossa oppimista on järjestetty Suomessa ja mitä myönteisiä vaikutuksia luonnolla on oppimisympäristönä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin vertaisarvioituja 2000-luvun jälkeen julkaistuja artikkeleita sekä käsikirjoja. Tiedonhaussa käytettiin hakusanoja ja hakusanojen yhdistelmiä. Haku rajattiin suomen- ja englanninkielisiin lähteisiin. Tutkimustulosten perusteella ilmeni, että Suomessa luonnossa oppimista on järjestetty monin eri tavoin. Keskeisiä toimintamalleja olivat luontoretkeily, ulkoluokka, luontokoulu, ympäristökoulu ja retkitoiminta. Luontokoulu on ainoa käsite, joka mainitaan sellaisenaan vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa. Erilaisia toimintamalleja voidaan toteuttaa seikkailukasvatusta tai elämyspedagogiikkaa hyödyntäen. Luonnolla oppimisympäristönä oli hyvin monipuoliset vaikutukset oppilaisiin ja luontoa hyödynnetään etenkin laaja-alaisten taitojen opettamiseen. Luonnolla oli myönteinen vaikutus lasten luontosuhteen kehittymiseen. Luontosuhteen lisäksi luonnolla oppimisympäristönä oli myönteisiä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Fyysisistä vaikutuksista isoimmaksi nousi oppilaiden lisääntynyt liikkuminen ja psyykkisistä vaikutuksista keskittymiskyvyn paraneminen. Sosiaaliset vaikutukset ilmenivät etenkin sosiaalisten suhteiden paranemisella. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää millaisia haasteita ja negatiivisia puolia luonnon käyttämisellä oppimisympäristönä voisi olla.

Tavoitteet. Luonnonympäristö ja sen hyvinvointi ovat ajankohtainen aihe. Ihmisen osuus esimerkiksi ilmastonmuutokseen on selkeä ja ympäristön hyvinvoinnin eteen on tehtävä töitä. Luontosuhteen kautta ihminen kokee luonnon tärkeänä ja tällöin hänen toimintansa on ympäristömyönteisempää kuin ihmisillä, joille luonto on etäinen ja vieras. Myös perusopetuksen opetussuunnitelma (Opetushallitus, 2014) velvoittaa luonnon hyödyntämistä opetuksessa. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää luonnonympäristön ja ulkona oppimisen yhteyksiä ihmisen oppimiseen ja hyvinvointiin sekä tuottaa luonnonympäristön merkityksestä suomenkielistä tietoa kasvattajille. Pääpaino tutkimuksessa on tuoda esiin tutkimustietoa, jota voi hyödyntää peruskoulun oppilaissa, vaikka tutkimuksessa käytetyt aineistot käsittelevät vaihtelevasti eri ikäisten ihmisten kokemuksia. Tutkimustehtävän kautta pyrin selvittämään, miten luonnonympäristö on osallisena ihmisen, etenkin peruskouluikäisten lasten, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä oppimiseen. Tarkoituksena on myös yleisellä tasolla hahmottaa, millaisia teemoja luonnonympäristön hyödyntäminen opetuksessa tuo esiin oppilaissa ja heidän oppimisessaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkittavaa ilmiötä voidaan kuvata laaja-alaisesti. Tutkimuksen aineistoa pystytään luokittelemaan tutkittavan ilmiön ominaisuuksien perusteella. Tutkimuksessa on käytetty integroivaa lähestymistapaa, jossa tutkittavaa ilmiötä pyritään kuvaamaan mahdollisimman monipuolisesti. Aineistoksi valikoitui 33 tieteellistä artikkelia, jotka ovat tehty vuosina 1986–2019. Lähdeaineistojen tuli käsitellä pääteemanaan luonnonympäristöä ja sen vaikutuksia. Myös tutkimuskysymykset ohjasivat aineistoa, sillä aineistosta tuli löytyä selkeä vastaus johonkin tutkimuskysymykseen. Aineistoa etsittiin aihetta käsittelevistä artikkeleista sekä Google Scholarin ja Helkan haku-koneita käyttämällä. Analyysi toteutettiin luokittelemalla tuloksia niiden vaikutuksen kohteen tai teeman kautta, esimerkiksi fyysiset vaikutukset ja psyykkiset vaikutukset. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen tuloksista kävi ilmi, että luonnonympäristöllä oli pääsääntöisesti vain positiivisia vaikutuksia ihmisiin. Luonnonympäristön todettiin parantavan hyvinvointia ja terveyttä sekä edistävän oppimista. Luonnonympäristössä ollessaan ihmisen stressitaso laskee ja mieliala paranee. Pitkän tähtäimen vaikutuksia ovat esimerkiksi syöpää tuhoavien NK-solujen kasvanut aktiivinen toiminta sekä allergeenien vähentyminen. Luonnonympäristö tehostaa oppimista, sillä se laskee stressitasoa ja parantaa keskittymistä. Tutkittaessa luonnonympäristön hyödyntämistä opetuksessa saatiin selville, että oppilaat kokivat luonto-opetuksen pääsääntöisesti hyvänä asiana. Ulkona oli helpompi keskittyä ja oppilaat kokivat olevansa valppaampia. Ulko-opetuksen ympäristö oli perinteistä luokkahuonetta kiinnostavampi ja ilma oli raikkaampaa. Luontopohjainen opetus myös vahvisti oppilaiden välisiä ystävyyssuhteita sekä nosti heidän motivaatiotaan. Oppilaiden minäkäsitys vahvistui ja luontosuhde syveni. Näin ollen luonnon hyödyntäminen opetuksessa on perusteltua ja kannattavaa.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kuinka paljon päiväkodeissa tehtiin luontoretkiä ja onko niistä hyötyä 3-6-vuotiaiden lasten motorisen kehityksen kannalta. Teoriaosuudessa tarkastelin luonnon merkitystä lapsen yleisen kehityksen kannalta, jon-ka jälkeen pohdin luonnon tarjoamia mahdollisuuksia oppimisympäristönä, ja lopuksi vie-lä avasin hieman luonnon vaikutuksia motoriseen kehitykseen ja perehdyin aiheen aikai-sempiin tutkimuksiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu että luonnon monimuotoi-suudella on vaikutusta lasten motoriseen kehitykseen. Menetelmät. Keräsin tutkittavan aineiston Facebookissa julkaistussa kyselylomakkeessa, johon 3-6-vuotiaiden kanssa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat tai opettajiksi opiskelevat vastasivat. Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 37 kappaletta, joista 31 päätyi otannaksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa selvisi, että päiväkodit, jotka eivät luo-kittele itseään luontopäiväkodeiksi viettävät keskimäärin vain 40 minuuttia päivässä luonnossa. Tutkin myös onko luontoretkistä hyötyä lasten motorisen kehityksen kannalta, mutta siltä osin tutkimukseni tulokset olivat ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa, sillä tutkimuksessani luontoretkillä tai niiden vähyydellä ei ollut hyötyä tai haittaa lasten motorisen kehityksen kannalta. Tuloksiin on voinut vaikuttaa monta eri seikkaa, suurim-pana kuitenkin pieni otanta, jolloin jo yksittäisillä vastauksilla on voinut olla merkittävä vaikutus lopputulokseen.