Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "luonto-opetus"

Sort by: Order: Results:

  • Laaksonen, Suvi-Tuuli (2022)
    Kaupungistuminen muuttaa ihmisten elinpiiriä ja tänä päivänä myös yhä useampi koulu sijaitsee kaukana luonnonympäristöistä. Kehityskulku on huolestuttava, sillä tutkitusti luonnossa vietetty aika on yhteydessä myönteisen luontosuhteen syntymiseen, joka puolestaan ennustaa kestävää elämäntapaa myöhemmin elämässä. Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan sitä, miten luonnossa tapahtuva opetus voi edistää oppilaan myönteisen luontosuhteen syntymistä. Tutkielman tavoitteena on muodostaa kattava kuva siitä, minkälaisissa luonnonympäristöissä ja minkälaisia oppisisältöjä hyödyntäen luontosuhteen syntymisen kannalta onnistunutta luonto-opetusta voidaan toteuttaa ja minkälaiset opetuksesta riippumattomat tekijät voivat vaikuttaa alakouluikäisten lasten luontosuhteen syntymiseen. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineistona käytettiin kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Aineisto rajattiin koskemaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimuksia, joiden kohderyhmänä oli alakouluikäisiä oppilaita ja joissa tarkasteltu opetus tapahtui luonnonympäristöissä. Tutkielman aineistoksi valikoitui seitsemän vuosina 2012–2021 julkaistua tutkimusartikkelia. Kirjallisuuskatsaukseen valitun aineiston analyysissa selvisi useita tapoja luonto-opetuksen toteuttamiseksi. Aineistossa opetusta toteutettiin esimerkiksi leirikouluina, projektien ja luontoretkien muodossa sekä koulun muuhun opetukseen integroituna. Toteutustavat pitivät sisällään vaihtelevia aktiviteetteja, kuten luonnon havainnoimista ja raportoimista, pelejä, leikkejä ja erilaisia luovia työtapoja. Oppimisympäristöinä hyödynnettiin vaihtelevia luonnonympäristöjä. Luonto-opetuksen yhteys lasten myönteisen luontosuhteen vahvistumiseen oli kaikissa tarkastelluissa tutkimuksissa selkeästi havaittavissa, mutta esimerkiksi opetuksen kestolla ja toistuvuudella oli vaikutusta ilmiön voimakkuuteen. Analyysissa selvisi myös opetuksesta riippumattomia, luontosuhteen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä, joita on tärkeä ottaa opetuksen suunnittelussa huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi sää ja vuodenaika.
  • Tammela, Elise (2021)
    Tavoitteet. Luonnonympäristö ja sen hyvinvointi ovat ajankohtainen aihe. Ihmisen osuus esimerkiksi ilmastonmuutokseen on selkeä ja ympäristön hyvinvoinnin eteen on tehtävä töitä. Luontosuhteen kautta ihminen kokee luonnon tärkeänä ja tällöin hänen toimintansa on ympäristömyönteisempää kuin ihmisillä, joille luonto on etäinen ja vieras. Myös perusopetuksen opetussuunnitelma (Opetushallitus, 2014) velvoittaa luonnon hyödyntämistä opetuksessa. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää luonnonympäristön ja ulkona oppimisen yhteyksiä ihmisen oppimiseen ja hyvinvointiin sekä tuottaa luonnonympäristön merkityksestä suomenkielistä tietoa kasvattajille. Pääpaino tutkimuksessa on tuoda esiin tutkimustietoa, jota voi hyödyntää peruskoulun oppilaissa, vaikka tutkimuksessa käytetyt aineistot käsittelevät vaihtelevasti eri ikäisten ihmisten kokemuksia. Tutkimustehtävän kautta pyrin selvittämään, miten luonnonympäristö on osallisena ihmisen, etenkin peruskouluikäisten lasten, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä oppimiseen. Tarkoituksena on myös yleisellä tasolla hahmottaa, millaisia teemoja luonnonympäristön hyödyntäminen opetuksessa tuo esiin oppilaissa ja heidän oppimisessaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkittavaa ilmiötä voidaan kuvata laaja-alaisesti. Tutkimuksen aineistoa pystytään luokittelemaan tutkittavan ilmiön ominaisuuksien perusteella. Tutkimuksessa on käytetty integroivaa lähestymistapaa, jossa tutkittavaa ilmiötä pyritään kuvaamaan mahdollisimman monipuolisesti. Aineistoksi valikoitui 33 tieteellistä artikkelia, jotka ovat tehty vuosina 1986–2019. Lähdeaineistojen tuli käsitellä pääteemanaan luonnonympäristöä ja sen vaikutuksia. Myös tutkimuskysymykset ohjasivat aineistoa, sillä aineistosta tuli löytyä selkeä vastaus johonkin tutkimuskysymykseen. Aineistoa etsittiin aihetta käsittelevistä artikkeleista sekä Google Scholarin ja Helkan haku-koneita käyttämällä. Analyysi toteutettiin luokittelemalla tuloksia niiden vaikutuksen kohteen tai teeman kautta, esimerkiksi fyysiset vaikutukset ja psyykkiset vaikutukset. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen tuloksista kävi ilmi, että luonnonympäristöllä oli pääsääntöisesti vain positiivisia vaikutuksia ihmisiin. Luonnonympäristön todettiin parantavan hyvinvointia ja terveyttä sekä edistävän oppimista. Luonnonympäristössä ollessaan ihmisen stressitaso laskee ja mieliala paranee. Pitkän tähtäimen vaikutuksia ovat esimerkiksi syöpää tuhoavien NK-solujen kasvanut aktiivinen toiminta sekä allergeenien vähentyminen. Luonnonympäristö tehostaa oppimista, sillä se laskee stressitasoa ja parantaa keskittymistä. Tutkittaessa luonnonympäristön hyödyntämistä opetuksessa saatiin selville, että oppilaat kokivat luonto-opetuksen pääsääntöisesti hyvänä asiana. Ulkona oli helpompi keskittyä ja oppilaat kokivat olevansa valppaampia. Ulko-opetuksen ympäristö oli perinteistä luokkahuonetta kiinnostavampi ja ilma oli raikkaampaa. Luontopohjainen opetus myös vahvisti oppilaiden välisiä ystävyyssuhteita sekä nosti heidän motivaatiotaan. Oppilaiden minäkäsitys vahvistui ja luontosuhde syveni. Näin ollen luonnon hyödyntäminen opetuksessa on perusteltua ja kannattavaa.